1000 resultados para Lehtonen, Jukka: Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Lectio praecursoria Tampereen yliopiston sosiologian laitoksella 23.8.1997.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Työssäni käsittelen kinkyä seksuaalisuutta arkisena ilmiönä. Kinkyksi käsitän niin sadomasokismin, fetisismin, bondagen kuin muutkin outona tai tavallisesta poikkeavana pidetyt seksuaalisuudet. Tutkielmani kautta haluan hälventä kinkyyn kohdistuvia ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Tarkoituksena minulla on välittää yksilöiden henkilökohtaisia kokemuksia kinkystä seksuaalisuudesta, identiteetistä, yhteisön merkityksestä ja arjen kokemuksista. Tutkimusaineistona minulla on 12 teemakirjoitusta, sekä viiden henkilön haastattelut. Teemakirjoituksista suurin osa on omaelämäkerta-tyyppisiä tekstejä ja osa puolestaan suoraviivaisempia vastauksia esittämiini kysymyksiin. Kirjoittajat ovat kotoisin ympäri Suomea ja iältään kahdestakymmenestä aina yli kuusikymmenvuotiaaseen. Haastattelut koskevat erityisesti kinky-bileitä, koska tein ne kandidaatintutkielmaani varten. Tarkastelin aineistoani lähiluvun keinoin kulttuurianalyysin, feministisen- ja queer-teorian avulla. Näin pääsin aineistossani pintaa syvemmälle ja toisaalta sain kyseenalaistavan ja kriittisen lähestymistavan itselleni tuttuun aiheeseen. En myöskään pyrkinyt tekemään kattavaa yleistystä siitä, minkälainen henkilö on kinky, vaan pikemminkin yksittäisten ihmisten kautta saada tuntumaa siihen, miltä tuntuu olla kinky ja mitä se merkitsee yksilöille itselleen. Informanttieni kertomusten perusteella kinky seksuaalisuus saattaa luoda tunteen siitä, että on yksin ja epänormaali. Yhteisön löytyminen Internetistä ja yhdistysten parista kuitenkin luo tunteen kotiin löytämisestä ja eheydestä. Informanttini tunsivat kuitenkin ylpeyttä kinkystä seksuaalisuudestaan. Myös parisuhde on tärkeä kinkyjen mieltymysten toteuttamisen kannalta. Yhteisöllisyyden näyttämönä toimivat kinky-bileet, jonne mennään näyttäytymään, katsomaan ja kokemaan, sekä tutustumaan muihin kinkyihin. Bileissä on mahdollista paeta arjesta, mutta kinky voi olla arjesta pakenemista myös kotioloissa. Kinky seksuaalisuus halutaan pitää osittain piilossa, mutta sitä kohtaan halutaan lisätä ymmärrystä ja tietoa. Kuten eräs informantti totesi, kinky ei ole aivan yhtä arkista kuin maksalaatikko, mutta silti erityinen, tärkeä ja rikastuttava osa yksilöiden elämää.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Teema: Sukupuolihistoria.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Anne-Mari Souton väitöskirja Arkipäivän rasismi koulussa : etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista (Itä-Suomen yliopisto 2011).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista puhetta etä-isyydestä internetin keskustelupalstalla tuotetaan suhteessa sosiaaliviranomaisiin sekä millaiseksi etä-isän ja sosiaaliviranomaisen kohtaaminen keskusteluissa muotoutuu. Aineistona käytettiin kahta internetin keskustelufoorumia (eroperhe.net ja Suomi24.fi). Aineistoon päätyi yhteensä 266 sivun, 48 viestiketjun ja 550 viestin verran etä-isien verkkokeskustelua. Tutkimus oli menetelmältään laadullinen ja analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Etä-isän asema hahmottui aineistossa kolmen päädiskurssin kautta, jotka nimesin henkilökohtaisen vastuun diskurssiksi, marginaalisuusdiskurssiksi ja epätasa-arvon diskurssiksi. Henkilökohtaisen vastuun diskurssin jaottelin vastuuttavaan vertaistukeen, yhdenvertaisuusdiskurssiin ja velvoitediskurssiin. Vastuuttavalla vertaistuella etä-isälle rakennettiin aloitteellisen ja vastuullisen toimijan asema. Yhdenvertaisuusdiskurssilla etä-isän ja sosiaaliviranomaisen kohtaamisesta muodostettiin yhdenvertainen ja molemminpuolinen yhteistyöprosessi. Velvoitediskurssissa painotettiin viranomaisen vastuuta ja velvollisuuksia sekä etä-isän oikeuksia asiakkaana. Marginaalisuusdiskurssin jaoin negatiivisen ennustamisen, objektiuden ja institutionaalisen vallan puhetapoihin. Negatiivisen ennustamisen kautta etä-isälle valmisteltiin häviäjän väistämätön kohtalo. Objektoinnilla taas asetettiin etä-isä voimattomaksi tekojen kohteeksi. Institutionaalisen vallan kontekstissa korostettiin sosiaaliviranomaisen mekaanista vallankäyttöä. Epätasa-arvon ylädiskurssille rakensin juridisen, sortofeminismin, yhteiskunnallisen inertian ja laajan elatusvelvollisuuden alaluokat. Juridiikan kontekstissa korostettiin etä-isän oikeudettomuutta sekä kytkettiin yhteen etä-isän oikeudet ja lapsen etu. Sortofeminismipuheessa etä-isän epätasa-arvoa perusteltiin sosiaalityön sukupuolistuneilla käytännöillä. Yhteiskunnallisen inertian diskurssilla muodostettiin epätasapaino etä-isän tarpeiden ja vallitsevien yhteiskuntarakenteiden välille. Laajan elatusvelvollisuuden kautta etä-isä asetettiin yhteiskunnalliseksi sijaiskärsijäksi ja sosiaalisten ongelmien maksajaksi. Tutkimuksen perusteella etä-isyyteen ja heidän asemaansa liittyy voimakkaita tunnelatauksia sekä vertaistuen, keskustelukontaktin ja käytännön neuvonnan tarvetta. Etä-isät haluavat tulla kuulluiksi, kohdatuiksi ja ymmärretyiksi. Tulokset herättävät kysymyksiä etä-isille tarkoitettujen palvelujen tavoitettavuudesta, sosiaalityön sukupuolineutraaliudesta sekä sosiaaliviranomaisten valmiuksista mieserityiseen työskentelyyn.