The SwissLipids knowledgebase for lipid biology.

MOTIVATION: Lipids are a large and diverse group of biological molecules with roles in membrane formation, energy storage and signaling. Cellular lipidomes may contain tens of thousands of structures, a staggering degree of complexity whose significance is not yet fully understood. High-throughput mass spectrometry-based platforms provide a means to study this complexity, but the interpretation of lipidomic data and its integration with prior knowledge of lipid biology suffers from a lack of appropriate tools to manage the data and extract knowledge from it. RESULTS: To facilitate the description and exploration of lipidomic data and its integration with prior biological knowledge, we have developed a knowledge resource for lipids and their biology-SwissLipids. SwissLipids provides curated knowledge of lipid structures and metabolism which is used to generate an in silico library of feasible lipid structures. These are arranged in a hierarchical classification that links mass spectrometry analytical outputs to all possible lipid structures, metabolic reactions and enzymes. SwissLipids provides a reference namespace for lipidomic data publication, data exploration and hypothesis generation. The current version of SwissLipids includes over 244 000 known and theoretically possible lipid structures, over 800 proteins, and curated links to published knowledge from over 620 peer-reviewed publications. We are continually updating the SwissLipids hierarchy with new lipid categories and new expert curated knowledge. AVAILABILITY: SwissLipids is freely available at http://www.swisslipids.org/. CONTACT: alan.bridge@isb-sib.ch SUPPLEMENTARY INFORMATION: Supplementary data are available at Bioinformatics online.

Kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan tutkimus : tarpeetonta ylellisyyttä vai välttämätön perustutkimuksen kohde

Alustus Hallinnon tutkimuksen päivillä 2005

Eettisten periaatteiden tarve kunnallishallinnossa

Abstract: The need for the handbook of good practice in public ethics at local level

Spend-analyysin toteuttaminen ja hyödyntäminen hankintatoimen kehittämisessä epäsuorien hankintojen osalta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten spend-analyysiä voidaan hyödyntää hankintatoimen kehittämisessä epäsuorien hankintojen osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kohdeyrityksessä spend-analyysin toteuttamiseen kehitettyä työvälinettä, jonka avulla aikaa ja resursseja vievä datan kerääminen useista toiminnanohjausjärjestelmistä on saatu automatisoitua. Tutkimus suoritettiin toimintatutkimuksena, jonka lisäksi tietoa kohdeyrityksestä ja spend-analyysin käytöstä kerättiin kyselyillä. Kirjallisuutta tutkittiin niiltä osin, kun sen katsottiin tukevan tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että spend-analyysi luo pohjan hankintatoimen kehittämiselle. Spend-analyysiä voidaan hyödyntää hankintojen seuraamisessa, osana toimittajien hallinnointia, synergiaetujen löytämisessä, hankintojen hallinnoinnissa, kustannusten hallinnoinnissa, toiminnan suunnittelussa sekä suunnitelmien seurannassa, sopimusten noudattamisen seurannassa, kustannustietoisuuden parantamisessa sekä päätöksenteossa hyödynnettävän informaation tuottamiseksi. Lisäksi havaittiin, että kohdeyrityksessä käytössä olevaa työvälinettä voidaan kehittää spend-analyysin laadun parantamiseksi esimerkiksi yhdenmukaistamalla kirjauskäytäntöjä.

