日本の山水

Mode of access: Internet.

新訳日本外史 全

Mode of access: Internet.

Del Petrarca e di alcuni suoi amici.

1. Due lettere del Petrarca, una del Boccaccio, quattro di Barbato di Sulmona ed una di Niccolò Acciaiuoli, di Nicola e di Napoleone Orsini.--2. Cenni sulla vita e sulle opere di Gabrio de' Zamorei.--3. Di Moggio de' Moggi daParma e dodici sue poisie ora per la prima volta pubblicate.

十人十色名物男

Mode of access: Internet.

The story of Perugia,

Mode of access: Internet.

A child of the Alps.

Mode of access: Internet.

Annual report.

Report year irregular. 1869 covers period from January 1-June 30, 1869; 1906/07 covers period from June 30, 1906-March 31, 1907.

Si esto es amor, qué voy a hacer : a veces llegan cartas 8

Fondo Margaritainés Restrepo

Lucien Wolf and David Mowshowitch papers, [ca. 1869-1959]

Correspondence, reports, minutes, manuscripts, and clippings relating to the activities of Wolf, Mowshowitch, and the Joint Foreign Committee, as well as to the political situation of Jews in various countries and to the Paris Peace Conference. Papers of Lucien Wolf include his diary, lectures on English-German relations and English-Russian relations; bibliography of Wolf's works on Jewish themes; clippings of Wolf's articles; congratulations on his seventieth birthday; article on his last interview with Chamberlain; and correspondence with parents, 1869-1882, A. Abrahams, 1914-1925, Chief Rabbi Dr. J.H. Hertz, 1892-1923, Clara Melchior, 1913-1929, Jacob Schiff, 1910, Maxim Vinawer, 1917, Mark Wischnitzer, 1926-1928, Lord Robert Cecil, 1916-1919, Lord Rothschild, 1906, Cyrus Adler, Count J. Bernstorff, Szymon Ashkenazy, Solomon Dingol, Louis Marshall, Claude G. Montefiore, Sir Edward Sassoon, Jacob Schiff, Lord William Selborne, Nakhum Sokolow, Oscar Straus, Chaim Weizmann, the American Jewish Congress, 1916-1923, Hilfsverein der Deutschen Juden, 1913, and Jewish Historical Society of England.

Neurasthénie sous influence? : l'appropriation d'une maladie «moderne» par les classes moyennes du Viêt Nam colonial (1925-1945)

Au tournant du XXe siècle, la neurasthénie – ou épuisement nerveux – est devenue une maladie populaire en Occident et jusqu’au Japon en raison de son association avec la modernité. De nombreux rapprochements ont été faits entre ce diagnostic introduit en 1869 aux États-Unis et certaines maladies contemporaines comme la dépression, le syndrome de fatigue chronique, l’épuisement professionnel et toute la panoplie des maladies causées par le stress. Les transformations socioculturelles qu’a connues le Viêt Nam sous colonisation, principalement au cours des décennies 1920 et 1930, ont été propices à la dissémination du langage des nerfs et à l’appropriation du diagnostic de neurasthénie. Ce m��moire de maîtrise en histoire se penche sur les transformations sociales survenues sous le gouvernement colonial français, dont l’urbanisation et l’instruction publique, au milieu desquelles ont émergé les nouvelles classes moyennes urbaines qui ont adopté le diagnostic de neurasthénie. À partir de la presse vietnamienne de la période, ce travail met l’accent sur l’appropriation, les causes et les traitements de la maladie. Utilisant une approche comparant la neurasthénie en Occident, au Japon et en Chine, pour ensuite présenter son entrée au Viêt Nam, il montre que la domination et donc la subalternité ont compliqué l’accès des colonisés au diagnostic de la maladie moderne neurasthénie, de m��me qu’à la modernité. Il fournit toutefois un éclairage sur les débuts de l’histoire du diagnostic, encore utilisé de nos jours au Viêt Nam, d’une maladie appelée « la maladie de l’époque ».

Catharine Waugh McCullouch papers in the Mary Earhart Dillon collection, 1869-1945

Collection primarily documents McCulloch's research on women's legal status, and her work with the Illinois Equal Suffrage Association, the National American Woman Suffrage Association, and the League of Women Voters. There is also documentation of women in the legal profession, of McCulloch's friendships with the other women suffragists and lawyers, and some biographical material. The papers contain little information about her family or social life.

Mikhail Aleksandrovich Vrubelʹ; zhiznʹ i tvorchestvo.

"Spisok proizvedenīĭ M. A. Vrubeli︠a︡": p. 180-186.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittäm��ttä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Näm�� tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Täm��n jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut eläm��än kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Erinnerungen 1861-1925

Fragment of author's mother's (born 1861) memories; author's father came from Hungary and attended Pressburg Yeshiva; orthodox Jewish family; main part of childhood in Mesingwerk near Eberswalde in orthodox Jewish milieu; Hirsch, Rosenblueth and Calvary families in Messingwerk and Berlin; recreational travel; move to Berlin in 1911; father's house was center for Zionist youth in Berlin.

When time ran out : Coming of age in the Third Reich 1925-1982

Memoir based on diaries kept by sculptor Zeller as a boy; Nazi periods in Berlin; primary and secondary school; pogrom (November 1938); emigration to England via Holland; visit to Berlin in 1982