Prevalence of Staphylococcus aureus strains in an Australian cohort, 1989-2003 : evidence for the low prevalence of the toxic shock toxin and Panton-Valentine leukocidin genes

The purpose of this paper is to determine the prevalence of the toxic shock toxin gene (tst) and to enumerate the circulating strains of methicillin-sensitive Staphylococcus aureus (MSSA) and methicillin-resistant S. aureus (MRSA) in Australian isolates collected over two decades. The aim was to subtype these strains using the binary genes pvl, cna, sdrE, pUB110 and pT181. Isolates were assayed using real-time polymerase chain reaction (PCR) for mecA, nuc, 16 S rRNA, eight single-nucleotide polymorphisms (SNPs) and for five binary genes. Two realtime PCR assays were developed for tst. The 90 MRSA isolates belonged to CC239 (39 in 1989, 38 in 1996 and ten in 2003), CC1 (two in 2003) and CC22 (one in 2003). The majority of the 210 MSSA isolates belonged to CC1 (26), CC5 (24) and CC78 (23). Only 18 isolates were tst-positive and only 15 were pvl-positive. Nine MSSA isolates belonged to five binary types of ST93, including two pvlpositive types. The proportion of tst-positive and pvl-positive isolates was low and no significant increase was demonstrated. Dominant MSSA clonal complexes were similar to those seen elsewhere, with the exception of CC78. CC239 MRSA (AUS-2/3) was the predominant MRSA but decreased significantly in prevalence, while CC22 (EMRSA-15) and CC1 (WA-1) emerged. Genetically diverse ST93 MSSA predated the emergence of ST93- MRSA (the Queensland clone).

Kesken jäänyt vallankumous : Sosiaalinen mobilisaatio Helsingissä vuoden 1905 suurlakosta Viaporin kapinaan 1906

Tutkielmassani käsittelen vuoden 1905 suurlakon ja Viaporin kapinan välistä aikaa vallankumouksellisena prosessina Helsingissä. Miten vallankumouksellisuus ilmeni suurlakon aikana ja sen jälkeen Helsingissä? Miten tavalliset työläiset reagoivat tapahtumiin? Metodisina apuvälineinä minulla on ensinnäkin Charles Tillyn määritelmä vallankumoukselliselle tapahtumalle. Keskeistä tälle määritelmälle on, että vallankumouksellista tapahtumaa pitää tutkia sen lähtökohdista käsin eikä lopputuloksen kautta. Vallankumouksellinen tilanne syntyy, kun olemassa oleva hallitus saa kilpailijan ja vastaavasti se on ohi, kun jompikumpi jää jäljelle. Toiseksi apunani ovat olleet sosiaalihistorialliset tutkimukset Venäjän vallankumouksesta, joissa aihetta käsitellään ruohonjuuritason näkökulmasta. Tällöin polttopisteessä ovat lakot ja niiden aikana esitetyt vaatimukset. Oleellista näistä tutkimuksissa on, ettei työläisiä nähdä tahdottomana massana, joka sokeasti tottelee poliittisten johtajien käskyjä. Työläisillä oli omia, lähinnä ammatillisia vaatimuksia, jotka ilmensivät toisaalta huolta jokapäiväisestä toimeentulosta ja toisaalta ne heijastivat demokraattisten vaatimusten ulottamista laajemmalle kuin pelkästään valtiolliselle tasolle eli myös työpaikoille. Suurlakon aikana Helsingin työläiset johtivat käytännössä kaupungin julkista elämää. Vallan keskuksena toimi kansallislakon keskuskomitea. Näkyvintä valtaa käytti kansalliskaarti. Kaarti toimi vahvana poliisivoimana koko lakon ajan. Se pyrki kontrolloimaan liikennettä ja kauppaa sekä sensuroimaan muiden tahojen tiedonvälitystä. Raittiusväellä oli myös oma kaartin osasto, jonka avulla kaupunkiin säädettiin kieltolaki sekä kiellettiin prostituutio. Keskeinen elementti lakon onnistumisen kannalta oli niinikään avustustoiminnan järjestäminen lakon vuoksi hätään joutuneille. Näin turvattiin, ettei lakkorintamassa sattuisi ennenaikaisia repeämiä. Suurlakon jälkeen työväestö aktivoitui ennennäkemättömällä tavalla. Lakkojen lukumäärä ja niihin osallistuneiden työläisten määrä moninkertaistui. SDP:n virallinen tavoite eli poliittinen kansalaisuus ei riittänyt työläisjoukoille, vaan lakoilla pyrittiin saamaan aikaiseksi demokraattinen yhteiskunta laajemminkin. Lyhytikäisiksi jääneet työehtosopimukset eivät tilannetta korjanneet. Demokratia saatiin poliittisella tsolla, mutta ruohonjuurinäkökulmasta uudistukset jäivät kesken ja tyytymättömyys säilyi. Tässä mielessä työväenliike ei integroitunut yhteiskuntaan. Suomessa vallankumouksellinen toivo asetettiin Venäjän vallankumoustapahtumien etenemiseen. Suomalaisen radikalismin päätepisteenä voi pitää epäonnistunuttta Viaporin kapinaa, johon osallistui myös suomalaisia punakaartilaisia. Punakaartilaiset olivat suurelta osin nuoria, muualta Helsinkiin muuttaneita ja vähän järjestökokemusta omaavia henkilöitä. Nuoruus, juurettomuus ja liittyminen työväentyöväenpuolueeseen tai sen järjestöihin vasta perustamisvaiheen 1899-1903 jälkeen olivatkin leimallisia piirteitä radikaalien aineksien keskuudessa. Tutkielmassani osoitan, että ruohonjuuritason tutkimuksella voidaan kuvaa vuosisadan alun työläisistä, heidän toiveistaan ja haluistaan täsmentää. Vuosien 1905 ja 1906 poliittisessa murroksessa oli myös ammatillisilla seikoilla tärkeä sija työväestön pyrkimyksissä. Ne osoittavat omalta osaltaan työläisten vallankumouksellisia ja radikaaleja vaatimuksia. Punakaartilaisradikalismi oli läheistä sukua tälle toiminnalle. Avainsanat: Sosiaalihistoria, vallankumous, työväenliike, suurlakko 1905, Viaporin kapina.

