Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista

Tutkimuksen aiheena on yleistynyt luottamus. Väitöskirjassa tutkitaan mistä tuntemattomien kansalaisten toisiinsa kohdistama luottamus kumpuaa ja haetaan vastauksia tähän kysymykseen sekä maakohtaisen että vertailevan tutkimuksen avulla. Tutkimus koostuu yhteenvedon lisäksi viidestä tutkimusartikkelista, joissa luottamuksen syntyä tarkastellaan sekä yksilöiden mikrotason vuorovaikutuksen että maiden välisten eroavaisuuksien näkökulmasta. Yleistyneen luottamuksen synnystä on esitetty useita eri teorioita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näistä kahta keskeisintä. Osa tutkijoista korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason verkostojen roolia yleistyneen luottamuksen synnyn taustalla. Tämän hypoteesin mukaan kansalaiset, jotka viettävät aikaansa yhdistyksissä tai muissa sosiaalisissa verkostoissa, oppivat muita helpommin luottamaan paitsi täysin tuntemattomiin ihmisiin myös yhteiskunnallisiin instituutioihin (kansalaisyhteiskuntakeskeinen hypoteesi). Toiset taas painottavat yhteiskunnan julkisten instituutioiden merkitystä. Tämä hypoteesi korostaa instituutioiden reiluutta ja oikeudenmukaisuutta (instituutiokeskeinen hypoteesi). Ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja ratkaisemaan kollektiivisia ongelmiaan yhdessä silloin kun esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset instituutiot pystyvät luomaan tähän tarvittavan toimintaympäristön. Aineistoina käytetään kansallisia (Hyvinvointi- ja palvelut) sekä kansainvälisiä vertailevia kyselytutkimuksia (European Social Survey ja ISSP). Yksilö- ja makrotason analyyseja yhdistämällä selvitetään yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä sekä mekanismeja joiden kautta yleistynyt luottamus muodostuu. Väitöskirjan tulokset tukevat suurimmaksi osaksi instituutiokeskeiseen suuntaukseen sisältyviä hypoteeseja yleistyneen luottamuksen kasautumisesta. Kuitenkin myös esimerkiksi yhdistystoiminnalla havaittiin olevan joitakin yhdistysjäsenien ulkopuolelle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia kansalaisten luottamukseen, mikä taas tukee kansalaisyhteiskuntakeskeistä hypoteesia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina, kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen. Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnassa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat enemmän universaalin hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuuteen liittyviä ominaisuuksia alaluokkaistumishypoteesin sijaan. Toisaalta mikrotasolla tarkasteltuna yleistyneen luottamuksen ja hyvinvointipalvelujen välinen yhteys liittyy enemmän palveluiden riittävyyteen kuin niiden universaalisuuden asteeseen. Niin ikään maavertailuissa esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisena kokeminen näyttäisi olevan palvelujen saatavuutta tai niihin liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia tärkeämpi seikka yleistyneen luottamuksen kannalta.

