Mammalia,

Mode of access: Internet.

Genealogies of the Lewis and kindred families,

Mode of access: Internet.

The virgin-birth of our Lord : a paper read (in substance) before the confraternity of the Holy Trinity at Cambridge /

Includes bibliographical references.

Confession in the Church of England, since the Reformation : a paper read at Cambridge, Lent, 1911 /

Photocopy.

Jubilejni album Grunwald

"Jan Styka. Tadeusz Styka. Šest skizz k panoramatu "Bitva u Grunvaldu". Pohledy na bojiště grunwaldské dle informací Dra. T. Rzepnikowskeho z Lubawy jím popsané": 3d-12th leaves.

Album jubileuszowe, Grunwald; szkic historyczny, opracowal Jaslaw z Bratkowa [pseud.] ...

"Jan Styka. Tadeusz Styka. Sześć szkiców do obrazu kolistego (panoramy) 'Bitwa pod Grunwaldem.' Widoki z pola bitwy grunwaldzkiej, wykonane podług wskazówek dra. T. Rzepnikowskiego z Lubawy i przez tegoż opisane": 3d-12th leaves.

Vestigia, reminiscences of peace and war,

Mode of access: Internet.

Das Leben Walter Leistikows : ein Stück Berliner Kulturgeschichte /

Source: Purchase, Jan. 14, 1991.

Die Naturwissenschaft und die socialdemokratische Theorie, ihr Verhältniss dargelegt auf Grund der Werke von Darwin und Bebel.

Includes bibliographical references.

The poems of William Watson ...

Mode of access: Internet.

Chapters on Jewish literature,

Bibliography at end of each chapter.

Origins of Australian Football: Victoria's Early History. Volume 1 Amateur Heroes and the Rise of the Clubs, 1858 to 1876

This is volume 1 in a series of four volumes about the origins of Australian football as it evolved in Victoria between 1858 and 1896. This volume addresses its very beginnings as an amateur sport and the rise of the first clubs. Invented by a group of Melbourne cricketers and sports enthusiasts, Australian Rules football was developed through games played on Melbourne's park lands and was originally known as "Melbourne Football Club Rules". This formative period of the game saw the birth of the first 'amateur heroes' of the game. Players such as T.W. Wills, H.C.A. Harrison, Jack Conway, George O'Mullane and Robert Murray Smith emerged as warriors engaged in individual rugby-type scrimmages. The introduction of Challenge Cups was an important spur for this burgeoning sport. Intense competition and growing rivalries between clubs such as Melbourne, South Yarra, Royal Park, and Geelong began to flourish and the game developed as a result. By the 1870s the game "Victorian Rules" had become the most popular outdoor winter sport across the state. In subsequent decades, rapid growth in club football occurred and the game attracted increasing media attention.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Studio portrait of Elfriede Maria Roth; Cambridge, Massachusetts Portraits; Children

When Bruno Roth arrived in the United States in 1939 he opened a photo studio. He used this photograph for advertising