Myopia control with a novel peripheral gradient soft lens and orthokeratology: a 2-year clinical trial

Objective. To evaluate the degree of axial elongation with soft radial refractive gradient (SRRG) contact lenses, orthokeratology (OK), and single vision (SV) spectacle lenses (control) during a period of 1 year before treatment and 2 years after treatment. Methods. This was a prospective, longitudinal, nonrandomized study. The study groups consisted of 30, 29, and 41 children, respectively. The axial length (AL) was measured during 2 years after recruitment and lens fitting. Results. The baseline refractive sphere was correlated significantly (r 2 = 0.542; P < 0.0001) with the amount of myopia progression before baseline. After 2 years, the mean myopia progression values for the SRRG, OK, and SV groups were −0.56 ± 0.51, −0.32 ± 0.53, and −0.98 ± 0.58 diopter, respectively. The results represent reductions in myopic progression of 43% and 67% for the SRRG and OK groups, respectively, compared to the SV group. The AL increased more in the SV group compared to the SRRG and OK groups, with 27% and 38% lower axial elongation, respectively, compared to the SV group at the 2-year visit (P < 0.05). SRRG and OK showed no differences (P = 0.430). Conclusion. The SRRG lens significantly decreased AL elongation compared to the SV control group. The SRRG lens was similarly effective to OK in preventing myopia progression in myopic children and adolescent.

Sox10 promotes the formation and maintenance of giant congenital naevi and melanoma.

Giant congenital naevi are pigmented childhood lesions that frequently lead to melanoma, the most aggressive skin cancer. The mechanisms underlying this malignancy are largely unknown, and there are no effective therapies. Here we describe a mouse model for giant congenital naevi and show that naevi and melanoma prominently express Sox10, a transcription factor crucial for the formation of melanocytes from the neural crest. Strikingly, Sox10 haploinsufficiency counteracts Nras(Q61K)-driven congenital naevus and melanoma formation without affecting the physiological functions of neural crest derivatives in the skin. Moreover, Sox10 is also crucial for the maintenance of neoplastic cells in vivo. In human patients, virtually all congenital naevi and melanomas are SOX10 positive. Furthermore, SOX10 silencing in human melanoma cells suppresses neural crest stem cell properties, counteracts proliferation and cell survival, and completely abolishes in vivo tumour formation. Thus, SOX10 represents a promising target for the treatment of congenital naevi and melanoma in human patients.

Alum interaction with dendritic cell membrane lipids is essential for its adjuvanticity.

As an approved vaccine adjuvant for use in humans, alum has vast health implications, but, as it is a crystal, questions remain regarding its mechanism. Furthermore, little is known about the target cells, receptors, and signaling pathways engaged by alum. Here we report that, independent of inflammasome and membrane proteins, alum binds dendritic cell (DC) plasma membrane lipids with substantial force. Subsequent lipid sorting activates an abortive phagocytic response that leads to antigen uptake. Such activated DCs, without further association with alum, show high affinity and stable binding with CD4(+) T cells via the adhesion molecules intercellular adhesion molecule-1 (ICAM-1) and lymphocyte function-associated antigen-1 (LFA-1). We propose that alum triggers DC responses by altering membrane lipid structures. This study therefore suggests an unexpected mechanism for how this crystalline structure interacts with the immune system and how the DC plasma membrane may behave as a general sensor for solid structures.

Alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuva

Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa alueellisen apuvälineyksikön hoitajan tehtävä- ja vastuualueita eri sairaanhoitopiirien apuvälinekeskuksissa. Tarkoituksena on selvittää, mitkä tehtäväalueet alueellisen apuvälinekeskuksen hoitajan työhön kuuluvat ja miten niiden osuus työssä painottuu. Selvityksen on tarkoitus luoda suuntaa antava kuvaus apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvasta. Apuvälinekeskusten toimintatapojen selvittämisellä pyritään tässä työssä saamaan lisäperusteita toimenkuvan sisällön luomiseksi. Selvitys on tehty, jotta sitä voidaan käyttää apuna laadittaessa apuvälinekeskuksen hoitajan toimenkuvaa. Tutkimusjoukkona on eri sairaanhoitopiirien alueellisten apuvälinekeskusten hoitajat, neljä henkilöä. Apuvälinekeskuksen hoitajalla tarkoitetaan tässä työssä apuvälinekeskuksen toiminnasta vastaavaa ja esimiesasemassa olevaa apuvälinealan ammattilaista. Tutkimusaineisto koostui suoritetun haastattelututkimuksen kyselylomakkeiden vastauksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimusote on laadullinen. Alueellisten apuvälinekeskusten toimintamallit vaihtelivat paikkakuntakohtaisesti. Paikalliset olosuhteet vaikuttivat toiminnan järjestämiseen. Alueellisten apuvälinekeskusten hoitajien tehtävänkuvat olivat johtamis- ja kehittämispainotteisia. Toimenkuvissa oli vaihtelua eri sairaanhoitopiirien alueella. Apuvälinelainausten määrä ei saatujen tietojen mukaan ollut riippuvainen väestömäärästä sairaanhoitopiirin alueella. Selvityksen mukaan apuvälinekeskuksen hoitajan työssä asiakastyön osuus jäi suhteellisen pieneksi. Kyselyyn vastanneet kokivat työnsä itsenäisyyden, mahdollisuuden kehittää toimintoja ja palveluja sekä työn vaihtelevuuden hyvänä asiana. Saatujen tulosten perusteella voidaan vain viitteellisesti tehdä johtopäätöksiä toimenkuvan laatimiseksi. Paikallisten toimintamallien vaikutus tehtäväkuvaan, henkilöstömäärä ja yhteistoiminta eri ammattialojen kanssa apuvälinepalveluissa ohjaavat toimenkuvan muotoutumista. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintojen suunnittelu on vastanneiden sairaanhoitopiirien alueella aloitettu vuosia ennen varsinaisen toiminnan käynnistämistä. Apuvälinekeskuksen hoitajat ovat olleet itse suunnittelemassa ja kehittämässä alueen toimintaa, mikä on vaikuttanut työnkuvan muodostumiseen.

Liikunnallinen elämäntapainterventio tyypin 2 diabeetikoille : prosessin kuvaus

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kannustaa tyypin 2 diabeetikoita terveellisiin elämäntapoihin ja liikkumiseen. Elämäntapaohjauksessa tavoitteinani on antaa osallistujille tietoutta tyypin 2 diabeteksesta ja liikunnan vaikutuksista diabetekseen sekä ohjata ryhmäliikuntaa diabeetikoille. Opinnäytetyöni aiheen sain Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa vapaavalintaisena opintojaksona olleesta “Diabeetikoiden omahoidon ohjausryhmästä”, joka liittyy osana valtakunnalliseen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan. Tiedon iikunnallisesta elämäntapainterventiosta osallistujat saivat Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n kautta, jonka kanssa opinnäytetyöni yhteistyössä toteutettiin. Toiminnallinen opinnäytetyöni toteutettiin liikunnallisena interventiona Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian tiloissa kevään 2006 ja syksyn 2006 aikana. Elämäntapaohjauksen teemat liittyivät metaboliseen oireyhtymään, diabeetikoiden liikuntaan sekä painonhall intaan ja ravitsemukseen. Liikunnalliseen osuuteen liittyi kunto- ja vesivoimistelua sekä kuntosalilla käyntiä yhteensä kuusi kertaa. Puolen vuoden kuluttua intervention aloittamisesta oli seurantakäynti, jolloin arvioitiin elämäntapamuutosten pysyvyyttä. Elämäntapamuutosten pysyvyyttä ja osallistujien valmiutta muuttaa elämäntapojaan arvioitiin ns. muutosvaihemallijanan avulla. Osallistujat täyttivät muutosvaihemallijanan puolen vuoden aikana kolme kertaa. Intervention aikana osallistujien valmiudessa muuttaa elämäntapojaan tapahtui kehitystä eteenpäin jo ensimmäisen kuuden viikon aikana. Osallistujien valmiudessa muuttaa elämäntapojaan tapahtui kehitystä eteenpäin myös puolen vuoden aikana. Eniten interventiolla oli vaikutusta ruokailutottumusten ja liikuntatapojen muuttamisessa sekä hyötyliikunnan lisäämisessä. Koska elämäntapaohjauksen tarve on suuri, vastaaviin elämäntapainterventioihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ohjausta tulisi antaa myös niille h enkilöille, jotka eivät vielä ole sairastuneet, mutta jotka kuuluvat riskiryhmään

Pistoja yli ajan ja säädyn : ompelu kahden naisen elämässä

Riitta Oittinen