Valtatien 4 parantaminen Vaajakosken kohdalla, Jyväskylä : Yleissuunnitelma

Valtatie 4 on eräs Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Vaajakosken kohdalla tien palvelutaso ja välityskyky on liikennemäärään nähden puutteellinen. Kiertoliittymät ja 50–60 km/h rajoitukset sijoittuvat kahden moottoritieosuuden väliin. Häiriötilanteessa lyhin kiertotie on yli 40 km pitkä. Nykytilanteessa valtatien 4 liikennemäärä suunnittelualueella on noin 17 000 – 21 000 ajon./vrk ja valtatien 9 liikennemäärä noin 10 300 ajon./vrk. Vuonna 2030 valtatien 4 liikennemäärän ennustetaan olevan 22 000 – 26 000 ajon./vrk ja valtatien 9 liikennemäärän 12 400 ajon./vrk. Suunnitteluosuudella valtatie 4 rakennetaan uuteen, Varassaaren kautta kulkevaan maastokäytävään. Rakennettavan osuuden pituus on noin 5 kilometriä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Haapalahden nykyinen suuntaisliittymä parannetaan rakentamalla rampit Vaajakosken suuntaan. Kanavuoreen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Valtatie 9 rakennetaan uuteen maastokäytävään noin 500 m matkalla. Nykyinen valtatie muuttuu kaduksi. Mustaniemeen rakennetaan uusi eritasoliittymä ennen Leppäveden vesistöpengertä. Uusia siltoja rakennetaan yhteensä 26. Kyseessä on ensisijaisesti sujuvuushanke. Valtatien 4 sujuvuus paraneekin huomattavasti, kun 85 % liikenteestä siirtyy uudelle tielinjalle. Myös paikallisen liikennöinnin sujuvuus ja turvallisuus paranevat. Liikenteen sujuvuuden parantamisen lisäksi hankkeella pyritään luomaan edellytyksiä Vaajakosken keskustan kehittämiselle. Uusi tielinjaus muuttaa maisemaa, mutta luo myös uusia maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Valtatien varteen rakennetaan mittavat meluntorjuntarakenteet asuinrakennusten suojaamiseksi liikenteen melulta. Hankkeen kustannusarvio on 119,1 miljoonaa euroa (maku-ind. 157,4, 2000=100). Hankkeen hyöty–kustannus-suhde on 1,2. Suurimmat hyödyt muodostuvat aikakustannus- ja onnettomuuskustannussäästöistä. Hankkeen toteuttaminen vähentää henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia laskennallisesti noin 35 %.

Design and implementation of a production synchronization extension for Microsoft Dynamics AX

In a just-in-time, assemble-to-order production environments the scheduling of material requirements and production tasks - even though difficult - is of paramount importance. Different enterprise resource planning solutions with master scheduling functionality have been created to ease this problem and work as expected unless there is a problem in the material flow. This case-based candidate’s thesis introduces a tool for Microsoft Dynamics AX multisite environment, that can be used by site managers and production coordinators to get an overview of the current open sales order base and prioritize production in the event of material shortouts to avoid part-deliveries.

Laadunhallintajärjestelmät paperiteollisuudessa

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää mitä laadunhallintajärjestelmiä paperiteollisuudessa käytetään ja mitä hyötyä ne tuottavat alan yrityksille. Tarkastelussa otetaan huomioon alan erityispiirteet ja pohditaan miksi juuri näihin järjestelmiin on päädytty. Tietoa on haettu kirjallisuudesta, alaan liittyvistä julkaisuista sekä internetsivustoista. Lisäksi ajankohtaista tietoa hankittiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Työssä esitellään paperiteollisuuden kannalta keskeisiä laadunhallintajärjestelmiä sekä niihin liittyviä standardeja ja laatutyökaluja. Ensin määritellään laatu lyhyesti, sekä tuodaan esille sen tärkeys organisaatiossa. Tarkemmin keskitytään TQM:ään, ISO-pohjaisiin laadunhallintastandardeihin sekä kahteen tilastolliseen laatutyökaluun, SPC:hen ja Six Sigmaan. Tutkimuksen perusteella työssä saatiin selville, että erilaisia laadunhallintajärjes-telmiä, standardeja, sertifikaatteja ja työkaluja käytetään aktiivisesti paperiteollisuudessa. Järjestelmät tuovat systemaattisuutta toimintaan ja niiden kanssa käytetyt työkalut auttavat ongelmanratkaisussa. ISO-standardien varaan rakennettu laadunhallintajärjestelmä on tehokas ja se sertifioimalla voidaan osoittaa toiminnan laadukkuus myös asiakkaille. Säännölliset auditoinnit auttavat ylläpitämään laadunhallintajärjestelmän toimivuutta.

