Free trade, Gangnam Style: The Korea-Australia free trade agreement

On the 5th December 2013, Australia and Korea announced that they had finalised a new free trade agreement. Is it a fair trade fairytale? Or is it a dirty deal done dirt cheap? It is hard to tell, because the respective governments have not yet published the text of the Korea-Australia Free Trade Agreement (KAFTA). There has been much debate in the Australian Parliament over the transparency of the trade agreement; the scope of market access provided under the deal; and the impact of the investment chapter, with an investor-state dispute settlement clause. KAFTA foreshadows the approach of the new Conservative Government in Australia to other trade deals – such as the Trans-Pacific Partnership.

A Submission to the Joint Standing Committee on Treaties on the Korea-Australia Free Trade Agreement (KAFTA)

Australia and South Korea have signed a new free trade agreement - the Korea-Australia Free Trade Agreement (KAFTA). Is it a fair trade fairytale? Or is it a dirty deal done dirt cheap? Or somewhere in between? It is hard to tell, given the initial secrecy of the negotiations, and the complexity of the texts of the agreement There has been much debate in Parliament over the transparency of the trade agreement; the scope of market access provided under the deal; the impact of the investment chapter, with its investor-state dispute settlement clause; the intellectual property chapter; the environment chapter; its impact upon public health; and the labor rights chapter. KAFTA provides an indication of the approach of the new Conservative Government in Australia to other trade deals – such as the Trans-Pacific Partnership.

Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

Constructing Fair Tourism in Ecuador: The Case of Asoguabo

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.

Antidumping as Strategic Trade Policy Under Asymmetric Information

In the last two decades, trade liberalization under GATT/WTO has been partly offset by an increase in antidumping protection. Economists have argued convincingly that this is partly due to the inclusion of sales below cost in the definition of dumping during the GATT Tokyo Round. The introduction of the cost- based dumping definition gives regulating authorities a better opportunity to choose protection according to their liking. This paper investigates the domestic government's antidumping duty choice in an asymmetric information framework where the foreign firm's cost is observed by the domestic firm, but not by the government. To induce truthful revelation, the government can design a tariff schedule, contingent on firms' cost reports, accompanied by a threat to collect additional information for report verification (i.e., auditing) and, in case misreporting is detected, to set penalty duties. We show that depending on the concrete assumptions, the domestic government may not only be able to extract the true cost information, but also succeeds in implementing the full-information, governmental welfare-maximizing duty. In this case, the antidumping framework within GATT/WTO does not only offer the means to pursue strategic trade policy disguised as fair trade policy, but it also helps overcome the informational problems with regard to correctly determining the optimal strategic trade policy.

John Bull and Jonathan; or, Free trade v. protection, an address to working men.

Mode of access: Internet.

Global standard for the composition of infant formula: Recommendations of an ESPGHAN coordinated international expert group

The Codex Alimentarius Commission of the Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) and the World Health Organization (WHO) develops food standards, guidelines and related texts for protecting consumer health and ensuring fair trade practices globally. The major part of the world's population lives in more than 160 countries that are members of the Codex Alimentarius. The Codex Standard on Infant Formula was adopted in 1981 based on scientific knowledge available in the 1970s and is currently being revised. As part of this process, the Codex Committee on Nutrition and Foods for Special Dietary Uses asked the ESPGHAN Committee on Nutrition to initiate a consultation process with the international scientific community to provide a proposal on nutrient levels in infant formulae, based on scientific analysis and taking into account existing scientific reports on the subject. ESPGHAN accepted the request and, in collaboration with its sister societies in the Federation of International Societies on Pediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition, invited highly qualified experts in the area of infant nutrition to form an International Expert Group (IEG) to review the issues raised. The group arrived at recommendations on the compositional requirements for a global infant formula standard which are reported here.

