Kaunhiista kauhniiseen, satheesta satteeseen : Jälkitavuissa säilyneen h:n variaatiosta Pellossa vuoden 1995 aineiston valossa

Tutkielmassa tarkastellaan jälkitavuissa säilyneen, alun perin vokaalienvälisen h:n nykyedustusta Tornionlaakson Pellossa sosiolingvistisen teorian valossa. Keskeisenä tutkimusongelmana on variaation jasen muuttumisen suunnan selvittäminen, mitä tutkitaan sekä näennäis- että reaaliajallisen metodin turvin. Lisäksi pohditaan, millaiset kielensisäiset tekijät muutoksia ohjaavat. Reaaliaikaisen vertailun mahdollistavat Kirsi Kunnarin vuonna 1983 valmistuneen pro gradu -työn jälkitavujen h:ta koskevat tulokset Pellosta (informantit syntyneet vuosina 1898-1967). Pääpaino on kuitenkin näennäisajallisessa vertailussa; variaatiota tarkastellaan yksityiskohtaisesti erityisesti kielelliseltä kannalta, mikä on vaatinut perusteellista aineiston käsittelyä. Näennäisajallisessa tarkastelussa verrataankahden haastatellun ikäryhmän kieltä: nuorten (syntyneet vuosina 1986-1977) ja keski-ikäisten (syntyneet vuosina 1964-1945). Nuoria informantteja, joita on 14, on haastateltu pääosin pareittan. Vertailuryhmä, keski-ikäiset, koostuu heidän vanhem mistaan (7 informanttia). Nauhatunteja on yhteensä n. 13. Tulokset osoittavat, että toisin kuin muualla Peräpohjolassa, yleiskielen mukainen katovariantti (kou-luun) ei ole merkittävästi yleistynyt pellolaisten puhekielessä viimeisten neljän sukupolven aikana. Vokaalienvälisessä asemassa (koulu-h-un) h:ta ei nykypellolaisilla enää tapaa, ja ns. sisäheittoinenvariantti (koul-huun) on nuorten ryhmässä selvästi vähemmän suosiossa kuin keski-ikäisillä. Tornionjoki­laaksolainen, metateettinen h-variantti (kouh-luun) on yhä elinvoimainen: sen käyttö on nuorillakin lisääntynyt. Metateesi ei ole kuitenkaan kvantitatiivisesti juurikaan yleistynyt niissä fonotaktisissa ympäristöissä, joissa se aiheesta tehdyn väitöskirjan (1992) mukaan on ollut aiemmilla sukupolvilla harvinainen. Tätä saattaa osittain selittää tiettyjen puhekielisyyksien yleistyvä käyttö, mikä vaikuttaa eniten juuri näissä fonotaktisissa ympäristöissä siten, ettei metateesin toteutumiselle ole edellytyksiä. Pellon nykyisessä jälkitavujen h:n variaatiossa on osallisena vielä yksi variantti: assimiloitunut h (talhoon > talloon; toisheen > toisseen; kauphaan > kauppaan). Aiemmin tutkituilla sukupolvilla assimilaatiomuutos on ollut harvinainen, mutta nyt se on yleistynyt erityisesti nuorilla tytöillä. h:n assimilaatiossa syntyvät muodot lankeavat usein yhteen alueella jokseenkin fonemaattisena esiintyvän yleisgeminaation kanssa, osa muodoista muistuttaa erikoisgeminaatiota ja pieni osa yleiskielisiä muotoja. Tutkielmassa kyseenalaistetaan kielellisten seikkojen nojalla kyseisten muotojen tulkitseminen h:n assimilaatiosta johtuvaksi: assimiloituneiksi tulkituissa h-tapauksissa sekä konsonantin että sitä seuraavan vokaalin pituusdistribuutiot tukevat ajatusta, että ainakin yleisgeminaatiokonteksteissa assimilaatiomuodot ovat puhujan kannalta "mentaalista geminaatiota". Assimilaatiomuodot rinnastetaan tutkielmassa katomuotoihin sikäli, että niissäkin h on tasoittunut. Merkittävä ero on tavujen kvantiteettisuhteissa: assimilaatiomuodoissa ne säilyvät ennallaan (tal-hoon > tal-loon), katomuodoissa muuttuvat (ta-loon). h:n assimilaatiolla ja metateesilla epäillään aineistonperusteella olevan yhteisen tehtävän: sisäheittoisten talhoon, satheen -muotojen karttaminen tavujen kavantiteettisuhteita rikkomatta. Esitetyn hypoteesin mukaan syynä ovat suomen fonotaksille vieraat konsonantin + h:n yhtymät, jotka aikoinaan syntyivät murteeseen vokaalin heityttyä h:n edeltä.