Kaasupoljinohjeen toteuttaminen hybridilinja-auton säätöjärjestelmälle

Sähkö- ja hybridiajoneuvot yleistyvät tiukentuvien päästömääräysten seurauksena, koska sähkömoottoritekniikan avulla ajoneuvon kokonaishyötysuhdetta on mahdollista parantaa merkittävästi. Akkujen kapasiteettiin, kokoon, painoon ja latausaikoihin liittyvien ongelmien vuoksi sekä nestemäistä polttoainetta että sähköä hyödyntävä hybriditekniikka on toistaiseksi pelkkään sähkökäyttöön verrattuna usein toimivampi toteutus. Vanhojen hyötyajoneuvojen hybridikonversiot saattavatkin yleistyä, jos voidaan osoittaa, että konversio on toteutettavissa järkevin resurssein ja voidaan laatia konversion teknisiä haasteita helpottavia ohjeita. Syksyllä 2012 käynnistyi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston vetämä CAMBUS-projekti, jossa on tarkoitus kehittää kaupallisesti tarjolla olevia järjestelmiä pätevämpi hybriditekniikka linja-autokäyttöön. Tämä kandidaatintyö pyrkii kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittämään, minkälainen kaasupolkimen toteutus olisi tätä hybridikonversiota ajatellen paras kuljettajan kontrolloiman säätöohjeen käytännön toteutukseen. Lähdemateriaalina on käytetty mm. Boschin ja Automobiltechnische Zeitschriftin ajoneuvoalan käsikirjoja ja oppikirjoja, Volkswagenin koulutuskäsikirjoja ja täydentävästi tieteellisiä artikkeleita ja patentteja. Niiden pohjalta on koottu yleisimmät tämänhetkiset tekniset toteutustavat, pohdittu tiedonsiirron ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden haasteita, sekä kokonaissäätöjärjestelmän näkökulmasta säätöohjeen suuretta. Selvityksen perusteella polkimen asentotunnistuksen kannalta oleellista on turvallisuus, eli lähinnä mekaaninen kestävyys ja riittävä häiriösuojaus. Ajoneuvossa ilmeneviä voimakkaita magneettikenttiä hyvin sietävä digitaalinen väyläjärjestelmä voi hyvin toteutettuna myös yksinkertaistaa ajoneuvon sähköjärjestelmän muuta toteutusta. Aineistojen perusteella vääntömomentti on luonnollisin valinta ohjaussuureeksi. Vääntömomenttiohjeen avulla voidaan helposti luoda selkeä ja johdonmukainen tuntuma kuljettajalle voimanlähteiden turvalliseen hallintaan ja se helpottaa myös kommunikointia pidonhallintajärjestelmän ja muiden ajoneuvon hallintaan liittyvien järjestelmien kanssa.

Enabling Change in Universities: Enhancing Education for Sustainable Development with Tools for Quality Assurance

