An oration, delivered in the South Parish, in Weymouth, July 4, 1828.

Mode of access: Internet.

Travels in the interior of Mexico, in 1825, 1826, 1827, & 1828 /

Bound in 3/4 contemporary leather.

Tour in England, Ireland, and France, in the years 1828, and 1829. With remarks on the manners and customs of the inhabitants, and anecdotes of distinguished public characters. In a series of letters.

Translated by Sarah Austin.

The Bank of England and the country bankers : three letters addressed to the editor of the Tyne Mercury, under the signature of Alfred, pointing out the danger to be apprehended from the provincial establishments of the Bank of England ...

Goldsmiths'-Kress no. 25532.

The works of Alfred lord Tennyson,

Mode of access: Internet.

La guerre en province pendant la siége de Paris, 1870-1871, précis historique,

Mode of access: Internet.

Discursos pronunciados ... en las sesiones celebradas en el congreso de los diputados los dias 3 y 6 de noviembre de 1871, sobre la interpelacion relativa a la Sociedad Internacional.

Mode of access: Internet.

Annual of scientific discovery; or, Year-book of facts in science and art, for [1850]-1871, exhibiting the most important discoveries and improvements in mechanics, useful arts, natural philosophy, chemistry, astronomy, geology, biology, botany, mineralogy, meteorology, geography, antiquities, etc., together with notes on the progress of science, a list of recent scientific publications; obituaries of eminent scientific men, etc

Title varies slightly

The management of venereal disease in New South Wales, 1871 to 1916

Practical techniques to manage the dangers associated with sexually transmitted diseases have varied considerably both cross culturally and historically. Adopting a Foucauldian perspective, this article examines sociohistorical aspects of the governance of venereal disease in New South Wales between 1871 and 1916. Public debates and official documents are analysed to identify strategic shifts in practices associated with venereal disease management , especially in relation to prostitution. Particular attention is paid to the development of contagious disease legislation and its role in the regulation of venereal disease . It is argued that during the period in question, two distinct governmental regimes of disease control can be identified. In the first, medical policing managed venereal disease through the mobilisation of repressive controls, requiring the isolation and detention of polluting bodies. In the second, liberal governance adopted pedagogic practices to train populations perceived as either healthy or unhealthy. It is further argued that as liberal strategies of governance came to dominate the management of venereal disease , the association of prostitution with venereal disease began to weaken. Instead, authorities became increasingly concerned with populations whose behaviour was not traditionally linked with venereal disease , such as the young and the sexually inexperienced.

Papin pojasta suurteollisuusmieheksi : Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria

Alfred Falk outdoors feeding a dog Portraits Men

Handwritten on verso: fuer Hans Frankenbach

Lotte Stern and Dr. Alfred Stern with Otto Wallerstein, a relative of Lotte's father; Berkeley, California.

From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California

Gathering in the home of Dr. Alfred Stern and his wife Lotte nee Wallerstein; Paula Wallerstein nee Molling; Rheydt, Germany. Portraits Groups

Dr. Alfred Stern probably standing far left; Paula Wallerstein nee Molling seated in center