A Comparison of the Implementation of the Employment Provisions of the Americans with Disabilities Act of 1990 (ADA) in the United States and the Disability Discrimination Act (DDA) 1995 in the United Kingdom

This summarizes the results of recently conducted surveys in the United States and Britain to assess employer response in each of these countries to their respective employment disability nondiscrimination legislation.

Sianlihan tuotantoon vaikuttavat tekijät vuosina 1995-2006

Ennen Suomen EU-jäsenyyttä kansallisen maatalouspolitiikan yksi päätavoitteista oli elintarvikeomavaraisuus. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa oli maatalouspolitiikan osalta käytössä hintatukijärjestelmä, jossa yksi pääasiallisista tuotannon ohjauskeinoista oli tavoitehinnat, joilla valtiovalta pyrki vaikuttamaan tuottajahintoihin. Tavoitehintojen avulla tuottajat pystyivät ennakoimaan tulevan hintatason ja näin siirtämään tuotantoaan taloudellisesti kannattavimpaan suuntaan. Tästä oli kuitenkin seurauksena kotimaisen elintarvikeomavaraisuuden ylittyminen varsinkin eläinkunnan tuotteiden osalta. Vuonna 1994 lihatuotteiden yhteenlaskettu omavaisuus oli 110 prosenttia. Sianlihan osalta omavaisuus oli hieman tätä suurempi, 114 prosenttia. Suomen liityttyä EU:n jäsenmaaksi vuonna 1995 tavoitehinnoista luovuttiin ja samalla tuottajahinnat putosivat. Korvaukseksi tuottajahintojen pudotuksesta tuottajille alettiin maksaa suoria tulotukia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat sianlihan tuotantopäätöksiin maatalouden muuttuneessa toimintaympäristössä ja miten yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset vaikuttivat sianlihan tarjontaan. Tutkimuksen tarkasteluaikavälinä olivat vuodet 1995 2006. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuotantoon vaikuttavien tekijöiden pohjalta ennustaa sianlihan tuotantoa vuoteen 2013. Tuotantopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin regressio-analyysin avulla, jotta saataisiin selville sianlihan tuotantoa parhaiten selittävät tekijät. Tutkimuksen aikasarja-aineisto poimittiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike:n) ja tilastokeskuksen julkaisemista ja ylläpitämistä tilastoista. Sianlihan tuotantoon vaikuttavien tekijöiden ennusteisiin tutkimuksessa käytettiin sekä kansainvälisten että kotimaisten taloustutkimuslaitosten ja organisaatioiden ennusteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yrityksen teoriasta, tarjontateoriasta ja aikavälin merkityksestä tarjontaan. Tuotantomallin estimoinnin tuloksena sianlihan tuotantoon vaikuttivat vuosien 1996 2006 aikana sianlihan tuotannon tuottavuuden kasvua kuvaava teknologiamuuttuja, neljällä neljänneksellä viivästetty sianlihan tuottajahinta ja tuotantotuet yhteenlaskettuna, kolmella neljänneksellä viivästetty vehnän tuottajahinta, kahdeksalla neljänneksellä viivästetty sianlihan tuotanto, kahdella neljänneksellä viivästetty porsaan välityshinta ja kuudella neljänneksellä viivästetty investointituet. Sianlihan tuotantomallin selitysasteeksi saatiin 0,91. Estimoidulla tuotantomallilla ennustettiin sianlihan tuotannon kehitystä vuosina 2007 2013. Perusskenaariossa tuotannon ennustettiin muuttuvan vuodesta 2007 eteenpäin samalla tavalla kuin vuosina 1995 2006 keskimäärin. Perusskenaarion lisäksi tuotantomallilla simuloitiin tuotantotukien ja investointitukien dekoplauksen vaikutusta sianlihan tuotantoon. Tuotantotukien dekoplauksen myötä sianlihan tuotanto laskisi 177 milj. kiloon vuonna 2009, mutta nousisi 193 milj. kiloon vuonna 2013. Investointitukien dekoplauksen myötä tuotanto laskisi 176 milj. kiloon vuonna 2009 ja nousisi vuoteen 2013 mennessä 191 milj. kiloon. Suurimman pudotuksen aiheutti kuitenkin vehnän tuottajahinnan nousu vuosien 2006 ja 2007 aikana, jonka seurauksena sianlihan tuotanto laskisi jo vuonna 2008 180 milj. kiloon.

