LAGO AMAZONAS: FACT OR FANCY?

It has been suggested that a huge lake, Lago Amazonas, covered a large part of the Amazon basin until as recently as two thousand years ago. According to this hypothesis, the topmost sediments in western Amazonia are almost universally young deposite of lacustrine and deltaic origin. The hypothesis has gained some attention among biologists because of its implications for biological phenomena in Amazonia, especially biogeography and biodiversity. According to the available geological data, however, Amazonia is geologically far more complex than assumed by the lake hypothesis. In the following discussion we will point out the weaknesses of the Lago Amazonas hypothesis, and indicate alternative explanations of the surface geology that are based on tectonically controlled fluvial deposition.

Short- and long-term effects of litter size manipulation in a small wild-derived rodent.

Iteroparous organisms maximize their overall fitness by optimizing their reproductive effort over multiple reproductive events. Hence, changes in reproductive effort are expected to have both short- and long-term consequences on parents and their offspring. In laboratory rodents, manipulation of reproductive efforts during lactation has however revealed few short-term reproductive adjustments, suggesting that female laboratory rodents express maximal rather than optimal levels of reproductive investment as observed in semelparous organisms. Using a litter size manipulation (LSM) experiment in a small wild-derived rodent (the common vole; Microtus arvalis), we show that females altered their reproductive efforts in response to LSM, with females having higher metabolic rates and showing alternative body mass dynamics when rearing an enlarged rather than reduced litter. Those differences in female reproductive effort were nonetheless insufficient to fully match their pups' energy demand, pups being lighter at weaning in enlarged litters. Interestingly, female reproductive effort changes had long-term consequences, with females that had previously reared an enlarged litter being lighter at the birth of their subsequent litter and producing lower quality pups. We discuss the significance of using wild-derived animals in studies of reproductive effort optimization.

Practical considerations for conducting ecotoxicity test methods with manufactured nanomaterials: what have we learnt so far?

This review paper reports the consensus of a technical workshop hosted by the European network, NanoImpactNet (NIN). The workshop aimed to review the collective experience of working at the bench with manufactured nanomaterials (MNMs), and to recommend modifications to existing experimental methods and OECD protocols. Current procedures for cleaning glassware are appropriate for most MNMs, although interference with electrodes may occur. Maintaining exposure is more difficult with MNMs compared to conventional chemicals. A metal salt control is recommended for experiments with metallic MNMs that may release free metal ions. Dispersing agents should be avoided, but if they must be used, then natural or synthetic dispersing agents are possible, and dispersion controls essential. Time constraints and technology gaps indicate that full characterisation of test media during ecotoxicity tests is currently not practical. Details of electron microscopy, dark-field microscopy, a range of spectroscopic methods (EDX, XRD, XANES, EXAFS), light scattering techniques (DLS, SLS) and chromatography are discussed. The development of user-friendly software to predict particle behaviour in test media according to DLVO theory is in progress, and simple optical methods are available to estimate the settling behaviour of suspensions during experiments. However, for soil matrices such simple approaches may not be applicable. Alternatively, a Critical Body Residue approach may be taken in which body concentrations in organisms are related to effects, and toxicity thresholds derived. For microbial assays, the cell wall is a formidable barrier to MNMs and end points that rely on the test substance penetrating the cell may be insensitive. Instead assays based on the cell envelope should be developed for MNMs. In algal growth tests, the abiotic factors that promote particle aggregation in the media (e.g. ionic strength) are also important in providing nutrients, and manipulation of the media to control the dispersion may also inhibit growth. Controls to quantify shading effects, and precise details of lighting regimes, shaking or mixing should be reported in algal tests. Photosynthesis may be more sensitive than traditional growth end points for algae and plants. Tests with invertebrates should consider non-chemical toxicity from particle adherence to the organisms. The use of semi-static exposure methods with fish can reduce the logistical issues of waste water disposal and facilitate aspects of animal husbandry relevant to MMNs. There are concerns that the existing bioaccumulation tests are conceptually flawed for MNMs and that new test(s) are required. In vitro testing strategies, as exemplified by genotoxicity assays, can be modified for MNMs, but the risk of false negatives in some assays is highlighted. In conclusion, most protocols will require some modifications and recommendations are made to aid the researcher at the bench. [Authors]

Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen : elvytysosaamista arvioivan mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi, osa I ja II

Opinnäytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen KUOSCE -hanketta, jonka tarkoitukse-na on selvittää perustason sairaankuljettajien taitoja hoitamisen ja tutkimisen eri osa-alueilla, sekä luoda perustason osaamisen kehittymisen malli ensihoidon koulutukseen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitok-sen käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata tutkittuun tietoon perustuen, minkälaista elvytysosaamista perustason sairaankuljettajat tarvitsevat. Toisena tarkoituksena on arvioida elvytysosaamista arvioivan mittarin luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Olemme kuvanneet kirjallisuuskatsauksessamme tutkimuksiin perustuen elvytyksessä tarvittavaa osaamista sekä osaamisessa todettuja puutteita niin sairaalassa kuin sen ulkopuolisessa ensihoidossa. Tutkimuksissa todettiin, että sairaankuljettajien elvytystaidoissa on paljon parannettavaa. Lähes jokaisella osa-alueella on osaamispuutteita. Elottomuuden tunnistamiseen kuluu liian pitkä aika, painelupaikka määritellään väärin, oikean painelusyvyyden hallitsemisessa on vaikeuksia, ventilaation oikean suhteen toteuttaminen on käytännössä vaikeaa. Tutkimusten mukaan sairaankuljettajien tiedolliset taidot elvytystilanteissa ovat hyvät, mutta käytännön taidoissa on parannettavaa. Mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioimiseksi järjestimme Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian valmistuville ensihoitajaopiskelijoille (n=16) simuloidun elvytystilanteen Antti- elvytysnukella. Totesimme mittarin olevan pääosin luotettava, mutta havaitsimme mittarissa olevan myös sen luotettavuutta heikentäviä tekijöitä, kuten arvioijien eriävä mielipide testaustilanteessa johtuen mittarin vaikeasta seurattavuudesta.

