Veli Verkon kokoelma

Veli Verkko (1893-1955) oli suomalainen sosiologian professori ja kriminologian tutkija. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1932 henki- ja pahoinpitelyrikollisuutta käsittelevällä tutkimuksella. Verkko nimitettiin ensin kriminologian ja tilastotieteen dosentiksi ja vuodesta 1948 alkaen sosiologian professoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Verkko toimi tiedemiehen uransa ohella myös tilastovirkamiehenä ja kehitti 1920-luvulla oikeustilastojärjestelmän, joka oli käytössä 1980-luvulle asti. Verkon tunnetuimmat tieteelliset tutkimukset käsittelivät myyttiä ”suomalaisesta viinapäästä”, jota hän piti selittävänä tekijänä henkirikosten poikkeuksellisen suureen määrään Suomessa. Kokoelman 25 nidettä sisältävät Veli Verkon keräämiä lehtileikkeitä sosiologiaa, kriminologiaa, alkoholipolitiikkaa ja suomalaisten juomatapoja käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista vuosilta 1925-1955. Lisäksi kokoelmassa on sanomalehdissä julkaistuja arvosteluja Verkon kirjoista, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, esitelmiä, aikakausjulkaisuja ja pienpainatteita. Suurin osa aineistosta on suomen- tai ruotsinkielistä, mutta mukana on myös englannin-, saksan- ja ranskankielistä aineistoa.

J.R. Danielson-Kalmarin kokoelma

Valtioneuvos ja historiantutkija J. R. (Johan Richard) Danielson-Kalmarin (1853-1933) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelmaan kuuluu noin 2500 nidettä pääasiasssa yleisen historian ja Suomen historian tutkimukseen kuuluvaa kirjallisuutta. Kokoelman pääkielet ovat ruotsi, suomi ja saksa, mutta myös mm. englannin- ja ranskankielinen kirjallisuus löytyy kokoelmasta. Melkein puolet kokoelmasta puuttuu Volter-tietokannasta ja löytyy korttiluettelosta.

Jooseppi Mikkolan kokoelma

Slaavilaisen filologian professori Jooseppi Mikkolan (1866-1946) kirjakokolema säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelmassa on etupäässä yleistä ja slaavilaista kielitiedettä käsittelevää kirjallisuutta, noin 2500 nidettä. Kokoelmaan sisältyy kirjallisuutta todella monilla kielillä. Slaavinkielistä (varsinkin latviankielistä) on paljon, mutta myös saksankielistä kirjallisuutta. Julkaisujen ilmestymisaika painottuu 1890-1930-lukujen välille. Suurin osa kokoelmasta löytyy Volter-tietokannasta.

Albert Hämäläisen kokoelma

Kansatieteen professori Albert Hämäläisen (1881-1949) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelmaan kuuluu noin 1400 nidettä, lähinnä suomalais-ugrilaista kirjallisuutta. Julkaisujen painovuodet keskittyvät vuosiin 1940-1949 (946 nidettä). Kokoelman pääkielet ovat suomi ja saksa. Suurin osa kokoelmasta on luetteloitu Volter-tietokantaan, mutta osittain aineisto löytyy korttiluettelosta.

Helmer Winterin kokoelma

Lehtori Helmer Winterin (1895-1963) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelma sisältää vironkielistä ja Viroa käsittelevää kirjallisuutta, noin 600 nidettä.

Inna Koskenniemen kokoelma

Inna Koskenniemi (1923-1995) toimi Turun yliopiston englantilaisen filologian professorina vuosina 1969-88. Hän tutki englannin renessanssin ja keskiajan kieltä ja kirjallisuutta. Inna Koskenniemen perikunta lahjoitti hänen kirjastonsa vuonna 1995 Turun yliopiston englantilaisen filologian laitokselle. Kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana englantilaisen filologian laitoksella. Kokoelmaan kuuluu n. 1500 nidettä kielitieteen ja kirjallisuuden tutkimusta. Kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Volter–tietokantaan

Olavi Granön kokoelma

Olavi Granö (s. 1925) on ollut Turun yliopiston maantieteen professorina 1962–88 ja kanslerina 1984–94. Hän on tutkinut Suomen ja Pohjanmeren rannikoita sekä maantieteen teoriaa ja historiaa. Olavi Granön rannikkomaantiedettä käsittelevä avokokoelma on sijoitettu Turun yliopiston Bio-geotieteiden kirjastoon. Hän on itse lahjoittanut kokoelmansa ja lahjoitus jatkuu edelleen. Kokoelma on luetteloitu Turun yliopiston Volter-tietokantaan.

Saksalainen kokoelma

Saksan valtion lahjoittama kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelma sisältää saksankielistä ja Saksaa käsittelevää kirjallisuutta, noin 1000 nidettä. Suurin osa julkaisuista on painettu 1920-30-luvuilla, 762 nidettä. Kokoelma on melkein kokonaisuudessaan luetteloitu Volter-tietokantaan.

Airas-kokoelma

Professori Pentti Airaksen vuonna 1995 Turun suomalaiselle yliopistoseuralle lahjoittama kirjakokoelma on sijoitettu Turun yliopiston poliittisen historian laitokselle. Kokoelma käsittää noin 1400 nidettä lähinnä turvallisuus- ja aatepoliittista kirjallisuutta. Kokoelma on käytettävissä erikoisluvalla laitoksen tiloissa ja kokonaisuudessaan haettavissa Volter-tietokannasta.

