949 resultados para Lyubomirsky, Sonja
Resumo:
One of the key challenges in the field of nanoparticle (NP) analysis is in producing reliable and reproducible characterisation data for nanomaterials. This study looks at the reproducibility using a relatively new, but rapidly adopted, technique, Nanoparticle Tracking Analysis (NTA) on a range of particle sizes and materials in several different media. It describes the protocol development and presents both the data and analysis of results obtained from 12 laboratories, mostly based in Europe, who are primarily QualityNano members. QualityNano is an EU FP7 funded Research Infrastructure that integrates 28 European analytical and experimental facilities in nanotechnology, medicine and natural sciences with the goal of developing and implementing best practice and quality in all aspects of nanosafety assessment. This study looks at both the development of the protocol and how this leads to highly reproducible results amongst participants. In this study, the parameter being measured is the modal particle size.
Resumo:
Tampereen yliopistossa 17.12.2001 järjestetty Ikääntyminen ja arkielämä -workshop
Resumo:
Gene set enrichment (GSE) analysis is a popular framework for condensing information from gene expression profiles into a pathway or signature summary. The strengths of this approach over single gene analysis include noise and dimension reduction, as well as greater biological interpretability. As molecular profiling experiments move beyond simple case-control studies, robust and flexible GSE methodologies are needed that can model pathway activity within highly heterogeneous data sets. To address this challenge, we introduce Gene Set Variation Analysis (GSVA), a GSE method that estimates variation of pathway activity over a sample population in an unsupervised manner. We demonstrate the robustness of GSVA in a comparison with current state of the art sample-wise enrichment methods. Further, we provide examples of its utility in differential pathway activity and survival analysis. Lastly, we show how GSVA works analogously with data from both microarray and RNA-seq experiments. GSVA provides increased power to detect subtle pathway activity changes over a sample population in comparison to corresponding methods. While GSE methods are generally regarded as end points of a bioinformatic analysis, GSVA constitutes a starting point to build pathway-centric models of biology. Moreover, GSVA contributes to the current need of GSE methods for RNA-seq data. GSVA is an open source software package for R which forms part of the Bioconductor project and can be downloaded at http://www.bioconductor.org.
Resumo:
Abstract: When an elderly mother dies: the cultural models of facing death in two daughters' narratives of bereavement
Resumo:
Abstract
Resumo:
This thesis examines the local and regional scale determinants of biodiversity patterns using existing species and environmental data. The research focuses on agricultural environments that have experienced rapid declines of biodiversity during past decades. Existing digital databases provide vast opportunities for habitat mapping, predictive mapping of species occurrences and richness and understanding the speciesenvironment relationships. The applicability of these databases depends on the required accuracy and quality of the data needed to answer the landscape ecological and biogeographical questions in hand. Patterns of biodiversity arise from confounded effects of different factors, such as climate, land cover and geographical location. Complementary statistical approaches that can show the relative effects of different factors are needed in biodiversity analyses in addition to classical multivariate models. Better understanding of the key factors underlying the variation in diversity requires the analyses of multiple taxonomic groups from different perspectives, such as richness, occurrence, threat status and population trends. The geographical coincidence of species richness of different taxonomic groups can be rather limited. This implies that multiple geographical regions should be taken into account in order to preserve various groups of species. Boreal agricultural biodiversity and in particular, distribution and richness of threatened species is strongly associated with various grasslands. Further, heterogeneous agricultural landscapes characterized by moderate field size, forest patches and non-crop agricultural habitats enhance the biodiversity of rural environments. From the landscape ecological perspective, the major threats to Finnish agricultural biodiversity are the decline of connected grassland habitat networks, and general homogenization of landscape structure resulting from both intensification and marginalization of agriculture. The maintenance of key habitats, such as meadows and pastures is an essential task in conservation of agricultural biodiversity. Furthermore, a larger landscape context should be incorporated in conservation planning and decision making processes in order to respond to the needs of different species and to maintain heterogeneous rural landscapes and viable agricultural diversity in the future.
