Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa

Julkisen sektorin raportointi toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista on yleisesti vielä vähäistä verrattuna yritysmaailmaan. Liikenneviraston tavoitteena on julkaista ensimmäinen vastuullisuusraportti vuodesta 2015. Työ on tehty Liikennevirastolle tavoitteena kehittää vastuullisuustoimintaa tunnistamalla Liikenneviraston prosesseihin liittyvät vastuullisuusnäkökohdat ja kytkemällä ne osaksi Liikenneviraston strategiaa, toimintoja ja päätöksentekoa sekä soveltaa Liikenneviraston toimintaympäristöön sopivat vastuullisuusraportointityökalut. Työssä tarkastellaan liikennesektorin yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, yhteiskuntavastuun merkitystä ja erityispiirteitä julkisella sektorilla, vastuullisuustoiminnan kehittämistä ja yhteyttä laatujärjestelmään sekä erilaisia raportointityökaluja. Vertailuanalyysillä tunnistetaan vastuullisuusraportin laadunvarmistuksen kannalta tärkeät toiminnot. Laatujärjestelmän prosessilähtöistä tarkastelua sovelletaan vastuullisuustoiminnan kehittämisessä, jonka pohjalta laaditaan tarkistuslista apuvälineeksi kokonaisuuksien hahmottamiseen ja toimintojen kehittämiseen sekä yhteisten käytäntöjen luomiseen ja juurtumiseen. Tuloksena esitetään toimintamalli Liikenneviraston vastuullisuustoiminnan kehittämisestä, joka perustuu vastuullisuusnäkökohtien systemaattiseen tunnistamiseen toimintaprosesseista, toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen sekä sidosryhmien sitouttamiseen vastuullisuustoiminnan tavoitteisiin. Lisäksi annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä.

Yhteiskuntavastuuraportointi kansainvälisissä öljy-yhtiöissä vuonna 2013

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuret yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset öljy-yhtiöt raportoivat yhteiskuntavastuustaan vuonna 2013 sekä kuinka laadukasta ja laaja-alaista raportointi oli. Yhtiöiden raportointia tutkittiin GRI-viitekehyksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmasta. Yritysten raportointia arvioitiin myös maa-alue- sekä liikevaihtokohtaisesti tutkien, voidaanko eroja näiden suhteen löytää. Lisäksi raportoinnin laatua analysoitiin yritysten asettamien yhteiskuntavastuutavoitteiden määrän kautta. Tutkimuksessa selvitettiin myös GRI-viitekehyksen sekä muiden yleisimpien yhteiskuntavastuuviitekehyksien käyttöä tutkimusyrityksissä. Tutkimusaineisto koostui 30:stä listatusta yhdysvaltalais- ja eurooppalaisyrityksen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraporteista. Tutkimustapana käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. GRI-viitekehys oli tutkimusyrityksissä käytetyin viitekehys. Tulosten mukaan eurooppalaisyritykset raportoivat pääsääntöisesti laadukkaasti vastuustaan ja raportointi oli Euroopassa selkeästi Yhdysvaltoja laadukkaampaa kaikilla vastuun osa-alueilla. Tutkimusyrityksen koko vaikutti raportoinnin laajuuteen sekä määrään vain Yhdysvalloissa. Suuremmat yhdysvaltalaisyritykset raportoivat pienempiä paremmin. Tulosten perusteella yrityksen koko ei vaikuttanut tavoitteiden määrään. Maantieteellinen sijainti vaikutti raportoinnin laatuun. Eurooppalaisyritykset raportoivat laajemmin, laadukkaammin sekä asettivat tavoitteita huomattavasti yhdysvaltalaisia yrityksiä useammin ja enemmän kaikilla vastuun osa-alueilla.

Lean-ajattelun hyödyntäminen laskentatoimen raportointiprosessissa – Case tuloslaskelman raportointi

