Eloge historique de Pierre Richer de Belleval, instituteur du Jardin-Royal de Botanique de Montpellier, sous Henri IV : : mémoire qui a remporté le prix de la Société Royale des Sciences en 1788 /

Mode of access: Internet.

Collection complète des lois, décrets, ordonnances, règlemens avis du Conseil d'état, publiée sur les éditions officielles du Louvre; de l'Imprimerie nationale, par Baudouin; et du Bulletin des lois; (de 1788 à 1830 inclusivement,

Mode of access: Internet.

Observations au sujet de la prochaine assemblée des États généraux du royaume.

Mode of access: Internet.

Histoire des États généraux /

v. 1. États généraux du Roi Jean. États sous le règne de Charles V. États sous le règne de Charles VI. États sous le règne de Charles VII. États sous le règne de Louis XI (1476). États généraux de Tours sous Charles VIII (1484) -- v. 2. États sous le règne de Louis XII (1506). États sous le règné de Henri II (1558). États généraux d'Orĺéans sous Charles IX (1560) -- v. 3. États généraux de Blois sous Henri III (1576). États généraux de Blois (1588) -- v. 4. États de la ligue (Paris, 1593). Assemblée des notables sous Henri IV (Rouen, 1596). États généraux de Paris sous Louis XIII (1614). Assemblée des notables à Rouen (1617). Assemblée des notables à Paris (1626-1627) -- v. 5. Résumés généraux.

Mémoires pour servir à l'histoire des événemens de la fin du dix-huitième siècle depuis 1760 jusqu'en 1806-1810,

t. 1. 1. section. De la destruction des jésuites. 2. section. Des dernières années du règne de Louis XV. 3. section. Du règne de Louis XVI jusqu'a l'Assemblée des notables.--t. 2. 4. section. Du fameux procés du collier. 5. section. De la révolution français.--t. 3-5. [5. section, suite] De la révolution française.--t. 6. Sur la route de poste de Fribourg en Brisgaw à Saint-Pétersbourg. Voyage à Saint-Pétersbourg.

« Le roman est agréablement traduit » : Étude comparative sur la visibilité des traductions et des traducteurs en Finlande et en France à travers des critiques des livres

Pro gradu -työssä tutkitaan ja vertaillaan käännöskirjallisuuden arvosteluja Ranskassa ja Suomessa. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Sanomien ja Le Monden vuonna 2003 julkaisemista arvosteluista. Lehdissä oli yhteensä 2691 arvosteltua kirjaa, joista 845 oli käännöksiä. Päätavoite on ollut selvittää näiden valtasanomalehtien kritiikkejä tutkimalla, kummassa maassa kääntäjän ja käännöksen asema on näkyvämpi ja minkälaisia julkaistut käännöskritiikit ovat. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia, kumpi lehdistä on avoimempi vieraskielisiä kirjoja ja käännöksiä kohtaan. Kirja-arvostelujen lähemmälle tutkimiselle luodaan pohjaa perehtymällä kääntäjän ja käännöksen näkyvyyteen liittyviin seikkoihin. Tässä käytetään hyväksi Koskisen (2000) tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millainen on hyvä käännös eri kääntäjien ja tutkijoiden mielestä, sekä muita saman aihepiirin tutkimuksia ja aiheesta vallalla ollutta keskustelua. Lisäksi selvitetään, miksi laadukkaat käännösarvostelut ovat harvinaisia ja mistä tämä johtuu. Analyysivaiheen kvantitatiivisessa osassa perehdytään käännösten määrälliseen osuuteen sekä aineistossa että Ranskan ja Suomen kokonaisjulkaisumäärissä. Aineiston käännösarvostelut luokitellaan niiden sisällön mukaan. Tässä on käytetty soveltuvin osin Gullinin (1998) kehittelemää mallia. Käännösarvostelujen sisältöanalyysissa kiinnitetään huomiota niiden käännöstä ja kääntäjää koskeviin kommentteihin. Arvostelujen laadun ja kriitikkojen käyttämien arvosteluperusteiden pohdinta nojautuu aiheesta aikaisemmin tehtyihin teoreettisiin sekä empiirisiin tutkimuksiin. Pro gradu -työ sisältää myös erillisen katsauksen käännettyjen lastenkirjojen arvosteluihin sekä arvostelujen ulkopuolisiin kääntäjiin ja kääntämiseen liittyviin artikkeleihin. Koko tutkimuksen ajan lähestymistapa on vertaileva Le Monden ja Helsingin Sanomien välillä. Tutkimuksesta selviää, että Le Monde julkaisee huomattavasti enemmän kirja-arvosteluja. Molemmat lehdet sisältävät kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon arvosteluja käännöskirjoista. Helsingin Sanomissa on enemmän vieraskielisten teosten arvosteluja, ja käännösten ja kääntäjän asema on huomattavasti näkyvämpi lehden kritiikeissä. Suurin osa Le Monden käännösarvosteluista sisältää vain kääntäjän nimen bibliografisissa tiedoissa. Helsingin Sanomissa vain alle puolet käännöskirjoista on arvosteltu tällä tavoin. Myös kritiikit, joissa kääntäjän nimeä ei mainita ollenkaan, ovat yleisempiä ranskalaislehdessä. Suhteellisen pieni osa käännösarvosteluista arvioi käännöksen laatua. Näille arvioille on ominaista perustelujen ja analyysin puuttuminen ja ne ovat usein lyhyitä. Arviot ovat sävyltään enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja. Hyvin yleistä on myös se, että kriitikko sekoittaa kaksi eri asiaa: kääntäjän ja kirjailijan tyylin. Yleisin kriitikkojen käyttämä arviointikriteeri on tutkia käännöksen ja kohdekielen tai käännöksen ja lähtötekstin suhdetta. Monesti arviointikriteeri jää täysin epäselväksi. Helsingin Sanomien kritiikeissä kääntäjiin viitataan huomattavasti useammin myös itse arvostelutekstissä. Lehti tuo näkyvästi esille kääntäjiä muissakin kuin kirja-arvosteluartikkeleissaan. Sen sijaan Le Mondessa ei ole pelkästään kääntäjiä käsitteleviä tekstejä.

Revue des patois : recueil trimestriel consacré à l'étude des patois et anciens dialectes romans de la France et des régions limitrophes

Périodicité : Trimest

Revue des patois : recueil trimestriel consacré à l'étude des patois et anciens dialectes romans de la France et des régions limitrophes

1887 (T1).

Revue des patois : recueil trimestriel consacré à l'étude des patois et anciens dialectes romans de la France et des régions limitrophes

1888 (T2).