Emilie Waldbaum Collection 1873-1876

Three certificates for Emilie Waldbaum's work as governess (1873-1876).

Emil Joachimsthal Collection 1906-1916

Trauer-Gedenkbuch (commemoration booklet); military passport.

Hans Hirschfeld : (1873-1944).

Brochure on occasion of the 1986 exhibition ‘Heilen und Vernichten im Nationalsozialismus’ (Healing and destruction under the Nazis) in Aachen, Germany. It includes a list of Hirschfeld’s publications.

Memoirs : Heida Hermanns Holde /

The author's mother Alice Goldschmidt was a gifted piano player, who studied with Carl Maria Breithaupt and became his most talented student. Childhood recollections. Early musical awakening. Outbreak of World War One. Recollections of air raids and scarceness of food. Inflation and political instability in post-war Germany. Piano lessons by her mother from an early age. Heida made her debut at age fourteen with the Wiesbaden Symphony under the conductor Carl Schuricht, who became a close mentor and friend. Close relationship to her mother, who had a great influence on her professional career. Heida had a number of outstanding teachers, among them Artur Schnabel, Karl Leimer and Egon Petri. Heida was accepted as a student of Petri at the "Hochschule fuer Musik" in Berlin, where she studied between 1922-1925. Salon at her aunt's house with guests such as the playwright Georg Kaiser and Siegfried Wagner. Her sister Elsie received her Ph.D. in economics and moved to Berlin as well. Heida graduated from the "Hochschule" in 1925. Soon after she won an international piano competition in Berlin. Engagements with various conductors such as Max Fiedler and Otto Klemperer. Private lessons with Arthur Schnabel and Carl Friedberg, the co-founder of Juilliard. Due to occasional experiences of antisemitism during her music career Heida decided to change her name from Goldschmidt to Hermanns. Position at the "Hoch Conservatory" in Frankfurt. Encounter with the music critic Artur Holde, Heida's future-husband. Engagement and wedding in 1932. Move to Berlin.

David Frischmann (1859-1922) and Chaim Nachman Bialik(1873-1934) in conversation.

( 1862-1945 ) b. Odessa. Pasternak was a prominent Moscow artist, who emigrated to Berlin in 1921, the same year as the Hebrew poet Bialik.

Philip Cowen papers undated, 1873-1935

Contains primarily correspondence and published material in English, German and Russian relating to anti-Semitism in Russia and Roumania, the Russian passport question, loans from Jewish bankers to the Russian government and immigration from Eastern Europe, especially Russia, to the United States. Includes also correspondence concerning Jewish welfare institutions and agricultural colonies in the United States and the National Farm School in Doylestown, Pa. Also contains correspondence relating to and drafts of articles for the American Hebrew, particularly the Emma Lazarus memorial number, and correspondence relating to the publication of the Jewish encyclopedia and to survey on anti-Semitism conducted in 1890, as well as information on the Jews in China and material relating to Count Arthur Cherep-Spiridovich.

Beradt Family Collection 1850-1956

Documents related to Ulla Brode, née Beradt and her family.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

C.G. Simonis Collection 1873

Letter by Simonis from 1873