The accounting and accountability practices of Fairtrade International (FLO)

This study examines the accounting and accountability practices of Fairtrade International (FLO), one of the largest Fair Trade umbrella organizations. Our aim is to explore whether new forms of accounting and related disclosures emerge in the reporting practices of FLO and how these reflect their self-declared social mission towards the emancipation and sustainability of producers. Using thematic analysis and reflecting on Bourdieu’s theory of symbolic power, we analyse FLO’s reporting practices from 2006 to 2013. Our findings reveal that FLO mobilises the taken-for-granted images and symbols of ’fairness’ in the Fair Trade system by using descriptive statistics of Fair Trade premium distributions and pictures of producers but keeps silent to current concerns surrounding the limitations of Fair Trade. Such findings extend important insights into how new forms of accounting and related disclosure are used to legitimise the practice of Fair Trade.

How Can Sustainable Agricultural Systems Promote Food Security in a Changing Climate?

A theoretical framework of the link between climate change, rural development, sustainable agriculture, poverty, and food security is presented. Some options to respond to climate change are described. Current knowledge and potential effects on agricultural productivity is discussed. Necessary conditions for successful adaptation includes secured property rights to land, institutions that make market access possible and credit possibilities. The options of mitigation and enhanced adaptive capacity and the requirements for their implementation are discussed.

Las certificaciones responsables como mecanismo para la reducción de la pobreza en la población rural de Ecuador : estudio de caso múltiple

La pobreza rural continúa siendo un fenómeno de alcance mundial. En Ecuador las familias pobres son en gran mayoría indígenas que dependen de la agricultura como medio de subsistencia y enfrentan problemas serios de mínima o nula participación en el comercio, lo que perpetúa su condición de pobreza. En este contexto, las certificaciones Fair Trade y Rainforest Alliance se presentan como una forma de comercio que busca el bienestar social, la protección ambiental y la responsabilidad económica. El objetivo principal del trabajo es estudiar las certificaciones responsables como alternativas institucionales, organizacionales y tecnológicas para la reducción de la pobreza de los pequeños productores agropecuarios indígenas en el Ecuador. Para ello, se desarrolla un 'Estudio de Caso Múltiple' de FEDECADE y KALLARI, organizaciones que aglutinan a pequeños productores y trabajan con las certificaciones Comercio Justo y Rainforest Alliance. A nivel de pequeño productor se aplicaron técnicas de evaluación participativa como la Técnica diez semillas (TST) para levantar información cualitativa y cuantitativa. La contribución a la reducción de la pobreza se basa en 8 factores o características identificados en los pequeños productores certificados. Las mismas están relacionadas con: bajos ingresos, bajo nivel de conocimientos, deficiente salud, finca pequeña, mínima participación, conformismo y baja producción, las cuales han sido tomadas en cuenta para los estudios de caso. Con la implementación de las certificaciones mencionadas, se observa la aplicación de innovaciones tecnológicas que permitieron uniformizar los rendimientos y las condiciones de la chacra. La permanente interacción entre productores y la organización coordinadora permitió que los productores cuenten con mayor información sobre la demanda del mercado objetivo y menor incertidumbre, dada la estructura de contratos que se desarrolla. A pesar de estas innovaciones, a nivel institucional tuvo el menor grado de desarrollo siendo las certificaciones una iniciativa promovida por el sector privado. El pequeño productor bajo la certificación de Comercio Justo accede a un nuevo mercado que busca mejorar sus condiciones especialmente comerciales para aliviar su condición de pobreza. Con la adopción de la certificación los pequeños productores obtienen beneficios y ventajas como la mayor valoración el mayor precio del cacao y las nuevas técnicas de producción aprendidas. Sin embargo, su contribución para la reducción de la pobreza de los pequeños productores no es significativa. Con la certificación de Rainforest Alliance surge una nueva realidad comercial para el pequeño productor, caracterizada por una nueva estructura de coordinación entre actores de la cadena, sin la presencia de los intermediarios tradicionales y la producción de cacao con valor agregado, la incorporación de prácticas de sostenibilidad ambiental y el sentido de pertenencia a una organización indígena.