To Greta: The Biography of Kurt Tauber 1914-1995

The memoir contains poems, eulogies and family photos and was written in 1995 in Connecticut. Recollections of the author's childhood in an orthodox Jewish family in the Leopoldstadt, the second district in Vienna. He was the third of four children. His father was a businessman who was dealing with clothing and textile. Kurt was enrolled in the same class as his older brother Hans at Gymnasium. Memories of his Bar Mitzvah celebration. Cello lessons and concerts with his brother Hans. After graduation Kurt started to study medicine at the Anatomic Institute of Julius Tandler at the Vienna University. Member of the liberal medical students' union "Wiener Mediziner". Acquaintance with his future-wife Greta. Skiing trip in the mountains. Antisemitic attacks at University, particularly within the faculties of law and medicine. Arrest under the false accusation of distributing illegal literature. In January 1938 Greta and Kurt Tauber were married. Worsening of political situation and rising of the illegal Nazi movement in Austria. Recollections of the "Anschluss" (Nazi take-over) in March 1938. Affidavit for Greta and Kurt from her brother in the United States. In June 1938 they went to London, where they waited for their visas to the US. Fervent attempts to arrange exit permits for their families in Vienna. Greta and Kurt Tauber arrived in New York in October of 1938. Difficult start at the beginning. Kurt started to work in a bakery. Greta and Kurt moved to a small apartment in the Lower East Side. Move to Queens with Greta's parents. Kurt's parents arrived in 1940 and moved to Washington Heights. Kurt and Greta started a baking business in Kew Gardens, Queens. Birth of their daughters Judy in 1941 and Ellen in 1944. Recollections of Passover family celebrations and vacations in the mountains and at Fleischmann's in the Catskills. Description of business encounters and family events, such as the birth of their grandchildren. Journey to Israel. Retirement and

Incredible but true 1921-2005

The memoir was subtitled "A Collection of recollections", and is a collection of various, all but two previously published, essays and articles which cover different aspects of Mr. Brown's life. They are organized in 4 main chapters, "From cradle to crash" (1921-1938), "Exile and Exhaustion" (1938-47), "Life and Liberty" (1947-87), and "Retired and Retried" (1987-2005). As Mr. Brown states, his stories are "true in essence but not in form".

My First 6701 Days : July 31 1921 to December 1939 /

The memoirs contain photocopies of documents and photos as well as extracts from letters and were written in October 1989 in the United States. Description of life in Baden, a famous health resort near Vienna. The family lived in Vienna in the second district (Leopoldstadt). Recollections of schoolteachers and childhood friends. Occasional Friday night services in the Leopoldstadt temple. Theater and opera visits and cultural life in Vienna. Private piano and music lessons. Description of the family apartment and Jewish life in the Leopoldstadt. The family celebrated Christmas and observed the high Jewish holidays. Recollections of the author's bar mitzvah celebration. His mother Charlotte, nee Schwadron, was an artistic woman, who studied painting at the Frauenakademie with Tina Blau. Walter's father Leo Schaffir was born in Byalistock, Russia and studied in Berlin. He was a travelling businessmen. His family lived in Lemberg, Galicia. Leo and Charlotte Schaffir got married in 1919 in Vienna by rabbi Dr. Grunwald. Recollections of a family trip to Poland and to the World Fair in Posen in 1930. Suicide of the author's father due to business failure in 1930. Schaffir and Schwadron family history. Both families originated in Galicia, Poland. Family and social life. Summer vacation at the Semmering. Austrian politics in the 1930's and rising National Socialism. Life in Vienna after the "Anschluss" in 1938. Walter had to leave school and took lessons in graphic arts with the artist Heinrich Koerner. Preparations to emigrate. Walter was picked up in the streets in the days after Kristallnacht and released due to his mother's intervention. He was sent with his brother Kurt on a "Kindertransport" to Holland. They were sent to a quarantine camp at Heyplaat. Reunition with their mother in the United States in December 1939. Reflections on life as an emigre.

