Schematic map of the Kherson region with settlements

Digital image

Sketch map of settlements in the Skadovsʹkyĭ region

Digital image

The effects of marriage partners' socio-economic positions on the risk of divorce in Finland

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aviopuolisoiden sosioekonominen asema vaikuttaa avioeroriskiin Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekistereistä koottua aineistoa, joka koskee suomalaisten ensimmäisiä avioliittoja vuoden 1990 lopussa ja avioeroja vuosina 1991−93. Väitöskirjaan sisältyy kolme osatutkimusta. Ensimmäinen osatutkimus käsitteli avioeroriskin vaihtelua aviopuolisoiden sosioekonomisen aseman eri osatekijöiden (koulutusaste, sosiaaliryhmä, pääasiallinen toiminta, tulotaso, asunnon omistaminen ja asumisahtaus) mukaan. Kaiken kaikkiaan avioeroriski oli sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa aviopuolisot olivat. Esimerkiksi miehen ja vaimon korkea koulutusaste, toimihenkilöammatti, työssäkäynti (etenkin verrattuna työttömyyteen) sekä omistusasunnossa asuminen liittyivät pienentyneeseen avioeroriskiin. Vaimon sosioekonomisen aseman yhteys avioeroriskiin oli paljolti samanlainen kuin miehen aseman yhteys. Huomattavin poikkeus tähän oli, että vaimon suuret tulot lisäsivät avioeroriskiä, vaikka miehen suurilla tuloilla oli päinvastainen vaikutus. Lisäksi kotitaloustyötä pääasiallisena toimintanaan tekevillä naisilla (pääasiallisen toiminnan luokka ”muut”) oli vielä pienempi avioeroriski kuin työssäkäyvillä naisilla. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin aviomiehen ja vaimon aseman yhdistettyyn vaikutukseen. Selviä viitteitä siitä, että puolisoiden koulutustasojen erilaisuus lisäisi eroriskiä, ei saatu. Pareilla, joissa molemmilla oli enintään perusasteen koulutus, oli kuitenkin odotettua pienempi avioeroriski. Eroriski oli suhteellisen alhainen pareilla, joissa vaimo oli työssäkäyvä tai kotitaloustyötä tekevä ja aviomies työssäkäyvä. Eroriskiä kasvatti se, että aviomies, vaimo tai molemmat puolisot olivat työttömiä. Vaimon korkea tulotaso lisäsi eroriskiä miehen kaikilla tulotasoilla mutta erityisen voimakkaasti silloin, kun miehen tulotaso oli alhainen. Kolmanneksi selvitettiin, vaikuttaako puolisoiden sosioekonominen asema avioeroriskiin eri tavalla riippuen siitä, kauanko avioliitto on kestänyt. Tällöin havaittiin, että vähän koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien puolisoiden suuri eroriski rajoittuu paljolti nuorimpiin avioliittoihin. Sen sijaan esim. puolisoiden työttömyys, vaimon korkea tulotaso ja vuokra-asunnossa asuminen kasvattivat eroriskiä riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt. Kaiken kaikkiaan eroriski oli siis sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa puolisot olivat. Vaimon taloudellisilla ja sosiaalisilla resursseilla näyttää kuitenkin olevan myös joitakin avioeroriskiä lisääviä vaikutuksia.

The role of infrastructure in improving human settlements

This paper considers how the provision of integrated household-level infrastructure – particularly water and environmental sanitation (including water supply, sewerage, roads, storm drainage and solid waste management) –can play a leading role in improving the conditions in slum settlements. Around 700 socio-economic interviews were carried out in India and South Africa to investigate an innovative approach called slum networking, which sees the strong correlation between slum locations and drainage paths as an opportunity for improving the wider urban environment. This recognition allows resources to be mobilised locally, thereby removing the need for external aid funding. The evidence from the 700 families shows that communities perceive water and sanitation inputs to be their top priority and are willing to contribute to the costs. If slum upgrading is led with access to integrated water and environmental sanitation at household level with community contributions to the cost of infrastructure, then slum communities subsequently invest considerably greater sums in improved housing and education, with longer term contributions to poverty alleviation, improvements in health and literacy and an increase in disposable incomes.

Vulnerability assessment of buildings subject to tunnel-induced settlements: the influence of orientation and position of the building

The assessment of settlement induced damage on buildings during the preliminary phase of tunnel excavation projects, is nowadays receiving greater attention. Analyses at different levels of detail are performed on the surface building in proximity to the tunnel, to evaluate the risk of structural damage and the need of mitigation measures. In this paper, the possibility to define a correlation between the main parameters that influence the structural response to settlement and the potential damage is investigated through numerical analysis. The adopted 3D finite element model allows to take into account important features that are neglected in more simplified approaches, like the soil-structure interaction, the nonlinear behaviour of the building, the three dimensional effect of the tunnelling induced settlement trough and the influence of openings in the structure. Aim of this approach is the development of an improved classification system taking into account the intrinsic vulnerability of the structure, which could have a relevant effect on the final damage assessment. Parametric analyses are performed, focusing on the effect of the orientation and the position of the structure with respect to the tunnel. The obtained results in terms of damage are compared with the Building Risk Assessment (BRA) procedure. This method was developed by Geodata Engineering (GDE) on the basis of empirical observations and building monitoring and applied during the construction of different metro lines in urban environment. The comparison shows a substantial agreement between the two procedures on the influence of the analysed parameters. The finite element analyses suggest a refinement of the BRA procedure for pure sagging conditions.