Beyond Poverty: Social Justice in a Global Marketplace

The social justice paradigm, developed in philosophy by John Rawls and others, reaches limits when confronted with diverse populations, unsound governments, and global markets.Its parameters are further limited by a traditional utilitarian approach to both industrial actors and consumer behaviors. Finally, by focusing too exclusively on poverty, as manifest in insufficient incomes or resources, the paradigm overlooks the oppressive role that gender,race, and religious prejudice play in keeping the poor subordinated. The authors of this article suggest three ways in which researchers in marketing could bring their unique expertise to the question of social justice in a global economy: by reinventing the theoretical foundation laid down by thinkers such as Rawls, by documenting and evaluating emergent “feasible fixes” to achieve justice (such as the global resource dividend, cause-related marketing, Fair Trade, and philanthrocapitalism), and by exploring the parameters of the consumption basket that would be minimally required to achieve human capabilities.

The Ethical Gold series

A series of five articles, published over six months in 2010, which explained the key ethical issues relating to sourcing gold. The Ethical Gold Series was written for practising jewellers, industrial jewellery manufacturers and the wider design community. The Ethical Gold Series was published in the Benchpeg Newsletter, an online jewellery industry journal, which in 2010 had over 5,500 subscribers. The material for the articles was drawn from a year of ethnographic fieldwork in the UK jewellery sector, funded by the AHRC, and field visits to preserved, operating and proposed gold mining sites in Alaska, California, Sweden, Wales and Scotland. The ethnographic fieldwork included ‘ethical gold’ promotional events, private industry meetings and jewellery trade shows and meetings with jewellery manufacturers and retailers, assayers, gold refiners and traders and environmental and fair trade campaigners.

Ethical consumption (in)decisons

Consumers’ indecisions about the ethical value of their choices are amongst the highest concerns regarding ethical products’ purchasing. This is especially true for Fair Trade certified products where the ethical attribute information provided by the packaging is often unacknowledged by consumers. While well-informed consumers are likely to generate positive consumer reactions to ethical products and increase its ethical consumption, less knowledgeable buyers show different purchasing patterns. In such circumstances, decisions are often driven by socio-cultural beliefs about the low functional performance of ethical or sustainable attributes. For instance, products more congruent with sustainability (e.g., produce) are considered to be simpler but less tasty than less sustainable products. Less sustainable products instead, are considered to be more sophisticated and to provide consumers with more hedonic pleasures (e.g., chocolate mousse). The extent that ethicality is linked with experiences that provide consumers with more pain than pleasure is also manifested in pro-social social behaviors. More specifically through conspicuous self-sacrificial consumption experiences like running for charity in marathons with wide public exposure. The willingness of consumers to engage in such costly initiatives is moderated by gender differences and further, mediated by the chronic productivity orientation of some individuals to use time in a productive manner. Using experimental design studies, I show that consumers (1) use a set of affective and cognitive associations with on-package elements to interpret ethical attributes, (2) implicitly associate ethicality with simplicity, and that (3) men versus women show different preferences in their forms of contribution to pro-social causes.

Les recherches cliniques Nord/Sud : des recherches équitables ?

Section des étudiants / Student's section

The Money Question and the Good Life

This paper proposes a theory of the good life for use in answering the question how much money the rich should spend on fighting poverty. The paper moves from the abstract to the concrete. To begin with, it investigates various ways to get an answer to the question what is good, and finds itself drawn to objective theories of the good. It then develops, taking Bernard Williams and Martha Nussbaum as its guides, a broad outline of a theory of the good. It holds that something evil happens to people if they do not have a real choice from a reasonable number of projects that realize most of their key capacities to a certain degree, and in connection to this it points to the great importance of money. The paper goes on specifically to consider what criticisms of Nussbaum's version of the capability approach are implied in this outline of a theory of the good. Next, it gets more specific and asks how much money the rich can give -and how they can be restricted in spending their money- without suffering any evil. It does three suggestions: the tithe suggestion, the ecological (or footprint) suggestion, and the fair trade suggestion. To conclude, the paper returns to the question how much money the rich should spend on fighting poverty.