Jyrki Ahveninen

Teemanumero: Lukivaikeus.

Käsikirja soitannosta ja soittokoneista erittäin urkujen hoidosta, virittämisestä ja tarkastamisesta. Ynnä histooriallis-systemaatillinen luettelo urkulaitoksista Suomessa. Ja kertomus Suomen taitavimmista urkurakentajoista.

Skannattu aukeama kerrallaan.

Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille vuosille 2010-2015

Vesienhoidon EU:n laajuisena tavoitteena on pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila vuoteen 2015. Pintavesien osalta tavoitteena on hyvän ekologisen tilan saavuttaminen. Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Tavoitteiden täyttämiseksi on Kaakkois-Suomen alueen pohjavesille laadittu toimenpideohjelma. Lisäksi alueelle on laadittu kaksi pintavesien hoidon toimenpideohjelmaa, joista toinen kattaa Vuoksen ja toinen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen. Kaakkois-Suomen vesienhoidon pohjavesien toimenpideohjelmaan vuosille 2010–2015 on koottu tiedot pohjavettä heikentävistä toiminnoista, riskipohjavesialueista ja selvityskohteista sekä pohjavesien määrällisestä ja kemiallisesta tilasta. Toimenpideohjelmassa esitetään myös tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla pohjavesien määrällinen ja kemiallinen hyvä tila pyritään saavuttamaan ja ylläpitämään vuoteen 2015 mennessä. Kaakkois-Suomen alueella merkittävimmät pohjavettä vaarantavat ja muuttavat toiminnot ovat asutus ja maankäyttö, liikenne, pilaantuneet maa-alueet sekä teollisuus ja yritystoiminta. Myös maa-ainesten otolla, maa- ja metsätaloudella sekä vedenotolla ja tekopohjaveden muodostamisella voi olla pohjaveden laatua heikentäviä vaikutuksia. Pohjavesien määrällinen tila on kaikilla Kaakkois-Suomen pohjavesialueilla hyvä. Kemiallisen hyvän tilan saavuttaminen ja sen ylläpitäminen vaativat toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelle, pohjavesien suojelusuunnitelmat, pilaantuneiden maa-alueiden tutkimukset ja kunnostukset sekä tiealueiden pohjavesisuojausten rakentaminen. Pohjavesien hyvää kemiallista tilaa ei saavuteta kaikilla pohjavesialueilla vuoteen 2015 mennessä, vaikka esitetyt toimenpiteet toteutettaisiin. Toimenpideohjelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, jolloin arvioidaan uudestaan pohjavesien tila ja toimet pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi.

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014–2020

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelmalla toteutetaan Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategiaa vuodelle 2020. Ohjelma on laadittu yhdessä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa. Kehittämisohjelmaan on priorisoitu Lounais-Suomen alueen tärkeimmät kehittämistoimenpiteet vesihuollon kehittämiseksi. Alueellisissa keskusteluissa tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat vesihuollon talous, vesihuollon toiminnan turvaaminen ja haja-asutuksen vesihuollon nostaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle. Julkaisuun on koottu myös tausta-aineistoksi laadittu arviointi aiemman kehittämisohjelman (2007–2013) toteutumisesta sekä arvio vuosina 2014–2020 odotettavissa olevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista vesihuollon kehittämiseen. Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista toimintaa ja yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla saavutetaan vesihuollon kehittämisstrategian 2020 visio: ”Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa.”

Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020 : Mahdollisuuksien maaseutu – Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2014–2020 vision mukaan vuonna 2020 Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Kaakkois-Suomen vahvuutena ovat puhdas luonto ja luonnonvarat, jotka ovat tärkeitä niin maataloudelle kuin matkailulle. Tilakoon kasvun, tilojen erikoistumisen ja muun yritystoiminnan kautta tilojen elinkelpoisuus ja maatalouden jatkuvuus alueella voidaan turvata. Kaakkois-Suomen sijainti Pietarin ja pääkaupunkiseudun välissä, alueen historia ja kulttuuri sekä ihmisten vieraanvaraisuus, luovat hyvät edellytykset erityisesti matkailun kehittämiselle. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa tarvitaan uudenlaista yritystoimintaa, koska metsäteollisuuden rakennemuutos on vienyt alueelta runsaasti työpaikkoja. Metsän merkitys Kaakkois-Suomelle on kuitenkin edelleen suuri. Alueella on mittavat metsävarat ja korkeatasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaakkois-Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia kehittyvän biotalouden raaka-aineen tuottajana ja hyödyntäjänä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma ohjelmakaudella 2014–2020 ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Kehittämissuunnitelma sisältää alueiden keskeisten toimijoiden yhteisen näkemyksen siitä, mitkä ovat tärkeimmät painopisteet ja toimenpiteet alueen maaseudun kehittämisessä. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman strategisina painopisteitä ovat toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen, luonnonvarat vahvuutena, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistaminen. Lisäksi kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat. Suunnitelman tavoitteita edistetään kehittämishankkeiden ja yrityskohtaisten hankkeiden avulla. Kehittämishankkeilla vahvistetaan yrittäjien ammattitaitoa, kehitetään yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja yhteistyötä, lisätään maaseutuväestön hyvinvointia ja parannetaan ympäristön tilaa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson toimijoita kannustetaan etsimään innovatiivisia ratkaisuja mm. maaseudun palveluiden järjestämiseen, biotalouden vauhdittamiseen ja matkailun kehittämiseen. Kehittämistyössä on tärkeää yhteistyö yli toimiala- ja sektorirajojen. Maaseudun yritystuen avulla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kannustetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta ja luoda maaseudulle uusia työpaikkoja.

