Aaishah’s choice: Choosing home education in the Muslim community

In Australia, the decision to home educate is becoming increasingly popular (cf. Townsend, 2012). In spite of its increasing popularity, the reasons home education is chosen by Australian families is under-researched (cf. Jackson & Allan, 2010). In addition, the decision to home educate among minority groups, such as Australian Muslim families, is absent from the literature. This paper reports on an interview with one Muslim mother who chose to home educate her children. An in-depth, qualitative interview was conducted with Aaishah (pseudonym), a mother who lived in one of Australia’s most populated cities. Data were analysed using the Discourse Historical Approach to Critical Discourse Analysis. The analysis revealed that there were similarities between the discourses of Christian parents described in the literature, in terms of the reasons Aaishah had given for her decision to home educate. In particular, analysis reveals Aaishah’s fears about schools, their negative experiences on her children and her hopes for her children’s futures.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi

The effects of prayer on Muslim patients' well-being

The purpose of this study is to investigate the effects of Islamic prayer (du’a, dhikr, and Qur’anic recitation) on Muslim patients. Relying on the Qur’an and sunnah, Islamic scholars state that prayer has positive effects on patients’ psychological and physical well-being. To examine this, the principal investigator recruited 60 adult in-patients at Brigham and Women’s Hospital. Patients completed questionnaires that were used to assess the respondents’ psychological/emotional well being as well as determine the level of religiosity or spirituality (from an Islamic perspective). Vital sign recordings and self-report surveys were used before and after prayer sessions to measure effects of prayer. A non-religious text served as a control. Results support the hypothesis of the positive effects of prayer. A greater degree of religiosity/spirituality was associated with better psychological health. Physical changes were clinically insignificant but statistically meaningful.

The 1996 ‘Muslim holiday’ affair. Religious competition and state mediation in contemporary Mozambique

Political commentators often cast religious con? ict as the result of the numerical growth and political rise of a single faith. When Islam is involved, arguments about religious fundamentalism are quick to surface and often stand as an explanation in their own right. Yet, as useful as this type of explanation may be, it usually fails to address properly, if at all, two sets of important issues. It avoids, Ž rst, the question of the rise of other religions and their contribution to tensions and con? icts. Second, it reduces the role of the State to a reactive one. The State becomes an object of contest or conquest, or it is simply ignored. Adopting a different approach, this article investigates a controversy that took place in Mozambique in 1996 around the ‘ofŽ cialisation’ of two Islamic holidays. It looks at the role played by religious competition and state mediation. The article shows that the State’s abandonment of religious regulation – the establishment of a free ‘religious market’ – fostered religious competition that created tensions between faiths. It suggests that strife ensued because deregulation was almost absolute: the State did not take a clear stand in religious matters and faith organisations started to believe that the State was becoming, or could become, confessional. The conclusion discusses theoretical implications for the understanding of religious strife as well as Church and State relations. It also draws some implications for the case of Mozambique more speciŽ cally, implications which should have relevance for countries such as Malawi, Zambia and Zimbabwe where problems of a similar nature have arisen.

The Bonds of Brotherhood: New Evidence of Sino-North Korean Exchanges, 1950-1954

Drawing on recently declassified documents from the archive of the Foreign Ministry of the People’s Republic of China (PRC), this article looks at China’s relationship with North Korea during and immediately after the Korean War. Although previous scholarship has touched on PRC–North Korean military ties during the war, this article is the first in-depth analysis of issues that are less well understood, notably China’s efforts to cope with a huge influx of refugees from North Korea, the PRC’s economic assistance during the war and in the early postwar reconstruction, and Chinese educational and ideological support for North Korean professionals and party cadres. The article shows that the extensive military coordination between Beijing and Pyongyang was only one way in which the war brought North Korea and the PRC into a closer relationship

Collective Labour Agreement between the Public Utilities Commission of the City of St. Catharines and Local 556, The International Brotherhood of Electrical Workers, 1952

In 1952, Local 556 of The International Brotherhood of Electrical Workers negotiated a contract with The Public Utilities Commission of the City of St. Catharines. The contract was to be in effect from July 1952 to September 1953. The document is unsigned.