Ruukin koulussa. Lapset ja opettajat toimijoina Teijon tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909

Käsittelen tutkimuksessani lasten ja opettajien toimijuutta Teijon yksityisessä tehtaankansakoulussa vuosina 1869–1909. Tarkastelen heidän toimijuuteensa vaikuttaneita taustatekijöitä kuten koulun johtokuntaa, Teijon tehtaiden johtoa ja kouluylihallituksen ohjausta ja valvontaa. Kartoitan myös toimijoiden fyysistä ja sosiaalista toimintaympäristöä eli lasten ja opettajien asemaa yhteisössä ja koulutilaa. Tutkimukseni jakautuu viiteen lukuun. Johdantoluvussa määritän tutkimuskysymyksen ja käsittelen mikrohistoriallista tutkimusta. Selvitän keskeisimmät käyttämäni lähteet ja tutkimuskirjallisuuden. Toisessa luvussa pohdin koulun perustamiseen vaikuttaneita syitä, esittelen koulun johtokunnan, kouluhallituksen ja koulutarkastajien toimintaa ja sen merkitystä koulutyölle. Kolmannessa luvussa kuvaan Teijon kylää fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä, lasten sosiaalista taustaa ja koulumiljöötä. Oppilaiden ja opettajien toimijuus on vuorossa neljännessä luvussa. Viimeinen luku on yhteenveto tutkimuksen tuloksista. Tutkimus on mikrohistoriallinen. Mikrohistorian määrittelyssä käytän ensisijaisesti Carlo Ginzburgin, Matti Peltosen ja Anne Ollilan teoksia. Päälähteinäni ovat Teijon tehtaankansakoulun vuosikertomukset, koulun johtokunnan pöytäkirjat ja kansakouluntarkastajien tarkastuskertomukset. Tutkimuskirjallisuudesta kaikkein merkittävimpiä ovat Aimo Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia, Eelis Aurolan Suomen tehtaankoulut 1636– 1881, M. A. Knaapisen Kansansivistystyö Perniössä ja Rauno Luttisen Perniön kansakoululaitos 1872–1972. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty opettajien ja lasten toimijuutta, vaan siinä on keskitytty lähinnä koululaitoksen kehitykseen. Teijon tehtaankansakoulu perustettiin Teijon tehtaiden johdon aloitteesta tehtaan pedagogion tilalle vuonna 1869. Se oli yksityinen kansakoulu ja tehtaan omistajien johtama. Koska koulu sai valtionapua, se oli valtakunnallisen koululainsäädännön alainen ja kouluylihallitus valvoi ja ohjasi koulun toimintaa. Koulun alkuvuosikymmeninä opettajalla oli keskeisin rooli arjen koulutyössä. Opettajilla oli pitkään mahdollisuus muokata koulun opetusta ja toimintaa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Teijon tehtaankansakoulun opettajista varsinkin G. E. Marklund kehitti merkittävästi koulua ja vakiinnutti koulutyön muodot. Lasten tehtävänä oli kasvaa sivistyneiksi, moraalisiksi, isänmaallisiksi ja uskonnollisiksi kansalaisiksi. Koulussa opitut tiedot ja taidot olivat aluksi toissijaisia tämän päämäärän rinnalla, mutta niidenkin merkitys alettiin ymmärtää paremmin muun yhteiskunnan kehittyessä. Teijon tehtaankansakoulu muuttui kunnalliseksi kansakouluksi vuoden 1910 alusta. Tutkimukseni täydentää aikaisemman tutkimuksen antamaa kuvaa Teijon koulun vaiheista sekä kokoaa yhteen ja selkeyttää aikaisempia tutkimustuloksia. Teijon tehtaankansakoulun oppilaista, opettajista, oppiaineista, koulutyöstä ja koulutilasta ei ole ollut aikaisemmin yhtä kattavaa selvitystä. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat Teijolla toimineet seurakunnan kiertokoulu ja kansakoulua edeltävä pientenlastenkoulu, Teijon vieressä olevien Mathildedalin ja Kirjakkalan ruukkikylien tehtaankoulut sekä näiden kaikkien koulujen oppilaiden myöhemmät opiskelu- ja työurat.

Löytöretki luonnonihmeiden maailmaan

Kirjallisuusarvostelu

Osallistava kasvatus ja opettajankoulutuksen haasteet

Osa kaavioista puuttuu.

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Äitiys : kahle ja voimavara

Kirjallisuusarvostelu