Suurten ajattelijoiden elämäkerrat ja elämänpolut. Bertrand Russellin, Ludwig Wittgensteinin ja Georg Henrik von Wrightin elämäkerrat bourdieulais-pragmatististen ja latourilaisten näkökulmien vertailussa

Perinteisesti elämäkertoja on kirjoitettu sankareista, suurmiehistä tai jollakin tapaa erityislaatuisina pidetyistä henkilöistä. Bertrand Russell, Ludwig Wittgenstein ja Georg Henrik von Wright täyttävät suuren ajattelijan kriteerit. Tämän tutkimuksen lähtökohta on, ettei suuren ajattelijan asemaa voi saavuttaa ilman yhteisön hyväksyvää arviota. Usein sankariaseman tai jopa neron maineen saavuttaneiden menestyksen taustalla on auttajia, kollegoita, oppi-isiä, sopiva työtilaisuus, joskus jopa maailmanpoliittinen tilanne. Keitä tai mitä ovat nämä muut, usein vähälle huomiolle jääneet, menestystekijät kolmen filosofin urapoluilla? Tässä tutkimuksessa menestyksen osatekijöitä etsitään filosofien elämä- ja omaelämäkerroista kahden työtä varten konstruoidun käsitteellisen lähestymistavan avulla. Niistä ensimmäinen nojaa pääosin ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun ajatuksiin habituksesta, kentästä ja kentällä tarvittavista pääomista yhdistettynä amerikkalaisen pragmatistifilosofin John Deweyn habit-käsitteeseen. Toinen lähestymistapa soveltaa ranskalaisen tieteensosiologin Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa. Paitsi metodologista hyötyä, lähestymistapojen vertailun tarkoitus on tuottaa apuvälineitä elämäkertojen analysoijille, lukijoille ja miksei myös niiden kirjoittajille.

Georg Henrik von Wrightin kirjasto

Georg Henrik von Wrightin kirjasto sisältää pääasiassa 1900-luvulla painettua ulkomaista filosofista kirjallisuutta. Kokoelmaan kuuluu myös joitakin harvinaisuuksia, mm. Aristoteleen filosofisten teosten 1500-luvun laitos, Francis Baconin, Thomas Hobbesin, Antoine Arnauld'n ja René Descartes'in 1600-luvun editiot sekä Jacob Grimmin ja David Humen teosten 1700-luvun laitokset.

Henrik Gottschalk i sin familj. Lärobok af C. G. Salzman. Öfversatt af Joh. Henr. Avellan

Alkuteoksen nimeke ei ole tiedossa.

Henrik Gottschalk i sin familj. Lärobok af C. G. Salzman. Öfversatt af Joh. Henr. Avellan

Alkuteoksen nimeke ei ole tiedossa.

Henrik Gottschalk i sin familj. Lärobok af C. G. Salzman. Öfversatt af Joh. Henr. Avellan

Alkuteoksen nimeke ei ole tiedossa.

Lasten kaswattamisesta: wanhemmille ja opettajille, niin kuin myöskin kaikille niille, joilla jollakin muotoaan on lasten kaswattamisen kanssa tekemistä

Imprimatur: Borgå domkapitel 20.9.1848 Clas Molander.

Sangen merkillinen historia, Jumalan hengen suuresta armotyöstä kolmen juudalaisen tyttären sydämessä

Nimiösivulla myös motto: Wapahtaja sanoo: Sallikaat lasten tulla minun tykööni. Mark. 10:14.

A frágil realidade de plástico: um estudo comparativo da imagem Casa de Bonecas em henrik ibsen e katherine mansfield

Considering the importance of significations in literary works, this paper proposes a comparative study of the image of the Doll's House in Henrik Ibsen's play ADoll's House (1879), and Katherine Mansfield's short story The Doll's House, published in the book The Dove's Nest (1923), based on the theories of Gaston Bachelard and Jean Baudrillard. In both cases, one notices that the presence of this image indicatesnot only the construction of these works' environment, but also a criticism of the bourgeois model of a perfect and flawless society, as the described image refers to. However, even though this image shares the same idea in both works, it will be explored differentlyin each case, whether through the search of Nora's character in escaping social conformity as in Ibsen, or through the subtle childlike game experienced by the Kelvey sisters, asin Mansfield.