Useat yhtiöt ovat nähneet lean-tuotannon uutena mahdollisuutena vastata kiristyneeseen globaaliin kilpailuun ja suorittaa prosessit tehokkaammin ja pienemmillä kustannuksilla. Lean-ajattelun levitessä on se tullut osaksi myös laskentatoimea. Täman tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lean-ajattelu ja -työkalut sopivat laskentatoimen raportointiprosessiin ja tutkia, minkälaisia hyviä ja huonoja puolia niissä on. Tutkimuksen tavoitteena on samalla tehdä prosessista entistä tehokkaampi, virtaviivaisempi ja nopeampi riskeeraamatta raportoinnin laatua. Raportointiprosessia tutkitaan case-yrityksessä, joka on iso suomalainen teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä. Case-yrityksestä tutkielmaan on valittu yksi raportoiva yksikkö. Motivaatiota aiheeseen luo se, että lean-ajattelu on usein yhdistetty tuotantoon ja toimitusketjuihin, jolloin sen tuominen talouden ajatteluun ja raportointiprosessiin on mielenkiintoinen tehtävä. Lisäksi yrityksessä on todettu, että raportointi vie liian kauan ja liiketoiminnan päätöksenteon tueksi tieto tarvitaan yhä nopeammin. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empirian aineisto on kerätty teemahaastattelujen, fokusryhmätyöskentelyn ja raportointiprosessista kerätyn datan avulla. Lean-työkaluista raportointiprosessin parantamisessa hyödynnettiin ensisijaisesti arvovirtakartoitusta, ja A3-työkalua käytettiin konsernitasolla projektin hallintaan. Kaizenin eli jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen oli myös yksi tavoitteista. Raportointiprosessista kuvattiin aluksi arvovirtakartoituksella nykytilanne, jonka pohjalta löydettiin parannettavia asioita. Kehitysideoiden avulla luotiin yksikölle tavoitetila, jonka hyötyjä verrattuna alkuperäiseen arvovirtaan mitattiin läpimenoajalla, korjausten lukumäärän muutoksella ja säästetyllä työkustannuksella. Kaikki edellä luetellut mittarit paranivat. Läpimenoaika lyheni yhdellä päivällä, korjausten määrä pieneni kolmannekseen alkuperäisestä ja työnkustannus pieneni vajaan neljänneksen alkuperäisestä. Parantuneiden mittareiden ja tutkielmaan tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että lean-ajattelu sopii talouden raportointiprosessin parantamiseen ja ajattelumaailmaksi. Prosessia parannettaessa kävi myös ilmi, ettei teorian mukaisesti tätäkään prosessia voi parantaa irrallaan muista yrityksen prosesseista vaan parannusta tehdessä pitää koko organisaatiossa olla hyvä kommunikaatio ja parantaa myös muita prosesseja. Lisäksi raportointiprosessin nopeuttamista vaikeuttavat tekniset edellytykset, vaatimus korkeasta laadusta ja kunkin prosessin toiminnon tuoman arvon määrittäminen. Lean-työkalut ja etenkin arvovirtakartoitus todettiin talouden prosesseihin sopiviksi. Tutkielman prosessi ja sen muutokset todettiin vaikeasti yleistettäväksi organisaatiossa muihin yksiköihin tai prosesseihin, mutta sitä pidettiin hyvänä esimerkkinä ja todisteena siitä, että lean-ajattelua voidaan hyödyntää tarkkuutta vaativassa raportointiprosessissa.

Pörssiyritysten taloudellinen raportointi ja konkurssiyritysten vuosikertomusten sisällönanalyysi

Listattuja yrityksiä käsittelevä konkurssitutkimus on ollut vähäistä aineiston niukkuuden vuoksi. Perinteiset tutkimusmenetelmät ovat soveltaneet pitkälti kvantitatiivista lähestymistapaa, jonka historiallisesti keskeisinä vaikuttajina ovat olleet Edward I. Altman (1968) ja William H. Beaver (1966). Näiden vanavedessä suomalaiset Aatto Prihti ja Erkki K. Laitinen (1990) ovat tehneet omaa tutkimustyötään konkurssitutkimuksen parissa. Kvantitatiivisen tutkimuksen rinnalle on kuitenkin nostettu kvalitatiivinen lähestymistapa, erityisesti sisällönanalyysi. Tuoreet tutkimukset puoltavat tämänkaltaisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta, sillä metodi perustuu ei-numeerisen tiedon, esimerkiksi vuosikertomusnarratiivien analysointiin. Narratiivien on todettu sisältävän informaatiota, joka indikoi mahdollista konkurssia jopa aiemmin kuin numeerinen tunnuslukuinformaatio Tässä tutkielmassa analysoidaan kolmen suomalaisen konkurssiin menneen pörssiyrityksen tuottamaa ei-numeerista taloudellista informaatiota viideltä vuodelta ennen konkurssia. Aineisto on rajattu johdon katsausosioihin. Lähestymistavasta huolimatta numeerista tunnuslukuinformaatiota ei ole sivuutettu tutkielmassa, vaan se kulkee rinnalla läpi työn. Tarkastelunäkökulman avulla on pyritty vertailemaan yrityksen tilinpäätöksestä johdettujen tunnuslukujen ja toisaalta yrityksen oman sanallisen kerronnan välisiä mahdollisia ristiriitaisuuksia. Tutkimusmetodina sovelletaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka valinta perustuu tutkimusaineistoon ja sen luonteeseen. Narrattivisen aineiston teemoittelu pohjautuu Osgoodin ym. (1957) sekä Houghtonin (1988) luomaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulokset osoittavat, että kunkin case-yrityksen narratiivisessa viestinnässä korostuu optimismi, positiiviset odotukset sekä vahva usko toiminnan jatkuvuuteen, vaikka tunnuslukuinformaatio viestii varsin mittavista taloudellisista haasteista. Yrityksen toimintaympäristöstä kumpuavat haasteet tuodaan myös esille, mutta myös epäonnistumiset omassa operatiivisessa toiminnassa viestitään. Samanaikaisesti viitataan kuitenkin toimenpiteisiin liiketoiminnan suunnan kääntämiseksi positiiviseksi ja asenne on tulevaisuusorientoitunut. Toimenpiteet ovat kuitenkin ennemmin rationalisointihankkeita kuin varsinaisia kehitysaktiviteetteja. Identtiset piirteet yritysten narratiivien kesken eivät kuitenkaan viesti siitä, että sanallinen kerronta olisi ristiriidassa tunnuslukuinformaation kanssa. Lisäksi johdon katsausosion vapaamuotoinen luonne tilintarkastamattomana kertomuksena antaa tietynlaisen vapauden kertoa asioista kirjoittajan toivomalla tavalla, joka hyvin tyypillisesti on katsausosiossa ollut varsinaisia tunnuslukuja väistävä.