J. K. Paasikiven kokoelma

Suurin osa Suomen tasavallan seitsemännen presidentin J. K. Paasikiven (1870-1966) kirjakokoelmasta säilytetään Turun yliopiston pääkirjaston Paasikivi-huoneessa. Osa kokoelmasta on myös suljetussa varastossa. Kokoelmaan kuuluu n. 7500 nidettä, pääosin yhteiskuntatiedettä ja politiikkaa, kansantaloutta ja historiaa. Melkein 4000 nidettä on luetteloitu Volter-tietokantaan, muuten aineisto löytyy korttiluettelosta. Turun yliopiston kirjasto sai vuonna 1957 vastaanottaa presidentin jälkisäädöksellä lahjoittaman kirjaston.

Uno Lehtosen kokoelma

Historian- ja valtiotieteen professori Uno Lehtosen (1870-1927) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjastossa. Kokoelma sisältää runsaasti historiantutkimukseen liittyvää kirjallisuutta, erityisesti Napoleonin ja Bismarckin aikakautta sekä Venäjän, Puolan ja Baltian maiden historiaa, noin 4500 nidettä. Kokoelman pääkieli on saksa. Suurin osa julkaisuista on painettu 1900-1920-luvuilla (3274 nidettä). Suurin osa kokoelmasta löytyy Volter-tietokannasta mutta osittain myös korttiluettelosta.

J. G. Granön kokoelma

J. G. (Johannes Gabriel) Granö (1882–1956), oli Turun yliopiston maantieteen professorina 1926–45 ja kanslerina 1945–55 sekä Helsingin yliopiston maantieteen professorina 1945–50. Granö oli Aasian vuoristojen geomorfologian huomattavimpia tutkijoita. Hän loi maisemamaantieteen ja kehitti maantieteen metodiikkaa (ns. puhdas maantiede). Ainutlaatuinen kokoelma käsittää J.G. Granön artikkelit vuosilta 1901-1956 seitsemään niteeseen sidottuna. Kokoelmaan kuuluvat myös J.G. Granön Altai I-II (1911-1921) suomeksi ja ruotsiksi sekä hänen kuuluisat teoksensa Puhdas maantiede (1929-1930) ja Suomen maantieteelliset alueet (1931-1932). Tarkemmat tiedot löytyvät Turun yliopiston Volter-tietokannasta. Kokoelma on lahjoitettu Turun yliopiston kirjastolle 2005. Kokoelma on sijoitettu Matemaattis- luonnontieteellisen kirjaston varastoon.

Osmo Ikolan kokoelma

Osmo Ikola (s. 1918) on ollut Turun yliopiston suomen ja sen sukukielten professorina 1950–62, suomen kielen professorina 1962–81 ja yliopiston rehtorina 1975–81. Hän on tutkinut kirjasuomea ja lauseoppia. Osmo Ikola lahjoitti fennistiikkaa ja fennougristiikkaa sekä niiden lähialoja käsittävän kirjastonsa Turun yliopiston kirjastolle keväällä 1996. Kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana suomen kielen laitoksella. Kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Volter-tietokantaan

V. A. Koskenniemen kokoelma

Kirjallisuuden professori V. A. Koskenniemen (1885-1962) kirjakokoelma säilytetään erillisenä kokoelmana Turun yliopiston pääkirjaston Koskenniemi-huoneessa. Kokoelmaan kuuluu n. 2800 nidettä, suurin osa kaunokirjallisuutta, erityisesti suomalainen lyriikka, kirjallisuudentutkimusta ja estetiikka. Kokoelmassa on runsaasti omistuskirjoituksia V. A. Koskenniemelle. Kokoelmassa on myös 10 kpl. V. A. Koskenniemen omaa käsikirjoitusta sidottuina. (käsikirjoitusliuskat sidottu kirjoiksi): Elegioja ynnä muita runoja. Teoksen käsikirjoitus. 120 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 145-243; Hannu. Erään nuoruuden runoelma. Teoksen käsikirjoitus. 73 s., ilm. WSOY, Porvoo 1913; Hiilivalkea. Teoksen käsikirjoitus. 57 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 93-144; Kevätilta Quartier Latinissa. Parisin muistelmia. Teoksen käsikirjoitus. 210 s., Ilm. Kootut teokset V. Porvoo 1955, s. 5-51; Konsuli Brennerin jälkikesä. Romaani. Teoksen käsikirjoitus. 259 s., Ilm. Kootut teokset IV. Porvoo 1955, s. 5-161; Lyyra ja paimenhuilu. Runosuomennoksia. Teoksen käsikirjoitus. 109 s., Ilm. Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 303-362; Nuori Anssi. Teoksen käsikirjoitus. 28 s., Ilm. nimellä Nuori Anssi Porvoo 1918 ja Kootut teokset II. Porvoo 1955, s. 283-301; Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. Teoksen käsikirjoitus. 330 s., Ilm. Kootut teokset V Porvoo 1955, s. 53-155; Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. Teoksen käsikirjoitus. 105 s., Ilm. Kootut teokset I. Porvoo 1955, s. 203-243; Uusia runoja. Teoksen käsikirjoitus. 146 s., Ilm. Kootut teokset I, Porvoo 1955, s. 245-309. Kokoelma on osittain luetteloimaton, melkein 1300 nidettä löytyy Volter-tietokannasta.

Armeniaca-kokoelma

Armeniaca-kokoelma sisältää vapaakappaleina saadun, Venäjän valtakunnan alueella vuosien 1828-1917 välillä painetun armeniankielisen kirjallisuuden. Kokoelmassa on lähes 3 000 nimekettä muinais- ja nykyarmeniankielistä kirjallisuutta. Kokoelmassa on kaunokirjallisuutta, hengellistä kirjallisuutta, historiaa, kansanrunoutta, kielioppeja, sanakirjoja, käännöskirjallisuutta, taloudellisia ja poliittisia julkaisuja, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä erilaisia pienpainatteita.