Voimaton vasemmisto

Kirjallisuusarvostelu

Spinozan etiikat

Kirjallisuusarvostelu

Kodin kasvatusilmapiirin vaikutus varusmiespalvelukseen sopeutumisessa palveluksen ensimmäisillä viikoilla

Tutkielmassa havainnoidaan kodin kasvatusilmapiirin mahdollista vaikutusta varusmiespalvelukseen sopeutumisessa yksittäisten henkilöiden kokemusten kautta. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, vaikuttaako oman kodin kasvatusilmapiiri varusmiespalvelukseen sopeutumiseen ja mahdollisesti millä tavalla. Tutkimusongelmaa tuetaan kahdella väittämällä, jotka käsittelevät autoritaarisen ja vähemmän autoritaarisen kodin kasvatusilmapiirin mahdollisia positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia yksilön sopeutumiseen varusmiespalvelukseen. Tutkielman empiirinen osuus pitää sisällään kymmenen vapaaehtoisen henkilön haastattelut, jotka toteutettiin henkilökohtaisesti puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastatelluista henkilöistä neljä olivat varusmiespalveluksen keskeyttäneitä siviilipalvelusmiehiä ja kuusi olivat johtajakoulutuksen saaneita varusmiehiä. Haastatteluiden toteuttamisen aikana kaikki heistä olivat suorittamassa omaa palvelustaan. Aineiston analyysi on toteutettu laadullisen tapaustutkimuksen tavoin. Tulosten perusteella kodin kasvatusilmapiirillä on ollut vaikutusta haastateltavien henkilöiden sopeutumiseen varusmiespalvelukseen. Varusmiesten osalta on havaittavissa kodin kasvatusilmapiirin tukeneen ja edesauttaneen heidän sopeutumistaan. Siviilipalvelusmiesten osalta kodin kasvatusilmapiiri näytti olleen ristiriidassa varusmiespalveluksen yleisen luonteen kanssa, mikä oli osallisena heidän kokemissa sopeutumisongelmissa ja mahdollisesti varusmiespalveluksen keskeyttämispäätöksessä. Oleellisimmat havainnot kodin kasvatusilmapiirin vaikutuksesta voidaan jakaa kahteen eri osaalueeseen, jotka ovat vanhempien kyseenalaistaminen sekä opittu asenne varusmiespalvelusta kohtaan. Haastatteluiden perusteella mahdollisuus aktiivisesti kyseenalaistaa omia vanhempia on aiheuttanut haastateltaville henkilöille sopeutumisongelmia varusmiespalvelukseen liittyvän kurin ja käskyvallan osalta. Haastatellut henkilöt, joiden vanhemmilla on ollut selkeä viimeinen sanavalta ja auktoriteetti, kertoivat sopeutumisen kuriin ja käskyvaltaan olleen helppoa. Opittu asenne varusmiespalvelusta kohtaan käsittelee haastateltujen henkilöiden kodin ennakkososiaalistavaa vaikutusta. Tulosten perusteella sopeutuminen on ollut sitä helpompaa, mitä avoimemmin ja positiivisemmin haastateltava on suhtautunut varusmiespalvelukseen sekä kokenut sen itsestäänselvyytenä. Tavoitteiden asettamisesta koettiin olleen hyötyä sopeutumisessa. Sopeutumisongelmia näytti syntyneen henkilöille, jotka kokivat varusmiespalveluksen pakollisena pahana, eivätkä olleet valmiita sitoutumaan omaan palvelukseensa henkilökohtaisten tavoitteiden kautta. Vanhempien kyseenalaistaminen ja opittu asenne varusmiespalvelusta kohtaan muodostavat tutkielman vastauksen kodin kasvatusilmapiirin vaikutuksesta varusmiespalvelukseen sopeutumiseen.

