Varusmiesjohtaja kouluttajana : asekäsittelyä peruskoulutuskaudella

Puolustusvoimien lakiin kirjattuna tehtävänä on sotilaskoulutuksen antaminen (Laki puolustusvoimista 2§), mutta miten sotilas oppii? Puolustusvoimien antaman koulutuksen tulisi perustua konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen (Salo 2004, 151). Kandidaatin tutkielmassa tarkoitukseni on tarkastella, miten tämä tulee ilmi varusmiesjohtajien kouluttajakoulutuksessa käytettävästä materiaalista sekä miten teoria siirtyy käytäntöön ryhmänjohtajan pitämässä peruskoulutuskauden koulutustapahtumassa. Työni on kvalitatiivinen tutkimus ja tiedonhaun menetelmänä on etnografia. Tutkimukseni havainnoinnin suoritin kesällä 2008 toimiessani Kaartin Jääkärirykmentissä määräaikaisena opetusupseerina. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta puolustusvoimien kouluttajakoulutuksessa käytettävän materiaalin perustuvan konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Tarkastelun kohteena oleva koulutustapahtuma peruskoulutuskaudella nojaa kuitenkin behavioristiseen oppimiskäsitykseen, konstruktivistinen oppimiskäsitys ei tässä tapaustutkimuksessa rantaudu teoriasta käytäntöön.

Joukkojen joustokestävyys : toimintakykyä ja resilienssiä edistävä kouluttaminen

Toimintakykyyn liittyvä resilienssi on henkistä joustokestävyyttä, joka auttaa ihmistä palautumaan vastoinkäymisistä sekä säilyttämään toimintakykynsä ympäristön muutoksissa ja haasteissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia resilienssiä osana toimintakykyä ja selvittää, minkälaisilla koulutuskäytänteillä niitä voidaan edistää maastossa tapahtuvassa taistelu- ja ampumakoulutuksessa. Aihepiiri on ajankohtainen puolustusvoimissa maavoimien uudistetun taistelutavan sotilaalle asettamien vaatimusten vuoksi. Resilienssiä on tarkasteltu viime aikoina turvallisuuden ja kasvatuksen tutkimuksessa enenevässä määrin, mutta sitä on puolustusvoimissa tutkittu hyvin vähän. Tämän laadullisen tutkimuksen menetelmänä on käytetty etnografiaa. Aineisto on kerätty kesällä 2014 osallistuvan havainnoinnin keinoin neljässä eri harjoituksessa Kaartin jääkärirykmentissä. Havainnointi tapahtui peruskoulutuskauden taistelu- ja ampumaharjoituksissa sekä yhdessä joukkokoulutuskauden harjoituksessa. Havainnointiaineistolle suoritettiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi, jossa pyrittiin löytämään tehdyille havainnoille ja tulkinnoilla tukea aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta kootusta teoreettisesta viitekehyksestä. Analyysin tuloksista voidaan käytettyyn teoriaan viitaten päätellä, että moni havainnoitu koulutuksen ja johtamisen käytänne voi vaikuttaa välillisesti koulutettavien toimintakyvyn ja resilienssin edistymiseen. Näitä käytänteitä ovat muun muassa esimerkin näyttäminen, kommunikaation korostaminen, rakentava palaute, positiivisen koulutusilmapiirin luominen, ryhmätyöskentely, ongelmalähtöinen opetus sekä koulutuksen realistisuus ja haastavuus. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että havainnoidussa koulutuksessa hyödynnettiin monia resilienssiä ja toimintakykyä edistäviä koulutuksen ja johtamisen käytänteitä, mutta resilienssin tiedostavalla koulutuksella tulokset saattaisivat olla vielä tehokkaampia. Viitekehykseksi kootun teoriatarkastelun perusteella resilienssi voidaan ajatella osana sotilaan toimintakykyä tuoden siihen ajankohtaisen uuden näkökulman. Voidaan myös todeta, että resilienssin tutkimus on jatkossakin mielekästä toimintakyvyn teorian ja koulutuksen kehittämisen kannalta.