Religious Diversity and Teacher Education: Experiences and Perspectives of Muslim Women as Teacher Candidates in Pre-service Programs

This qualitative research project explores the insights of Muslim women as teacher candidates completing pre-service programs in Ontario. Ontario schools cater to students from many ethnic, cultural and religious groups, including a sizable Muslim population. Muslims make up 4.6% of Ontario’s population with the highest concentration of Muslims in the GTA (Statistics Canada, 2011). The Muslim population in Ontario is of a significant enough number that, in a post 9/11 world, it has prompted discussion of how to integrate Muslim populations in Canada. In this research, I explore how Islamophobic sentiment is experienced in Ontario-based teacher education programs. I use Critical Race Theory (CRT) and Critical Race Feminism (CRF) to analyse and deconstruct experiences of female Muslim teacher candidates in pre-service programs. I discuss how Muslims are a racialized group that experience racism as discussed by critical race literature; however, there is a marked difference between how Muslim men and women experience gendered Islamophobia. By using in-depth research-based interviews, I explore how Muslim women perceived diversity, education, accommodations and Islamophobia in pre-service programs. This study adds to the current literature on critical race theory and anti-racist practices in education. Furthermore, this study adds to the voice of Muslim women in the discussion of diversity and inclusivity in educational institutions.

Towards a new Qur’ânic hermeneutics based on historico-critical and intertextual approaches : the case of the crucifixion of Jesus in the tafâsîr of eight muslim exegetes

Le Coran et la Sunna (la tradition du prophète Muḥammad) relatée dans les aḥâdîth (les traditions orales du Prophète) représentent la source éternelle d’inspiration et de savoir à laquelle les Musulmans se réfèrent pour agir, réagir et interagir. Par le fait même, tout au long de l’histoire musulmane, ces sources sacrées ont été à la base des relations des Musulmans avec autrui, incluant les Chrétiens. Les trois éléments majeurs de différenciation entre l’islam et le christianisme sont : la nature divine de Jésus, la trinité ainsi que la crucifixion et la mort de Jésus sur la croix. La position tranchée du Coran quant aux deux premiers points ne laisse place à aucun débat académique. Cependant, l’ambiguïté du texte coranique quant à la crucifixion de Jésus et sa mort a favorisé de nombreux débats entre mufassirûn (les exégètes du Coran). Cette thèse est une analyse textuelle des deux passages coraniques qui traitent de cette troisième différence. Pour cette étude textuelle et intertextuelle, les tafâsîr (interprétations du Coran) de huit mufassirûn appartenant à différentes madhâhib (écoles d’interprétation) et périodes de l’histoire des relations musulmanes-chrétiennes sont utilisés en combinaison avec certaines approches et méthodes récentes telles que : historico-critique et critique rédactionnelle. De plus, trois nouvelles théories développées dans la thèse enrichissent les outils herméneutiques de la recherche : la « théorie des cinq couches de sens », la « théorie des messages coraniques doubles » et la « théorie de la nature humaine tripartite ». À la lumière de ces théories et méthodes, il apparaît que l’ambiguïté coranique au sujet de la crucifixion et de la mort de Jésus est une invitation claire de la part du Coran incitant les Musulmans et les Chrétiens à vivre avec cette ambiguïté insoluble. La conclusion de cette thèse contribue directement à de meilleures relations musulmanes-chrétiennes, renforçant l’appel coranique (Coran 3:64, 103) à ces deux communautés leurs demandant de se cramponner aux points communs majeurs, d’intégrer leurs différences mineures et de consacrer leurs énergies pour une vie harmonieuse entre eux et laisser le reste dans les mains du Dieu qu’ils ont en commun.