Akateeminen kapitalismi aineettoman omaisuuden haltuunottamisena

Referee-artikkeli

Omaisuuden hallinnan merkitys teollisuusyrityksessä

Kirjallisuustyönä toteutettu kandidaatintyö käsittelee omaisuudenhallinnan merkitystä keskittyen erityisesti teollisuusyrityksien näkökulmiin. Työn tavoitteena on selvittää ja havainnollistaa yleisesti omaisuuden hallinnan merkitystä ja keinoja yritysten näkökulmasta. Työssä perehdytään omaisuudenhallinnan käsitteistöön ja aspekteihin joilla on välitön tai välillinen vaikutus omaisuuden hallinnan tarkoituksen kannalta. Lähestytään teollisuusyritysten omaisuuden hallintaa tuoreimpien tutkimusten ja uusinta omaisuudenhallintaan tarkoitettua PAS-55 standardia apuna käyttäen. Selvitetään miksi omaisuuden hallintaan on tärkeää panostaa ja mitä seurauksia on sitoa tai olla sitomatta voimavaroja omaisuuden hallinnan toimiin. Lopussa kootaan omaisuuden hallinnalliset keinot/toimet tiivistettyyn kokonaisuuteen ja selvennämme mitä vaikutuksia niistä yleisesti arvioidessa on. Arvioimme myös PAS 55 standardin käytettävyyttä teollisuusyrityksen omaisuuden hallintaa toteuttaessa.

Arkistoluettelo 617: Kalevi Aho

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Kalevi Ahon arkiston sisällöstä

Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma : Hailuoto, Oulu

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut yleissuunnitelman Hailuodon liikenneyhteyden kehittämiseksi kiinteänä yhteytenä. Suunnittelualue sijaitsee Oulun Riutunkarin ja Hailuodon välisellä merialueella. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa saadut lausunnot. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan liikennehanke on vietävissä eteenpäin sovituilla lieventämistoimenpiteillä.

Aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu - erityistarkastelussa markkinointiin liittyvä aineeton omaisuus.

Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden, eli etuyhteysyritysten välisissä liiketoimissa. Siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen, jonka mukaan konsernin sisäisessä kaupankäynnissä on käytettävä samoja hintoja ja muita ehtoja kuin vapailla markkinoilla. Siirtohinnoittelu on tällä hetkellä yksi ajankohtaisimmista kansainvälisen verotuksen aihepiireistä - jopa yli 70 % maailmankaupasta arvioidaan tapahtuvan konsernien sisäisenä kaupankäyntinä. Sekä valtioilla että yrityksellä on merkittäviä intressejä siirtohinnoitteluun liittyen, sillä konsernin sisäisessä kaupassa käytetyt hinnat vaikuttavat suoraan siihen, mihin konsernin yrityksistä tulo kertyy, eli missä vero lopulta maksetaan. Siirtohinnoittelu koskee kaikkia konsernin sisäisiä liiketoimia, niin tavaroiden ja palveluiden kauppaa, rahoitusta kuin aineetonta omaisuuttakin. Tämä tutkimus käsittelee aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelua. Nykyisin erityisesti aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu on kiinnostuksen kohteena, sillä yritysten omistama aineeton omaisuus kuten tavaramerkit, brändit ja teknologia luovat hyvin suuren osan yritysten arvosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mihin seikkoihin aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa on kiinnitettävä huomiota, jotta päästään mahdollisimman lähelle markkinaehtoista hintaa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan markkinointiin liittyvään aineettomaan omaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkimusongelma voidaan jakaa seuraaviin osakysymyksiin: Mitä aineettomalla omaisuudella siirtohinnoittelussa tarkoitetaan? Kuka on aineettoman omaisuuden omistaja? Miten aineetonta omaisuutta voidaan konsernin sisällä siirtää? Miten aineettoman omaisuuden arvoa voidaan siirtohinnoittelussa lähestyä? Miten edellä esitetyt kysymykset käytännössä ilmenevät aineettoman markkinointiomaisuuden kohdalla? Tutkimus on vero-oikeudellinen ja tutkimuksen metodina on käytetty oikeusdogmatiikkaa. Tutkimuksen lähdemateriaalina käytetään OECD:n siirtohinnoitteluohjeita, kotimaista lainsäädäntöä ja lainvalmistelutöitä, muita virallistahojen julkaisuja, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa markkinaehtoisen hinnan saavuttaminen on haastavaa. Ongelmia tuottaa erityisesti omaisuuden uniikki luonne, jolloin markkinaehtoperiaatteen soveltaminen on ongelmallista. Lisäksi määritelmän epäselvyys, omistajan tunnistamisen vaikeus, arvostamiskysymysten tulkinnanvaraisuus sekä tämänhetkisen aiheeseen liittyvän sääntelyn avoimuus vaikeuttavat käytännön siirtohinnoittelua.

