A report to the Illinois General Assembly pursuant to the Illinois Energy Assistance Act 305 ILCS 20 : Supplemental Low-Income Energy Assistance Fund expenditures : January 1998 through June 2003.

The Supplemental Low Income Energy Assistance Fund is the depository for energy assistance charges collected by utilities and participating municipal utilities and electric cooperatives authorized by the Electric Customer Choice and Rate Relief Act of 1997 (220 ILCS 5). The energy assistance charges provided a nonfederal funding stream to the Department for use in providing energy related assistance to low-income households under the Illinois Low Income Home Energy Assistance and Illinois Home Weatherization (LIHEAP) Programs. Since the changes were imposed in January of 1998, $406,683,769 has been deposited into the Fund through December 2003. Of this amount, the Department has spent $326,137,510 to provide energy assistance to 802,091 households; $33,845,784 to weatherize 6,584 homes; and $32,570,739 to cover administrative expenses.

Credentialing the infection control practitioner

The following proposal is submitted by the AICA's credentialling and certification subcommittee for your consideration. It outlines a process and procedure for interim credentialling of infection control practitioners. In submitting this proposal, the subcommittee acknowledges that, while competency-based education is the preferred process for credentialling, there are clinicians who, in the absence of educational opportunities, have developed a specialist level of competency in infection control practice through self education and experience. Committee members also recognise the need for self-regulation of accrediting processes, to maintain standards in practice and support members in their clinical roles. We ask you to review the following proposal and invite your comments and critique, to be received by the last week in January 1998.

Hot spot detection and spatio-temporal dispersion of dengue fever in Hanoi, Vietnam

INTRODUCTION Dengue fever (DF) in Vietnam remains a serious emerging arboviral disease, which generates significant concerns among international health authorities. Incidence rates of DF have increased significantly during the last few years in many provinces and cities, especially Hanoi. The purpose of this study was to detect DF hot spots and identify the disease dynamics dispersion of DF over the period between 2004 and 2009 in Hanoi, Vietnam. METHODS Daily data on DF cases and population data for each postcode area of Hanoi between January 1998 and December 2009 were obtained from the Hanoi Center for Preventive Health and the General Statistic Office of Vietnam. Moran's I statistic was used to assess the spatial autocorrelation of reported DF. Spatial scan statistics and logistic regression were used to identify space-time clusters and dispersion of DF. RESULTS The study revealed a clear trend of geographic expansion of DF transmission in Hanoi through the study periods (OR 1.17, 95% CI 1.02-1.34). The spatial scan statistics showed that 6/14 (42.9%) districts in Hanoi had significant cluster patterns, which lasted 29 days and were limited to a radius of 1,000 m. The study also demonstrated that most DF cases occurred between June and November, during which the rainfall and temperatures are highest. CONCLUSIONS There is evidence for the existence of statistically significant clusters of DF in Hanoi, and that the geographical distribution of DF has expanded over recent years. This finding provides a foundation for further investigation into the social and environmental factors responsible for changing disease patterns, and provides data to inform program planning for DF control.

Determinants of institutional care at older ages in Finland

Väitöskirjassa selvitettiin ikäihmisten laitoshoitoon siirtymisen todennäköisyyttä ja sen taustoja kansainvälisesti ainutlaatuisen rekisteriaineiston avulla. Selvitettäviä asioita olivat eri sairauksien, sosioekonomisten tekijöiden, puolison olemassaolon ja leskeksi jäämisen yhteys laitoshoitoon siirtymiseen yli 65-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että dementia, Parkinsonin tauti, aivohalvaus, masennusoireet ja muut mielenterveysongelmat, lonkkamurtuma sekä diabetes lisäsivät ikäihmisten todennäköisyyttä siirtyä laitoshoitoon yli 50 prosentilla, kun muut sairaudet ja sosiodemografiset tekijät oli otettu huomioon. Korkeat tulot vähensivät laitoshoidon todennäköisyyttä, kun taas puutteellinen asuminen (ilman peseytymistiloja tai keskus- tai sähkölämmitystä) sekä erittäin puutteellinen asuminen (ilman lämmintä vettä, vesijohtoa, viemäriä tai vesivessaa) lisäsivät todennäkösyyttä, kun muut sosiodemografiset tekijät, sairaudet ja asuinalue oli huomioitu. Kerrostalon hissittömyys ei ollut yhteydessä laitoshoidon todennäköisyyteen. Todennäköisyys siirtyä laitoshoitoon oli jostain syystä korkeampaa niillä ikäihmisillä, jotka asuivat vuokralla ja matalampaa omakotitalossa asuvilla ja niillä, joilla oli auto. Puolison olemassaolo vähensi ja leskeksi jääminen lisäsi laitoshoidon todennäköisyyttä huomattavasti. Todennäköisyys oli erityisen suuri, yli kolminkertainen, kun puolison kuolemasta oli kulunut enintään kuukausi verrattuna niihin, joiden puoliso oli elossa. Todennäköisyys laski, kun puolison kuolemasta kului aikaa. Miesten ja naisten tulokset olivat samansuuntaisia. Korkeat tulot tai koulutus eivät suojanneet riskiltä joutua laitoshoitoon puolison kuoltua. Puolison kuolema näyttää lisäävän hoidon tarvetta, kun kotona ei ole enää puolisoa tukemassa ja huolehtimassa kodin askareista. Laitoshoidon tarve vähenee, jos ja kun lesket ajan kuluessa oppivat elämään yksin. Toisaalta tutkimustulokset saattavat viitata myös siihen, että kaikkein huonokuntoisimmat lesket, jotka eivät pärjää yksin asuessaan, siirtyvät laitoshoitoon hyvin nopeasti puolison kuoltua. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 280 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, joiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seurattiin tammikuusta 1998 syyskuuhun 2003. Laitoshoidoksi määriteltiin terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tai vastaavissa yksiköissä tapahtuva pitkäaikainen hoito, joka kesti yli 90 vuorokautta tai oli vahvistettu pitkäaikaishoidon päätöksellä. Tutkimuksessa käytetty aineisto koottiin väestörekistereistä, sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä ja lääkerekistereistä.

Vierwöchige Gebietsschließung in der Deutschen Bucht - Eine Maßnahme zum Schutz des starken 1996er Kabeljaujahrgangs

End of January 1998 a real-time closed area has been established by the Federal Republic of Germany. As a case of emergency an area of 12 x 25 nm has been closed for trawling, to protect the mostly undersized 1996 cod year-class. The background and the valuation of this action is described.