”Siinä oli hämähäkki väärinpäin”. Tutkimusraportti pornografiaa koskevan muistitiedon keruuhankkeesta

Tämä tutkimusraportti kokoaa yhteen yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa toteutetun pornografiaa käsittelevän muistitiedon keruuhankkeen ”Siinä oli hämähäkki väärinpäin” lähtökohdat, erittelee kuhunkin keruukysymykseen saadut vastaukset sekä kokoaa lyhyesti yhteen aineistosta johdettavia yleisiä teemoja. Muistitietokeruun tavoitteena oli kartoittaa eri ikäisten suomalaisten pornoa koskevia näkemyksiä, muistoja ja kokemuksia sekä pornon kulttuurista asemaa Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Keruu aukeni 16.4.2012 ja sulkeutui 31.10.2012. Vastauksia kertyi tänä aikana kaikkiaan 45, yhteensä 853 sivua tekstiä. Keruuseen osallistui 14 naista ja 31 miestä, joista nuorin oli syntynyt vuonna 1994 ja vanhin vuonna 1925. Vastaajien synnyin- ja asuinpaikat, koulutus- ja ammattitaustat, vastauksista ilmenevä seksuaalinen suuntautuminen ja pornoon asennoituminen vaihtelivat, joskin myönteisiä asenteita ilmeni runsaasti. Keruukutsussa esitettiin yhteensä 26 kysymystä, joiden tiimoilta vastaajia pyydettiin halutessaan kirjoittamaan. Raportti käy lävitse kaikki nämä keruukutsun viiteen kokonaisuuteen jaetut kysymykset ja niihin annetut vastaukset. Kysymykset vaihtelivat pornon määritelmistä pornosisältöjä koskeviin muistoihin, lapsuuskokemuksiin, pornon ostamiseen, löytämiseen ja säilömiseen, pornosta käytyihin keskusteluihin sekä pornoon liittyviin kehoihanteisiin ja seksileluihin. Jotkut osallistujat vastasivat lähes kaikkiin kysymyksiin, toiset taas kirjoittivat vapaamuotoisemmin muistoistaan ja näkemyksistään. Raportti pyrkii välittämään aineiston monimuotoisuuden, joskin siitä on pääosin rajattu pois vastaukset, jotka keskittyvät vastaajien yleisempiin lapsuutta tai seksuaalisuutta koskeviin muistoihin pornografiaan erikseen keskittymättä. 1920- ja 30-luvuilla syntyneiden vastaajien lapsuusmuistot käsittelevät aikaa, jolloin pornografiaa ei massatuotettuina kuvina tai teksteinä ollut Suomessa yleisesti saatavilla. Vastaukset kuvastavat osaltaan mediakulttuurista muutosta seksiteemaisten lehtien asteittaisesta saatavuudesta pornolehtien kasvavaan näkyvyyteen, kaitafilmien ja videoiden katseluun sekä netissä saatavilla olevan pornon määrän ja kirjon räjähdysmäiseen kasvuun. Toisaalta vastaajat kuvailevat myös seksuaalisen kiihotuksen tavoittelua postimyynti- ja mainoskatalogien, valtavirran kaunokirjallisuuden ja elokuvien äärellä. Vastaajat ovat kohdanneet pornoa yleensä varhaisessa teini-iässä. Lapsuus- ja nuoruusmuistoissa pornoa on löydetty vanhempien ja muiden sukulaisten kätköistä, metsäpiiloista ja roskiksista. Ystävykset ovat jakaneet pornoa keskenään motiivinaan seksuaalisuuteen kohdistuneen kiinnostuksen ohella sekä huvittuneisuus että kielletyn aineiston vetovoima. Pornon löytämiseen, säilömiseen ja piilotteluun liittyy paljon muistoja, joita vastaajat käsittelevät pääosin lämpimin sävyin. Pornokulutuksen siirtyessä enenevästi nettiin kätköjen tarve on selvästi pienentynyt. Vastaajat pitivät pornon määrittelemistä keskimäärin vaikeana tehtävänä. Vaikeaksi miellettiin myös pornon vaikutusten eritteleminen siksi, ettei niiden eristämistä ympäröivän kulttuurin ja yhteiskunnan laajemmista vaikutteista pidetty mahdollisena. Pornografia oli ollut monen vastaajan elämässä tärkeä asia: yksille se oli riippuvuutta aiheuttava ja parisuhteita tuhoava voima, toisille taas parisuhteen seksielämää piristävä ja puolisoita toisiinsa lähentävä tekijä. Lisäksi vastaajien kokemukset ja pornoa koskevat näkemykset vaihtelivat elämänkaaren myötä iän, parisuhteiden ja muiden viitekehyksen mukaan. Suppeasta vastaajamäärästään huolimatta aineisto täydentää omalta osaltaan sekä kotimaisen mediahistorian kokonaiskuvaa että ymmärrystä kansalaisten arkisista pornokokemuksista eri elämänvaiheissa.