Shvedsko-russkiĭ.

Added t.-p.: Svensk-rysk ordbok. Enligt uppdrag af Kejserliga senaten för Finland utarbetad af J. Mandelstam och A. Igelström.

Neues deutsch-schwedisches handwörterbuch.

Mode of access: Internet.

Svenskt och tyskt hand-lexikon.

Mode of access: Internet.

Schwedisches lesebuch.

I. Prosaischer theil. Mit einem vollständigen wortregister. 1830.--2. Poetischer theil. Von A.G.F. Freese. 1834.

Schwedische Sprachlehre für Deutsche /

Mode of access: Internet.

Historiola linguae dalekarlicae ... dissertatione publica ...

Mode of access: Internet.

Swensk ordbok med latinsk uttolkning, på Kongl. Majestäts allernådigste befallning författad, och i ljuset framgifwen,

Mode of access: Internet.

Svensk språklära, samt kort öfversigt af svenska språkets och litteraturens historia, till skolornas tjenst.

Mode of access: Internet.

Udsigt over det svenske sprogs grammatik.

With this is bound his Svensk-norske haand-ordbog.

Svensk ljudhistoria,

"Med starkare f"orkortningar anf"orda skrifter": 1. delen, p. 490-500.

Ortnamnen i Älvsborgs län.

Issued in 25 pts. Pt. 1: Inledning, by Ivar Lundahl, issued by Kungl. Ortnamnskommissionen; pts. 2-25, by Kungl. Ortnamnskommittén.

Language Flexibility: The Effects of Finnish-Swedish Bilingualism on EFL Acquisition

Tutkielmassa käsitellään vieraan kielen, ts. englannin, oppimista peruskoulussa. Hypoteesina oletetaan, että oppilaat, jotka jo hallitsevat kaksi kieltä, menestyvät paremmin vieraan kielen oppimisessa kuin yksikieliset oppilaat. Tutkielmassa vertaillaan kaksikielisten ja yksikielisten oppilaiden englannin kielen taitoja alakoulun kuudennen luokan päättyessä. Kaksikielisyys voidaan ymmärtää monella tavalla, ja tutkimustulokset kaksikielisyyden vaikutuksista ovat usein olleet ristiriitaisia. Siksi tutkielmassa ensin määritellään kaksikielisyys, sen lajit sekä siihen liittyvää terminologiaa. Lisäksi kuvaillaan Suomen sekä erityisesti Turun kaupungin kaksikielisen väestön tilaa ja oikeuksia sekä keskustellaan aikaisempien tutkimusten perusteella mahdollisista ongelmista ja hyödyistä, joita kaksikielisyyteen liittyy. Kaksikielisyyteen on perinteisesti liittynyt myös paljon ennakkoluuloja, kuten pelko puolikielisyydestä, jotka tieteellisten tutkimusten avulla pyritään kumoamaan. Mahdollisia muita ongelmia, kuten pienempi sanavarasto molemmissa kielissä verrattuna saman ikäisiin yksikielisiin sekä reaktioaikojen piteneminen, kuitenkin esiintyy. Kaksikielisyyden hyötyjä sen sijaan voivat olla mm. luovuus, kyky kielen analyyttiseen tarkasteluun, metalingvististen taitojen kehittyminen ja avoimuus muita kieliä ja kulttuureita kohtaan. Kaikki mainitut edut ja haitat myös vaikuttavat vieraan kielen opinnoissa menestymiseen. Myös mahdollinen positiivinen transferenssi otetaan huomioon. Tutkimuksen empiiristä osaa varten vierailtiin kahdessa turkulaisessa alakoulussa, joiden kuudennen luokan oppilaat suorittivat kaksi englannin kielen tehtävää. Toinen kouluista oli suomenkielinen, jonka oppilaat edustivat yksikielistä vertailuryhmää (n=31). Ruotsinkielinen koulu valittiin edustamaan kaksikielistä ryhmää (n=34), sillä yleensä Suomessa ja kaupungeissa kuten Turussa vähemmistökielen puhujat hallitsevat käytännössä usein myös suomen kielen. Ruotsinkielisen koulun oppilaiden kaksikielisyys varmistettiin kielitaustakyselyllä. Kaksikielisten oppilaiden tulokset molemmissa tehtävissä olivat hieman paremmat kuin yksikielisten. Yksikielisessä ryhmässä myös tulosten keskihajonta oli suurempi. Kaksikieliset näyttivät hallitsevan kielen analyyttisen tarkastelun paremmin sekä tekivät vähemmän kieliopillisia virheitä. Positiivisen transferenssin vaikutus oli myös nähtävissä. Toisaalta heillä oli enemmän oikeinkirjoitusvirheitä vastauksissaan.Merkittäviä eroja ei kuitenkaan englannin kielen oppimisessa voitu todentaa.

Narration in Swedish pre- and primary school : a recourse for language development and multilingualism

Increased immigration in Europe and worldwide has led to more pre- and primary school students being educated through the medium of a second language, and there is considerable research, much of it coming from Australia, to suggest that in order to cope with this situation, children will need to begin to acquire, from their earliest years in pre-school, a variety of knowledge-based language skills that will be sufficient to carry them through the subject-based education they will encounter in their subsequent schooling. This is particularly important for L2-students who are less likely to meet academic language outside the school. In this paper, based on transcripts of oral interactions in the classroom, it is argued that conversational and story-telling skills, oral and written, provide a rich environment for the development of academic school language, while at the same time promoting and making good use of the cultural diversity that is increasingly a feature of pre-primary and primary classrooms.