"Ja sitten ruvettiin leikkimään"

Opinäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa mitä kulttuurisia kivun- ja pelonlievitysmenetelmiä hoitajat käyttävät hoitaessaan pelokasta ja kivuliasta lasta, sekä miten he näitä menetelmiä käyttävät. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja HUS:n Lasten ja nuorten sairaalan yhteistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on tieteen, taiteen ja koulutuksen keinoin kehittää lasten hoitotyötä. Lisäksi tarkoituksena on kehittää leikkiin ja mielikuvituksen käyttöön perustuvia pelon- ja kivunlievitysmenetelmiä hoitohenkilökunnan työskentelyä varten. Teimme opinnäytetyömme laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston kokosimme teemahaastattelemalla Lasten ja nuorten sairaalan yhdellä osastolla viittä hoitajaa samanaikaisesti. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineiston perusteella hoitajat käyttävät leikkiä, laulua ja mielikuvittelua hoitaessaan kivuliasta ja pelokasta lasta. Leikkiä, laulua ja mielikuvitusta käytetään myös osana hoitotoimenpiteisiin valmistautumista. Itse hoitotoimenpiteiden aikana lapsen huomiota koitetaan leikin ja laulun avulla viedä pois toimenpiteestä. Hoitajien mukaan leikkiä, laulua ja mielikuvittelua käytetään spontaanisti ja tilannekohtaisesti, suunnitelmallinen toteuttaminen vaatisi lisää aikaa lapsen kanssa. Hoitajat kokevat, että leikin, laulun ja mielikuvittelun käytöstä on paljon hyötyä lapselle, mutta samalla myös vanhemmille. Opinnäytetyömme tuloksista nousi yksi keskeinen jatkotutkimusehdotus. Kuinka saada sairaanhoitajien päivittäisen hoitotyön osaksi suunnitelmallinen musiikin, leikin ja mielikuvituksen käyttö keinoina lievittää lasten pelkoja ja kipuja.

Uusien tuotantotapojen haasteet : esimerkkitapauksina mobiili-TV ja monimediaisuus YLE Uutisissa

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia ovat uusien tuotantotapojen haasteet uudenlaiselle sisällöntuotannolle ja uutisympäristölle. Monimediaisen tuotannon esimerkkitapauksiksi rajattiin mobiili-TV ja YLE Uutiset. Mobiili-TV:n tutkimusta varten kootulle testiryhmälle tehtiin subjektiivisen laadun kokemista mittaava MOS-testi (Mean Opinion Score), jossa selvitettiin testattavien mielipiteitä matkapuhelimen kautta esitettyjen videotiedostojen kuvan- ja äänenlaadusta sekä eri pakkaustapojen käyttökelpoisuudesta mobiili-TV:ssä. Testillä haettiin esille myös sisällöllisesti sopiva ja käyttökelpoinen suhde, jolla mobiili-TV:n lähetteen kokonaiskaistanleveys olisi kuvan ja äänen välillä hyvä jakaa. Lisäksi samalla testiryhmällä tutkittiin, mitä mobiili-TV:stä yleensä tiedetään, millaisena palvelu koetaan ja millaista sisältöä siihen kaivattaisiin. Tämän kuluttajatutkimuksen mukaan mobiili-TV:hen soveltuvimmiksi sisältötyypeiksi koettiin uutiset, ajankohtaisohjelmat ja osin urheilu. Mobiili-TV:ssä ei ole vielä paljoakaan tarjontaa, joten väline on suurelle yleisölle oikeastaan täysin tuntematon. Testiryhmän mielestä se voisi kuitenkin joissakin tilanteissa korvata tai täydentää perinteisen TV-vastaanottimen käyttöä. Mobiili-TV:n sisältötyyppitutkimuksen lisäksi tutkittiin YLE Uutisten sisällöntuotantomenettelyjä. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin, millainen on toimituksen tuotantotapa, miten ylivälineellinen sisällöntuotanto siellä mahdollisesti toteutuu, millainen on sen mahdollinen mobiili-TV-palvelu ja miten siellä suhtaudutaan niin sanottuun kansalaisjournalismiin. Haastattelujen johtopäätöksinä YLE Uutisissa ei vielä toteudu aito ylivälineellinen tuotanto, mutta merkkejä muutoksesta on näkyvissä. Kansalaisjournalismin nousu on havaittu, mutta käytännön vastauksia siihen ei vielä ole. YLE Uutisten nykyinen 3G-matkapuhelimillakin käytettävä internet-TV-palvelu on toteutettu suoratoistopalveluna (engl. streaming), eikä vielä DVB-H-verkkotekniikkaa hyödyntäen, joten se on teknisesti melko matalalaatuista. Esimerkkinä toteutuneesta ylivälineellisestä tuotannosta on opinnäytetyössä esitelty Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun monimediainen uutispalvelu. Lopuksi esitetään tutkimuksen pohjalta löytyneitä mahdollisuuksia, jotka tukevat YLE Uutisten tuotannon järjestämistä ylivälineelliseksi ja kansalaisten sisällöntuotantoa. aktivoivaksi.

Matematiikka ja yhteiskunta : pääkirjoitus

Olli Lehto