Konserttiohjelma 1904-04-25 - Ohjelma

Helsinki 1904

Konserttiohjelma 1909-11-14 - Ohjelma

[Helsinki] 1909

Konserttiohjelma 1915-12-10 - Ohjelma

Helsinki 1915

Konserttiohjelma 1906-03-12 - Ohjelma

Helsinki 1906

Konserttiohjelma 1903-03-30 - Ohjelma

Helsinki 1903

Konserttiohjelma 1900-07-01 - Ohjelma

Helsinki 1900

Konserttiohjelma 1912-01-15 - Ohjelma

Helsinki 1912

Konserttiohjelma 1901-10-17 - Ohjelma

Helsinki 1901

Konserttiohjelma 1900-07-02 - Ohjelma

Helsinki 1900

Konserttiohjelma 1900-11-15 - Ohjelma

Helsinki 1900

Konserttiohjelma 1913-04-28 - Ohjelma

Helsinki 1913

Konserttiohjelma 1898-12-05 - Ohjelma

Helsinki 1898

Yrityskaupat osana konsernistrategiaa, case Metso Oyj

Tämän tutkimuksen päätavoite oli lisätä ymmärrystä yrityksen strategiaprosessista, erityisesti tutkimalla yrityskauppojen osuutta siinä. Käytettävä tutkimusmetodologia oli toiminta-analyyttinen. Teoriaosuudessa syvennyttiin strategian ja strategiaprosessin käsitteistöön sekä yrityskauppaprosessiin ja yrityskauppojen syihin. Empiriaosuudessa tutkittiin Metson strategiaa sekä teorian että julkisen aineiston avulla. Apuna oli myös yrityksestä saatua materiaalia sekä investointipankkien analyyseja, joista osa oli sensitiivisiä. Teorian ja eri sidosryhmien mielipiteiden avulla arvioin valitun strategian järkevyyttä. Vielä ei ole varmuutta siitä, tuleeko paljon huomiota saanut Svedalakauppa toteutumaan. Olen kuitenkin käsitellyt kauppaa ja sen hyviä sekä huonoja puolia. On vaikeata sanoa etukäteen onko jokin strategia hyvä vai huono, mutta olen tuonut esiin joitakin ongelmakohtia, joita on tullut esiin työtä tehdessä ja toivon niiden herättävän keskustelua caseyrityksessä.

Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Asiakaslähtöisen markkinointiviestinnän toteuttaminen investointihyödykemarkkinoilla, case Metso Paper, liiketoimintayksikkö Kalanterit

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten markkinointiviestintä voidaan investointihyödykemarkkinoilla toteuttaa asiakaslähtöisesti. Siinä on käsitelty asiakkaiden tarpeita markkinoinnin lähtökohtana, kohderyhmän segmentointia sekä viestinnän sisällön rakentamista investointihyödyke-markkinoilla. Tutkimuksessa on käytetty normatiivista eli soveltavaa case-tutkimusta ja sen analyysimenetelmä on ollut kvalitatiivinen. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan: tutkimuksen teoriaosa on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja empiirisen osan pohjana on käytetty aiheesta aiemmin tehtyä kvantitatiivista tutkimusta, jota on täydennetty kvalitatiivisilla syvähaastatteluilla. Empiirisen osan tavoitteena on rakentaa markkinointiviestinnän sanoma OptiDwell-kalanterille sen kohderyhmän tarpeiden selvityksen pohjalta.