Vastuullisen yrityksen raportointi – Yritysvastuun kehitys ja kehitystarpeet

Yritysvastuu eli yritysten vastuullinen toiminta koko ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan on kasvattanut voimakkaasti merkitystään 2000-luvun alusta lähtien erityisesti suuryritysten toiminnassa. Kehitystä ovat olleet vauhdittamassa alati laajeneva yritysten sidosryhmien joukko, kasvava globalisaatio sekä yritysvastuuseen liittyvät julkisuuteen päässeet skandaalit. Yritysvastuu -käsitteelle ei ole tähän päivään mennessä löydetty yksiselitteistä määritelmää, mutta eri näkökulmat ja käsitteen historiallisen kehityksen tarkastelu auttavat ymmärtämään käsitteen moniulotteisuutta. Nykykäsityksen mukana yritysvastuu jaotellaan usein taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen. Yritysvastuuajattelu on integroitunut lainsäädäntöömme, ja kansalliseen vastuusääntelyyn vaikuttaa tyypillisesti joukko ylikansallisia säädöksiä, jotka viitoittavat yritysvastuun kehittämisen suuntaa ja ihanteita Tämä tutkielma käsittelee yritysvastuun kehittymistä sen alkuajoilta nykypäivään tarkastelemalla yritysvastuu -käsitettä historiallisesti ja nykytutkimuksen valossa. Tutkielmassa käsitellään lisäksi yritysvastuuta nykyään säätelevää oikeusnormistoa ja sen kehityslinjoja sekä itsesääntelyohjeistoja, ja tehdään katsaus suomalaisen yritysvastuun tilaan ja erityispiirteisiin tutkimalla tuoreita suomalaisyhtiöiden tuottamia yritysvastuuraportteja. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, miten yritysvastuuajattelu on kehittynyt, miten sitä säädellään ja miten sitä tulisi säädellä, miten yritysvastuuraportointi vastaa yrityksen sidosryhmien tiedontarpeeseen, sekä mitä yritysvastuun maailmassa voidaan odottaa tulevaisuudessa nähtävän. Suomalaisen yritysvastuun tilanne on tutkimuksessa käsitellyn raportointiaineiston ja muun tutkimuksen perusteella varsin monimuotoinen. Yritysvastuun tuoreimmat trendit näkyvät suurimpien yritysten raportoinnissa, ja mitä enemmän raportointiin on yrityksillä käyttää resursseja, sitä enemmän ne käsittelevät raportoinnissaan arvonluontia sidosryhmilleen. Yritysvastuun tulevaisuus tulee keskittymään yhä enemmän vuorovaikutteen periaatteelle, kun yrityksen vastuullisuuden mekaniikkaa tullaan selvittämään. Läpinäkyvyyden vaatimukset tulevat kohistumaan yhä rankemmin yritysten toimitusketjujen ja verovastuullisuuden tilaan. Yritysvastuuraportoinnin integraatio muun taloudellisen informaation raportoinnin kanssa on alkanut ja tulee vastaisuudessa kasvamaan. Vastuullisuuden sääntely tulee tuskin radikaalisti lisääntymään, sillä yritysvastuun raportointi on kasvavan sidosryhmäpaineen vuoksi enää vain näennäisesti vapaaehtoista.