Spermatophore and Gonopore Morphology of the Southwestern-Atlantic Hermit Crab Pagurus exilis (Benedict, 1892) (Anomura, Paguridae)

Marcelo A. Scelzo, Marina Z. Fantucci, and Fernando L. Mantelatto (2010) Spermatophore and gonopore morphology of the southwestern-Atlantic hermit crab Pagurus exilis (Benedict, 1892) (Anomura, Paguridae). Zoological Studies 49(3): 421-433. The form and function of the spermatophore have been used as a complementary tool in studies of the reproductive biology and systematics of hermit crabs. In this context, we describe the spermatophore and gonopore morphology of Pagurus exilis. The spermatophores were extracted from the distal part of the vas deferens of specimens collected in Argentina and Brazil. The spermatophores were composed of 3 major regions: a main ampulla (with a sperm capsule inside and an accessory ampulla at the base), a stalk, and a pedestal. Each spermatophore had a distinct dorsolateral suture line around the ampulla, where the rupture occurs to release the sperm. The spermatophore total length was 1.5 times the main ampulla length. The main ampulla was oval and slightly flattened. A triangular accessory ampulla extended from the main ampulla base to the pedestal on 1 side, and contained no to several sperm. The stalk is short and flattened, and as wide as the main ampulla. One to 3 spermatophores were found attached to each pedestal, which was almost oblong in shape. The dimensions of the spermatophore and its component parts were directly influenced by the size of the hermit crab. Gonopores of males were covered by long pappose setae, while female gonopores bore a few short cuspidate setae. Specimens from Brazil and Argentina had the same spermatophore morphology, corroborating the previously observed absence of genetic differences between the both populations. The spermatophore morphology of this species has similarities with the broad general pattern of the Paguridae, being most similar to one of the (at least) 3 patterns of spermatophore morphology described for Pa gurus. http://zoolstud.sinica.edu.tw/Journals/49.3/421.pdf

Analysis and Treatment of a male portrait in oil and a study of the size layer with reconstructions from Vibert’s recipe (1892)

This thesis project concentrated on both the study and treatment of an early 20th century male portrait in oil from Colecção Caixa Geral de Depósitos, Lisbon, Portugal. The portrait of Januário Correia de Almeida, exhibits a tear (approximately 4.0 cm by 2.3 cm) associated with paint loss on the right upper side, where it is possible to observe an unusually thick size layer (approximately 50 microns) and an open weave mesh canvas. Size layers made from animal glue remain subject to severe dimensional changes due to changes in relative humidity (RH), thereby affecting the stability of the painting. In this case, the response to moisture of the size layer is minimal and the painting is largely uncracked with very little active flaking. This suggests that the size layer has undergone pre-treatment to render it unresponsive to moisture or water. Reconstructions based on late nineteenth century recipes using historically appropriate materials are used to explore various options for modifying the characteristics of gelatine, some of which may relate to the Portrait’s size layer. The thesis is separated into two parts: Part 1: Describes the history, condition, materials and techniques of the painting. It also details the treatment of Januário Correia de Almeida as well as the choices made and problems encountered during the treatment. Part 2: Discusses the history of commercial gelatine production, the choice of the appropriate animal source to extract the collagen to produce reconstructions of the portrait’s size layer as well as the characterization of selected reconstructions. The execution of a shallow textured infill led to one publication and one presentation: Abstract accepted for presentation and publication, International Meeting on Retouching of Cultural Heritage (RECH3), Francisco Brites, Leslie Carlyle and Raquel Marques, ‘’Hand building a Low Profile Textured Fill for a Large Loss’’.