Aineettoman omaisuuden kassavirtaperusteinen arvonmääritys siirtohinnoittelussa

Konsernin sisäinen siirtohinnoittelu perustuu verotuksessa markkinaehtoperiaatteeseen, jonka mukaan konsernin sisäisissä transaktioissa tulee käyttää hintoja, joita vastaavissa olosuhteissa käytettäisiin riippumattomien yhtiöiden välillä. Aineettoman omaisuuden kassavirtaperusteisen arvonmäärityksen suurin ongelma on laskelmiin sisältyvä suuri epävarmuus. Laskelmat ovat aina subjektiivinen näkemys tietystä tilanteesta, joka saattaa mahdollistaa tarkoituksenmukaista hinnoittelua ja lisätä verosuunnittelumahdollisuuksia. Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia miten aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen hinta käytännössä määritetään kassavirtaperusteista arvonmääritystä hyödyntäen. Tutkielmassa käytiin läpi arvonmäärityslaskelmissa tarvittavat keskeiset komponentit aineettoman omaisuuden erityispiirteet huomioiden. Lisäksi tarkoitus oli tutkia miten ostajalle ja myyjälle transaktion seurauksena syntyvät verohyödyt ja –kustannukset tulisi huomioida markkinaehtoisen kauppahinnan määrittämisessä. Tutkimuksen keskeisenä aineistona oli neljä teemahaastattelua. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin Helsingin hallinto-oikeuden päätöksiä ja kirjallisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea suurten konsulttitoimistojen edustajaa ja yhtä Verohallinnon asiantuntijaa. Aiheesta ei valinnut täydellistä yksimielisyyttä ja joidenkin aiheiden kohdalla näkökulmaerot haastateltavien välillä olivat huomattavan suuria. Laskentakorkokannan määrittämisen osalta yleinen mielipide oli, että hienovaraiset analyysit, joissa koko yhtiön tase pilkotaan osiin, jonka jälkeen määritetään yksilöllinen tuotto-odotus aineettomalle omaisuudelle, on ainakin teoriassa erittäin käyttökelpoinen menetelmä. Menetelmä on kuitenkin raskas toteuttaa, koska se vaatii luotettavuuden turvaamiseksi erittäin paljon taustadataa. Verotuskäytännössä onkin vakiintunut tapa, että aineettoman omaisuuden arvonmäärityksessä laskentakorkokanta tarkastetaan yhtiön oman pääoman tuottovaatimusta vasten. Oman pääoman tuottovaatimukseen voidaan tehdä lisäksi riskikorjauksia aineettoman omaisuuden erityispiirteiden huomioimiseksi. Jäännösarvon käyttämiseen arvostuslaskelmissa Verohallinnon edustaja suhtautui myöntyväisemmin kuin konsultit. Konsulttien mielestä jäännösarvoa tulisi hyödyntää vain erittäin harvoin, käytännössä vain erittäin vakiintuneiden brändien arvoa määritettäessä. Verohallinnon edustajan mielestä jäännösarvoa tulisi hyödyntää silloin, kun erän todellista taloudellista pitoaikaa ei voida luotettavasti määrittää. Verohyötyjen ja –kustannusten huomioimiseen siirtohinnoittelussa ei ole vakiintuneita käytäntöjä. Näyttää kuitenkin siltä, että myyjän verokustannuksen huomioiminen kauppahintaa määritettäessä on muodostumassa yleiseksi käytännöksi. OECD:n siirtohinnoittelua koskevat ohjeistukset uudistuvat jatkuvasti ja on toivottavaa, että tulevaisuudessa menetelmät ja toimintatavat vakiintuvat siten, että yhtiöt välttyvät raskailta ja kalliilta oikeusprosesseilta ja verot maksetaan jo lähtökohtaisesti oikeisiin valtioihin oikean määräisinä

