Journal of the Commissioners for trade and plantations ...Preserved in the Public Record Office ...

Title is followed by year of issue.

Väkivalta, antisemitismi ja konflikti Mel Gibsonin elokuvassa The Passion of The Christ

Tutkielman tarkoituksena on tutkia Mel Gibsonin elokuvaa The Passion of the Christ. Tarkastelussa mukana on myös Gibsonin muu tuotanto. Tutkielma edustaa poikkitieteellistä lähestymistapaa käyttäen eksegetiikan apuvälineitä kuten lähdekritiikkiä, mutta myös elokuvatutkimuksen välineitä. Tutkimuskysymyksiä nousee lähinnä kaksi, joista seuraa kolmas kysymys: 1. Onko elokuva juutalaisvastainen? Tarkastelen lähdekritiikin avulla mitä evankeliumeja Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä muita lähteitä hän on käyttänyt? Mikä on Gibsonin omaa ilmaisua? 2. Miksi elokuva on väkivaltainen? Mitä väkivalta palvelee elokuvassa? 3. Millainen on elokuvamaailman konflikti? Pohdin elokuvamaailman sisälle rakennettua konfliktia, mutta viittaan sillä myös konfliktiin, jonka elokuva itsessään synnytti. Kysymysten ratkaisu vaatii elokuvassa käytettyjen lähteiden tutkimista, mutta myös kysymysten tarkastelua osana laajempaa kokonaisuutta, jossa on mukana koko Gibsonin elokuvatuotanto. On myös selvää, ettei Gibson ole yhtä kuin hänen elokuvansa, mutta toisaalta hänen elokuviaan ei voi tarkastella irrotettuna ohjaajasta itsestään. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen elokuvaa ilmiönä ja elokuvasta käytyä ennakkokeskustelua. Luvussa kaksi tarkastelen Gibsonin taustaa. Millaisista lähtökohdista Gibson lähti tekemään elokuvaa? Luvussa kolme esittelen käsikirjoituksesta alkavan elokuvan yleisen tuotantoprosessin. Tutkielman päälähteenä olen käyttänyt Brentanon kirjaa The Dolorous Passion of Our Lord Jesus Christ. Kirja pohjautuu 1800-luvulla eläneen katolisen nunnan, Anne Catherine Emmerichin näkyihin. Luvussa neljä tarkastelen Gibsonin muuta tuotantoa, ja tuon keskusteluun mukaan Scorsesen elokuvan Jeesuksesta. Gibsonin muu tuotanto on jäänyt tutkijoilta liian vähälle huomiolle. Elokuva The Passion of the Christ on nähtävä osana Gibsonin muuta tuotantoa. Näin ollen elokuvaa The Passion of the Christ voidaan ymmärtää paremmin. Luvussa viisi käyn elokuvan The Passion of the Christ läpi kappale kerrallaan tutkimalla, mitä lähteitä Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä hän on ottanut evankeliumeista, mitä Emmerichiltä ja mikä on hänen omaa ilmaisuaan? Luvussa kuusi käyn läpi elokuvan vastaanottoa niin raamatuntutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Tutkielmassa todetaan, ettei Gibson ole antisemitisti, vaan ksenofobinen rasisti. Hänen elokuvansa ovat ksenofobisesti rasistisia. Gibsonin kaikista elokuvista on löydettävissä itseään toistavia piirteitä, joissa esiintyy muukalaiskammoa ja väkivaltaa. Gibsonin nimittäminen antisemitistiksi ei tekisi Gibsonille oikeutta. Juutalaiset ovat vain osa laajempaa kokonaisuutta. Väkivalta palvelee kaikissa elokuvissa uuden, Jumalan valtakunnan syntymistä. Konflikti syntyy uuden ja vanhan valtakunnan kansalaisten välillä. Uhrien veren kautta syntyy Jumalan valtakunta. Johtopäätöksillä on merkitystä niin Gibsonin kuin hänen elokuviensa ymmärtämiselle. Elokuvan The Passion of the Christ tulevissa tutkimuksissa on otettava huomioon, ei vain Gibsonin tausta ja lähteet, vaan myös Gibsonin muu elokuvatuotanto.