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja analysoida millaisilla mittareilla asiakaslähtöistä hoitotyötä on mitattu ja millaisia tuloksia mittareilla asiakaslähtöisyydestä on saatu. Opinnäytetyö on osa kansainvälistä StaLT -hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää hoidon laatua Länsi-Tallinnan keskussairaalassa. Analysoitava aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksen avulla. Tarkasteluun valikoitui 13 hoitotieteellistä tutkimusta. Aineistomme koostui väitöskirjoista (n = 3), pro gradu -tutkielmista (n = 5), tutkimusartikkeleista (n = 4) sekä tutkimusraportista (n = 1). Aineisto analysoitiin kahdessa osassa tutkimuskysymyksiin perustuen. Deduktiivisella sisällön analyysilla tarkasteltiin asiakaslähtöisyyttä mittaavia mittareita luomamme analyysirungon pohjalta: tutkimuksen tarkoitus, tutkimuksen kohdejoukko, mittarin kehittämisen vaiheet ja mittarin rakenne. Mittareilla saatuja tuloksia tarkasteltiin Irma Kiikkalan esittämien asiakaslähtöisyyden ulottuvuuksien pohjalta luodulla analyysirungolla. Analyysirungon kategoriat olivat: toiminnan arvoperusta ja näkemys työtekijästä, näkemys asiakkaasta, näkemys hoito- ja palvelutoiminnan luonteesta sekä terveydenhuollon organisaation toiminta. Asiakaslähtöisyyttä voidaan mitata kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla mittareilla. Asiakaslähtöisyyttä on aikaisemmissa tutkimuksissa tarkasteltu vaihtelevasti: mittarista riippuen eri asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet painottuivat eri tavoin. Toiminnan arvoperusta ja näkemys työntekijästä nousivat esiin osana asiakaslähtöistä hoitotyötä kaikissa mittareissa. Useilla mittareilla mitattiin myös hoito- ja palvelutoiminnan luonnetta sekä terveydenhuollon organisaation antamia lähtökohtia asiakaslähtöiselle työskentelylle. Ulottuvuuksista vähiten painottui näkemys asiakkaasta, jonka ominaisuuksia mitattiin vain muutamassa mittarissa. Asiakaslähtöisyyttä on tutkittu monissa eri ympäristöissä, mutta jatkossa asiakaslähtöisyyttä voisi tutkia terveysasemien vastaanotolla ja päihdehuollossa sekä -psykiatriassa, joihin suunnattua mittaria ei analyysin perusteella ole kehitetty. Myöskään terveydenhuoltoalan opetuksessa ilmenevää asiakaslähtöisyyttä ei ole kattavasti tutkittu. Mielenkiintoisen näkökulman asiakaslähtöisyyden mittaamiseen toisi lisäksi hoitohenkilökunnan persoonallisuuden ja inhimillisten piirteiden vaikutus asiakaslähtöisyyden kokemiseen.
Resumo:
Toisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli kirjoittaa artikkeli asiakaslähtöisyydestä Viron sairaanhoitajaliiton hoitotyöntekijöille suunnattuun Eesti Öde- lehteen. Lähtökohtana artikkelissa oli kohderyhmän mukaisesti hoitajan näkökulma asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Artikkelin tavoitteena oli esittää tutkimuksiin perustuva tieto asiakaslähtöisyydestä ymmärrettävässä ja tiivistetyssä muodossa käytännöntyötä tekeville hoitajille. Artikkelin sisältö perustuu ensimmäisiin opinnäytetöihimme, jotka teimme Länsi-Tallinnan keskussairaalan ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian StaLT-yhteistyöhankkeeseen. Artikkelin alussa määrittelemme asiakaslähtöisyys-käsitettä hoitotyössä, esitämme asiakaslähtöisesti toimivan hoitajan ominaisuuksia ja toimintatapoja sekä muita asiakaslähtöisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi esittelemme asiakaslähtöisen hoitotyön kehittämismenetelmiä. Artikkelin kirjoittamisprosessi eteni keskeisten teemojen pohtimisesta ja tekstin rungon suunnittelusta ensimmäiseen tekstiversioon. Muokkasimme ja selkiytimme tekstiä saamamme palautteen avulla sekä luetuamme sitä läpi useaan kertaan. Koska artikkeli on suunnattu vironkieliseen ammattilehteen, sen kääntämiseen saimme apua StaLT-hankkeen yhteistyökumppanilta Länsi-Tallinnan keskussairaalasta. Avainsanat