Om foglarnes flyttningsvägar

[2], 200 s. : taul. ; 22 cm + 1 karttaliite. - Karttaliite: Öfversigt af foglarnes litorala flyttningsvägar i Europa och Asien. (22 x 45 cm) - Nimiösivulla myös: Med en karta. Akademisk afhandling, som med tillstånd af filosofiska fakulteten vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland till offentlig granskning framställes ... i hist.-filologiska lärosalen den 9 Maj 1874 p. v. t. f. m.

Väitöskirjakokoelma verkossa

Esitys "Tieteellis-filosofinen elämä 1600–1800-luvuilla – Turun Akatemian väitösten toisesta tulemisesta"-seminaarissa Kansalliskirjaston Fabianian auditoriossa 3.2.2011.

Examen chymico-medicum fontis soterii Kuppisensis

Digitoitu Kuninkaallisen Turun akatemian väitöskirja vuodelta 1741.

Americanska näfwerbåtar

Digitoitu Kuninkaallisen Turun akatemian väitöskirja vuodelta 1753.

De ulceribus, et boracis in iisdem usu

Digitoitu Kuninkaallisen Turun akatemian väitöskirja vuodelta 1783

De stimulis sapientiae pensum primum

Esipuhe: Turku 13.4.1738.

Luettelo 600: Akateemisia opinnäytetöitä

Kokoelma sisältää Turun akatemian, Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ja Helsingin yliopiston sekä käsinkirjoitettuja että pieneltä osin painettuja akateemisia opinnäytteitä 1950-luvulta 195O-luvulle. Aineisto on tullut yliopiston kirjaston haltuun II maailmansodan aikana, kun se pelastettiin palavasta yliopiston päärakennuksesta. Välilehditetyt, painetut väitöskirjat 1700- ja 180O-luvuilta, sisältävät käsinkirjoitettuja kommentteja. Pastoraali- ja synodaaliväitöskirjat ovat 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta sekä vuosilta 1930-1950. Käsinkirjoitetut pro gradu-työt (ns. pieni koe) ovat vuosilta 1908-1914. Aineisto on järjestetty aihepiirin, ajan ja tekijän mukaan aakkosjärjestykseen. Kokoelma sisältää monien myöhemmin merkittävienkin suomalaisten pro gradu-töitä, kuten Esther Hjelt-Cajanuksen, Eero Järnfeltin, Leevi Madetojan, Hella Murrikin (Hella Vuolijoki), Yrjö Karilaksen, Armas Maasalon, Lauri Pihkalan, Arvo Sotavallan ja T. J. Särkän työt ja esim. Martti Simojoen pastoraaliväitöskirjan.

Bibliotheca Regiae Academiae Aboensis sive elenchus: in quo ejusdem scriptorum & librorum cujuscunq[ue] facultatis, certus numerus ordine alphabetico continetur; expressis quoqu formâ, loco & tempore impressionis

Arkit: A-H2, 1 arkintunnukseton lehti (A1 verso tyhjä).

Bibliotheca Academiae Aboensis sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis

Arkit: A-H2 I1.

Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden vaikutus työnantajan ja työnantajan edustajan vastuuseen työturvallisuusrikoksesta

Työturvallisuuden vaarantumiseen myötävaikuttaa usein käytännössä työntekijöiden huolimattomuus tai tietoinen ohjeiden vastainen menettely. Tämän OTM-tutkielman aiheena on työntekijän menettelyn merkitys työturvallisuusrikoksesta syytettyjen työnantajien ja esimiesten tuottamuksen arvioinnissa. Tutkielmassa kysytään, millä edellytyksin työntekijän myötävaikutusta työturvallisuutta vaarantavan olosuhteen syntyyn voidaan pitää työturvallisuuslain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana epätavallisena ja ennalta-arvaamattomana olosuhteena tai poikkeuksellisena tapahtumana, johon työnantajan ja esimiehen ei edellytetä varautuvan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työturvallisuuslain 8.2 §:n käytännön merkitystä tuottamuksen arvioinnissa tilanteissa, joissa työntekijä on myötävaikuttanut työolojen vaarantumiseen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan ensinnäkin lainopillisen metodin avulla. Kirjallisuuslähteistä keskeisin on Vilja Hahdon teos Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu. Lisäksi tutkimuskysymyksiä lähestytään empiirisesti Itä-Suomen, Kouvolan, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien vuosina 2011–2013 antamia ratkaisuja ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2014:75 tarkastelemalla. Työntekijän menettelyä pidetään oikeuskäytännössä vain harvoin ennakoimattomana. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että tuomioistuimeen päätyvät lähinnä tapaukset, joissa työturvallisuusmääräysten laiminlyöminen on ilmeistä. Lisäksi ennakoitavuuden soveltamisala on kaventunut oikeuskäytännössä, koska joidenkin työnantajavelvoitteiden täyttymiselle on asetettu korkeat edellytykset. KKO 2014:75 kuitenkin osoittaa, että työntekijän menettelyä voidaan pitää ennakoimattomana myös koneturvallisuudessa, jossa työnantajan on yleensä edellytetty torjuvan vaaran aiheutumisen mahdollisuuden rakenteellisin tai teknisin toimenpitein. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioiminen on työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön arvioinnissa tosin useimmiten tarpeetonta, koska yleensä teon huolimattomuus voidaan ratkaista täsmällisempien työturvallisuusmääräysten ja työturvallisuuslain muiden avointen harkintakriteerien tulkinnalla. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioimisen sijaan työturvallisuusrikoksesta syytetyn huolimattomuuden arvioinnissa olisi olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijän ominaisuudet vaikuttavat esimerkiksi opastus- ja valvontavelvollisuuden sisältöön.

Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden vaikutus työnantajan ja työnantajan edustajan vastuuseen työturvallisuusrikoksesta

Työturvallisuuden vaarantumiseen myötävaikuttaa usein käytännössä työntekijöiden huolimattomuus tai tietoinen ohjeiden vastainen menettely. Tämän OTM-tutkielman aiheena on työntekijän menettelyn merkitys työturvallisuusrikoksesta syytettyjen työnantajien ja esimiesten tuottamuksen arvioinnissa. Tutkielmassa kysytään, millä edellytyksin työntekijän myötävaikutusta työturvallisuutta vaarantavan olosuhteen syntyyn voidaan pitää työturvallisuuslain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana epätavallisena ja ennalta-arvaamattomana olosuhteena tai poikkeuksellisena tapahtumana, johon työnantajan ja esimiehen ei edellytetä varautuvan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työturvallisuuslain 8.2 §:n käytännön merkitystä tuottamuksen arvioinnissa tilanteissa, joissa työntekijä on myötävaikuttanut työolojen vaarantumiseen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan ensinnäkin lainopillisen metodin avulla. Kirjallisuuslähteistä keskeisin on Vilja Hahdon teos Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu. Lisäksi tutkimuskysymyksiä lähestytään empiirisesti Itä-Suomen, Kouvolan, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien vuosina 2011–2013 antamia ratkaisuja ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2014:75 tarkastelemalla. Työntekijän menettelyä pidetään oikeuskäytännössä vain harvoin ennakoimattomana. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että tuomioistuimeen päätyvät lähinnä tapaukset, joissa työturvallisuusmääräysten laiminlyöminen on ilmeistä. Lisäksi ennakoitavuuden soveltamisala on kaventunut oikeuskäytännössä, koska joidenkin työnantajavelvoitteiden täyttymiselle on asetettu korkeat edellytykset. KKO 2014:75 kuitenkin osoittaa, että työntekijän menettelyä voidaan pitää ennakoimattomana myös koneturvallisuudessa, jossa työnantajan on yleensä edellytetty torjuvan vaaran aiheutumisen mahdollisuuden rakenteellisin tai teknisin toimenpitein. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioiminen on työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön arvioinnissa tosin useimmiten tarpeetonta, koska yleensä teon huolimattomuus voidaan ratkaista täsmällisempien työturvallisuusmääräysten ja työturvallisuuslain muiden avointen harkintakriteerien tulkinnalla. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioimisen sijaan työturvallisuusrikoksesta syytetyn huolimattomuuden arvioinnissa olisi olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijän ominaisuudet vaikuttavat esimerkiksi opastus- ja valvontavelvollisuuden sisältöön.

VANHEMPIEN JA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN ÄÄNI KUNTOUTUSSUUNNITELMA JA HOJKS SISÄLLÖNANALYYSISSÄ

Tutkimuksemme päätarkoituksena on ollut tutkia perheen osallisuutta kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen suunnitteluun kuntoutussuunnitelman ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKS:n pohjalta. Vertailimme myös HOJKS:n ja kuntoutussuunnitelman yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Opinnäytetyö osallistuu Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin, Kansaneläkelaitoksen, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston yhteiseen KeLaKuVa -tutkimushankkeeseen. Aineistomme koostuu 25 kuntoutussuunnitelmasta ja 16 HOJKS:sta sekä yhdestä varhaiskasvatussuunnitelmasta. Suunnitelmia tutkittiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti ja myöhemmässä vaiheessa teoriaohjaavasti. Perheen ääni vaikuttaa kuuluvan hyvin kuntoutusprosessin suunnitteluvaiheessa käytössämme olleen aineiston perusteella. Lapsen kuntoutukselle asetetut tavoitteet ovat yhteneväiset kuntoutussuunnitelman ja HOJKS:n välillä, mikä on lapsen edun mukaista. Toisaalta suunnitelmien välillä on myös eroja painotuksissa: HOJKS:ssa korostuvat akateemiset taidot ja kuntoutussuunnitelmassa terapiat. Tämä puoltaa tarvetta molemmille suunnitelmille.

Suomen kirkon 800-vuotisjuhlassa (Valtioneuvoston tervehdys Turun Tuomiokirkossa 19.5.1955)

Puhe