Virtual Reconstruction of the Ancient State of a Ruined Church

Contributed to: 4th International Conference, EuroMed 2012, Limassol, Cyprus, October 29 – November 3, 2012.

An alphabet of tales : an English 15th century translation of the Alphabetum narrationum of Étienne de Besançon /

Formerly attributed to Étienne de Besançon but apparently the work was not composed until some years after his death in 1292; more probably by Arnoldus of Liége. cf. Catalogue of romances in the Department of Manuscripts in the Brit. Museum, v. 3, p. 423-438; The Library, Jan. 1905, p. 94-101.

Striving to realise the European idea : judging the news media’s accounts of how the Berlin Wall gave impetus to a new order across Europe

The 1990 European Community was taken by surprise, by the urgency of demands from the newly-elected Eastern European governments to become member countries. Those governments were honouring the mass social movement of the streets, the year before, demanding free elections and a liberal economic system associated with “Europe”. The mass movement had actually been accompanied by much activity within institutional politics, in Western Europe, the former “satellite” states, the Soviet Union and the United States, to set up new structures – with German reunification and an expanded EC as the centre-piece. This paper draws on the writer’s doctoral dissertation on mass media in the collapse of the Eastern bloc, focused on the Berlin Wall – documenting both public protests and institutional negotiations. For example the writer as a correspondent in Europe from that time, recounts interventions of the German Chancellor, Helmut Kohl, at a European summit in Paris nine days after the “Wall”, and separate negotiations with the French President, Francois Mitterrand -- on the reunification, and EU monetary union after 1992. Through such processes, the “European idea” would receive fresh impetus, though the EU which eventuated, came with many altered expectations. It is argued here that as a result of the shock of 1989, a “social” Europe can be seen emerging, as a shared experience of daily life -- especially among people born during the last two decades of European consolidation. The paper draws on the author’s major research, in four parts: (1) Field observation from the strategic vantage point of a news correspondent. This includes a treatment of evidence at the time, of the wishes and intentions of the mass public (including the unexpected drive to join the European Community), and those of governments, (e.g. thoughts of a “Tienanmen Square solution” in East Berlin, versus the non-intervention policies of the Soviet leader, Mikhail Gorbachev). (2) A review of coverage of the crisis of 1989 by major news media outlets, treated as a history of the process. (3) As a comparison, and a test of accuracy and analysis; a review of conventional histories of the crisis appearing a decade later.(4) A further review, and test, provided by journalists responsible for the coverage of the time, as reflection on practice – obtained from semi-structured interviews.

The new middle class meets the creative class : the Master of Business Administration (MBA) and creative innovation in 21st-century China

‘MBA fever’ in China needs to be understood in the wider context of forces driving structural change in China’s relation to the global knowledge economy. The rise of a ‘new middle class’ in China is connected to the new claims for cultural leadership of an emergent ‘creative class’, which generates new issues about the relevance of the MBA in China, in terms of its relevance to Chinese economic circumstances, and its flexibility and capacity to respond to accumulation strategies that emphasise innovation, creativity and entrepreneurship.

First convention of the World Union for Progressive Judaism; Herrenhaus, Berlin Organizations

Verso: "In the chair: Claude Montefiore others on the platform Lily Montegu, Israel Mattuck, Leo Baeck"

Students on the steps of the Lehranstalt fuer die Wissenschaft des Judentums (Jewish teachers' seminary); Berlin Institutions; Educational; Schools; Portraits; Groups

Digital Image

Students on the steps of the Lehranstalt fuer die Wissenschaft des Judentums (Jewish teachers' seminary); Berlin Institutions; Educational; Schools; Portraits; Groups

Digital Image