The Autobiography of a Jewish Refugee 1921-1998

Charles Leigh, 1992, 1994, 1999

Joseph A. Rosen Papers 1921-1938

With few exceptions, the bulk of the collection pertains to the work of the Agro-Joint. Records of the Agro-Joint Director General. Agreements of the American Relief Administration (ARA) and the Joint Distribution Committee with the Soviet government, 1922-1923. Agreements between the Agro-Joint and the Soviet government, 1924, 1927, 1928. Agreements of the Agro-Joint and the American Society for Jewish Farm Settlements (ASJFS) with the Soviet government, 1929, 1930, 1933, 1938. Materials relating to relief work of the JDC within the framework of the American Relief Administration, 1922, including the appointment of J. Rosen as the JDC representative at the ARA. Statistics, reports, miscellaneous correspondence relating to JDC activities in Russia. Minutes, memos, reports, legal documents, certificate of incorporation, and general correspondence relating to the ASJFS, its formation, fund-raising activities, 1927-1939. Records of the Agro-Joint Main Office, Moscow. Annual and periodi c reports of the Agro-Joint including statistics, financial estimates, financial reports, analyses of expenditures, relating to Agro-Joint work, 1924-1937. General correspondence files: incoming and outgoing letters, reports, and memoranda. Materials relating to land surveys and allocations in the Crimea: statistics, surveys, memos, correspondence, relating to the Salsk district, Chernomor district, Changar peninsula, Azov, Kuban, Odessa district, Samara district, Povolzhe, Krivoy Rog, Kherson, The Far East, Siberia. Materials relating to contacts with KOMZET. Correspondence, minutes of KOMZET meetings, statistical information, reports. By-laws of the OZET (Obshchestvo po Zemleustroystvu Trudyachtchikhsya Evreev - Association For the Settlement of Toiling Jews On Land) and AGRO-KUSTBANK (Evreysky Agrarno-Kustarny Bank - Jewish Agricultural and House Workers Bank). Register of Agro-Joint assets transferred to KOMZET. Records of the Agro-Joint Agricultural Department. Materials

North American Jewish Students Appeal records, undated, 1962, 1964-1996 (bulk 1971-1995)

The records of the North American Jewish Students Appeal (NAJSA or APPEAL) contains documents on two levels of concern: those documents dealing with the NAJSA as a student-run organization promoting Jewish identity among college-aged youth; and those documents dealing with the APPEAL as a fundraising organization for several well-known student constituent organizations. The Constituents were: the Jewish Student Press Service, Lights in Action, the North American Jewish Students Network, the Progressive Zionist Caucus, Response: A Contemporary Jewish Review, Yavneh Religious Students Organization, and Yugntruf Youth for Yiddish. Documents include correspondence, financial records, minutes, press releases, information on grants awarded to student organizations for programming and publishing, student journals, and newspapers, photographs, and ephemera.

Robison family papers, 1904-1995.

Robison family papers reflect various activities of Adolf C. and Ann Green Robison in civic organizations, Jewish communal life, Jewish national and international affairs, and individually in the arts. Contains information on the origins of the United Nations and on aid to Israel before, during, and after the War of Independence. The materials include correspondence, memoranda, minutes, reports, financial documents, newspaper clippings, photographs, diaries, scrapbooks, musical scores, and play scripts.

Raphael Lemkin collection undated, 1763, 1915-1919, [c.1921], 1933, 1941-1952, 1983, 1989.

Lemkin is the individual primarily responsible for adoption of the United Nations Convention for the Prevention and Punishment of Genocide. The collection is arranged according to the following subject areas: personal material, material on the Genocide Convention, material on genocide.

Henry Roth papers undated, 1918-1995

Papers include a large number of journals and notebooks, hundreds of fan letters, general correspondence, manuscripts by and about Roth, and publications by and about Roth. Papers also include various editions of his works and several annotated volumes of his personal reference library. Topical files contain photographs and items reflecting his interests and personal history.

Daisy Davidow Berman Collection 1993-1995

Various newspaper articles about Daisy Davidow and her art work.

Lisa Brandwein Collection 1937-1995

The collection holds materials on Lisa Brandwein’s uncle, Fritz Stahl. Also included are photographs and a note on the town of Striegau in Silesia (now Strzegom in Poland).