Descripción de los reportes de sostenibilidad de las empresas colombianas en función de los lineamientos del GRI y del Pacto Global

El propósito de este trabajo fue descubrir la situación actual de los reportes de Sostenibilidad de un grupo de 72 empresas, agrupadas en distintos sectores, evaluar qué tipo de información estaban incluyendo en sus reportes y observar la tendencia de los mismos. De acuerdo con el análisis de todas las matrices sectoriales propuestas, el comportamiento de la gran mayoría de las empresas tiende a enfocarse a reportar cifras de porcentajes de ahorros en el consumo de recursos naturales y prácticas laborales y se evidencia la falta de elaboración de un análisis/matriz de Materialidad. Esto deja al descubierto los retrasos en la falta de iniciativas y propuestas concretas sostenibles, a pesar de esto, también se evidencia el hecho de que hasta ahora las empresas nacionales están incursionando en este tipo de reportes utilizando las guías de GRI.

Experimentações em cultura, educação e cidadania: o caso da Associação Grãos de Luz e Griô

O trabalho tem por objetivo contribuir para as discussões e reflexões sobre metodologias sociais que realizam experimentações no campo da educação, a partir de concepções alternativas em cultura, visando proporcionar novas práticas de cidadania. Analisam-se as práticas e estratégias pedagógicas da Associação Grãos de Luz e Griô localizada na cidade de Lençóis, região da Chapada Diamantina, Bahia, e a elaboração de um projeto nacional em parceria com o Ministério da Cultura, no âmbito do Programa Nacional de Arte, Educação, Cidadania e Economia Solidária – Cultura Viva, nomeado de Ação Griô, inspirado em sua experiência e metodologia. A proposta investigada busca integrar os saberes ditos comunitários de tradição oral em práticas educativas formais e não-formais com crianças e jovens tendo como referência a “Pedagogia Griô”.

Sustentabilidade organizacional: o processo de construção do Relatório de Global Reporting Iniciative (GRI) para a Unimed Bauru sob a ótica das Relações Públicas

The paper describes the ways of reporting business management, employing the model of sustainability report called the Global Reporting Initiative - GRI. This makes use of indicators based on the concept called Triple Bottom Line, which takes into account the economic, social and environmental. The study points out theoretical positions and concepts that have demonstrated an understanding of this issue and especially emphasizes the presence and experience of Public Relations in the environment of organizational communication, especially in the sphere of quality management activities, coupled with the operational processes and sustainable principles. The discussion is exemplified by a case study of quality management activities, coupled with the operational processes and sustainable principles. The discussion is exemplified by a case study of the Health Cooperative Medical Unimed Bauru that involves the process of preparing the report in GRI model of sustainability, held earlier in the year 2011

Rahonament o colòqui nou que sobre la medicina curativa del monsiur Laroa han tengut el mestro Gòri, fiel. [Texto impreso]

Encuadernado en : Literatura de cordel

Diversidade e desigualdades em empresas brasileiras: um estudo por meio do relatório de sustentabilidade GRI

A diversidade organizacional está contida na dimensão social da sustentabilidade e diz respeito à heterogeneidade de raças, gêneros, idades e habilidades físicas, dentre outros aspectos, das pessoas que compõem as organizações. A gestão da diversidade organizacional impõe desafios às empresas, podendo gerar desigualdades. Uma das formas de divulgação de indicadores sociais é a publicação de relatórios de sustentabilidade, sendo que o mais reconhecido mundialmente e no Brasil é o Global Reporting Initiative (GRI). Assim sendo, o objetivo desta pesquisa foi identificar a diversidade e possíveis desigualdades de gêneros, raças, gerações e pessoas com deficiências nas empresas brasileiras que reportaram o relatório de sustentabilidade GRI, entre 2009 e 2013. Para alcançar tal objetivo, as variáveis foram definidas com base na literatura e em indicadores de diversidade do GRI e a coleta de dados se deu por meio do acesso aos relatórios GRI publicados no Brasil em um período de cinco anos. Para verificação das hipóteses, foram utilizados testes estatísticos não paramétricos e medidas de tendência central (média e mediana). Os resultados mostraram que as empresas analisadas possuíam, em seus quadros funcionais de forma geral, homens e mulheres, variadas raças e diversas gerações e nem todas mencionaram possuir pessoas com deficiências. Constatou-se que há predominância de homens, de brancos e da geração X tanto nos cargos de liderança quanto em demais cargos; que existem diferenças salariais entre homens e mulheres tanto nos cargos de liderança quanto em demais cargos e os homens perfazem maiores salários; que o sexo masculino e a geração Y apresentam maior taxa de rotatividade e que o percentual médio de pessoas com deficiências presentes nas empresas encontra-se dentro da cota estabelecida pela Lei nº 8.213/91. Logo, em meio à diversidade organizacional, verificou-se que havia desigualdades. Neste sentido, a gestão da diversidade deveria ser melhorada e as desigualdades precisariam ser enfrentadas para não comprometerem a sustentabilidade.