Genetic variants in novel pathways influence blood pressure and cardiovascular disease risk.

Blood pressure is a heritable trait influenced by several biological pathways and responsive to environmental stimuli. Over one billion people worldwide have hypertension (≥140 mm Hg systolic blood pressure or  ≥90 mm Hg diastolic blood pressure). Even small increments in blood pressure are associated with an increased risk of cardiovascular events. This genome-wide association study of systolic and diastolic blood pressure, which used a multi-stage design in 200,000 individuals of European descent, identified sixteen novel loci: six of these loci contain genes previously known or suspected to regulate blood pressure (GUCY1A3-GUCY1B3, NPR3-C5orf23, ADM, FURIN-FES, GOSR2, GNAS-EDN3); the other ten provide new clues to blood pressure physiology. A genetic risk score based on 29 genome-wide significant variants was associated with hypertension, left ventricular wall thickness, stroke and coronary artery disease, but not kidney disease or kidney function. We also observed associations with blood pressure in East Asian, South Asian and African ancestry individuals. Our findings provide new insights into the genetics and biology of blood pressure, and suggest potential novel therapeutic pathways for cardiovascular disease prevention.

Novel loci for adiponectin levels and their influence on type 2 diabetes and metabolic traits: a multi-ethnic meta-analysis of 45,891 individuals.

Circulating levels of adiponectin, a hormone produced predominantly by adipocytes, are highly heritable and are inversely associated with type 2 diabetes mellitus (T2D) and other metabolic traits. We conducted a meta-analysis of genome-wide association studies in 39,883 individuals of European ancestry to identify genes associated with metabolic disease. We identified 8 novel loci associated with adiponectin levels and confirmed 2 previously reported loci (P = 4.5×10(-8)-1.2×10(-43)). Using a novel method to combine data across ethnicities (N = 4,232 African Americans, N = 1,776 Asians, and N = 29,347 Europeans), we identified two additional novel loci. Expression analyses of 436 human adipocyte samples revealed that mRNA levels of 18 genes at candidate regions were associated with adiponectin concentrations after accounting for multiple testing (p<3×10(-4)). We next developed a multi-SNP genotypic risk score to test the association of adiponectin decreasing risk alleles on metabolic traits and diseases using consortia-level meta-analytic data. This risk score was associated with increased risk of T2D (p = 4.3×10(-3), n = 22,044), increased triglycerides (p = 2.6×10(-14), n = 93,440), increased waist-to-hip ratio (p = 1.8×10(-5), n = 77,167), increased glucose two hours post oral glucose tolerance testing (p = 4.4×10(-3), n = 15,234), increased fasting insulin (p = 0.015, n = 48,238), but with lower in HDL-cholesterol concentrations (p = 4.5×10(-13), n = 96,748) and decreased BMI (p = 1.4×10(-4), n = 121,335). These findings identify novel genetic determinants of adiponectin levels, which, taken together, influence risk of T2D and markers of insulin resistance.