Enabling Change in Universities: Enhancing Education for Sustainable Development with Tools for Quality Assurance This thesis deals with enabling change in universities, more explicitly enhancing education for sustainable development with tools for quality assurance. Change management is a discipline within management that was developed in the 1980s because business changed from being predictable to unpredictable. The PEST mnemonic is a method to categorize factors enabling change; such as political, economic, socio-cultural and technological factors, which all affect higher education. A classification of a change, in either hard or soft, can help understanding the type of change that an organization is facing. Hard changes are more applied to problems that have clear objectives and indicators, with a known cause of the problem. Soft changes are applied to larger problems that affect the entire organization or beyond it. The basic definition for sustainable development is: the future generations should have similar opportunities as the previous. The UN has set as a global goal an integration of education for sustainable development (ESD) at all levels of education during 2005- 2014. The goal is set also in universities, the graduates of which are future leaders for all labor markets. The objective for ESD in higher education is that graduates obtain the competence to take economic, social and environmental costs and benefits into account when making decisions. Knowledge outcomes should aim for systematic and holistic thinking, which requires cross disciplinary education. So far, the development of ESD has not achieved its goals. The UN has identified a need for more transdisclipnary research in ESD. A joint global requirement for universities is quality assurance, the aim of which is to secure and improve teaching and learning. Quality, environmental and integrated management systems are used by some universities for filling the quality assurance requirements. The goal of this thesis is to open up new ways for enhancing ESD in universities, beyond the forerunners; by exploring how management systems could be used as tools for promoting ESD. The thesis is based on five studies. In the first study, I focus on if and how tools for quality assurance could be benefitted for promoting ESD. It is written from a new perspective, the memetic, for reaching a diversity of faculty. A meme is an idea that diffuses from brain to brain. It can be applied for cultural evolution. It is a theory that is based on the evolutionary theory by Darwin, applied for social sciences. In the second Paper, I present the results from the development of the pilot process model for enhancing ESD with management systems. The development of the model is based on a study that includes earlier studies, a survey in academia and an analysis of the practice in 11 universities in the Nordic countries. In the third study, I explore if the change depends on national culture or if it is global. It is a comparative study on both policy and implementation level, between the Nordic countries and China. The fourth study is a single case study based on change management. In this study, I identify what to consider in order to enable the change: enhancing ESD with tools for quality assurance in universities. In the fifth Paper, I present the results of the process model for enhancing ESD with management systems. The model was compared with identified drivers and barriers for enhancing ESD and for implementing management systems. Finally, the process model was piloted and applied for identifying sustainability aspects in curricula. Action research was chosen as methodology because there are not already implemented approaches using quality management for promoting ESD, why the only way to study this is to make it happen. Another reason for choosing action research is since it is essential to involve students and faculty for enhancing ESD. Action based research consists of the following phases: a) diagnosing, b) planning action, c) taking action and d) evaluating action. This research was made possible by a project called Education for Sustainable Development in Academia in the Nordic countries, ESDAN, in which activities were divided into these four phases. Each phase ended with an open seminar, where the results of the study were presented. The objective for the research project was to develop a process for including knowledge in sustainable development in curricula, which could be used in the quality assurance work. Eleven universities from the Nordic countries cooperated in the project. The aim was, by applying the process, to identify and publish examples of relevant sustainability aspects in different degree programs in universities in the Nordic countries. The project was partly financed by the Nordic Council of Ministers and partly by the participating pilot universities. Based on the results of my studies, I consider that quality, environmental and integrated management systems can be used for promoting ESD in universities. Relevant sustainability aspects have been identified in different fields of studies by applying the final process model. The final process model was compared with drivers and barriers for enhancing ESD and for implementing management systems in universities and with succeeding with management systems in industry. It corresponds with these, meaning that drivers are taken into account and barriers tackled. Both ESD and management systems in universities could be considered successful memes, which can reflect an effective way of communication among individuals. I have identified that management systems could be used as tools for hard changes and to support the soft change of enhancing ESD in universities with management system. Based on the change management study I have summarized recommendations on what to consider in order to enable the studied change. The main practical implications of the results are that the process model could be applied for assessment, benchmarking and communication of ESD, connected to quality assurance, when applied. This is possible because the information can be assembled in one picture, which facilitates comparison. The memetic approach can be applied for structuring. It is viable to make comparative studies between cultures, for getting insight in special characteristics of the own culture. Action based research is suitable for involving faculty. Change management can be applied for planning a change, which both enhancing ESD and developing management systems are identified to be.

Ilmatorjuntaohjusaseiden ja -järjestelmien tekniikka

Ilmatorjuntaohjusaseet ja -järjestelmät kehittyvät nykypäivänä nopeasti. Nämä järjestelmät käyvät kilpajuoksua ilma-aseen kanssa, sillä ilmatorjunta on kehitetty vasta-aselajiksi. Tekniikan kehittymisen myötä ilmatorjuntaohjusaseiden tekniikka on myös kehittynyt hyvin paljon. Uudet tekniset ratkaisut ja laitteet mahdollistavat muun muassa erilaisten hakupäiden ja moottorien tehokkaamman toiminnan. Tutkimus on aiheellinen, sillä ilmatorjuntaohjusjärjestelmien perusperiaatteet ovat pysyneet pääosin samoina vaikka järjestelmien valmistajia on tullut enemmän. Tässä tutkielmassa käsitellään ilmatorjuntaohjusaseiden ja -järjestelmien lisäksi ohjuksien tekniikkaa yleisellä tasolla. Tutkielman tarkoituksena on saada lukija ymmärtämään, minkälaista tekniikkaa on käytössä ja minkälaisia teknisiä ratkaisuja on mahdollista tehdä ohjuksiin. Tutkielmassa käsitellään myös Suomessa olevia kansallisia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka ovat käytössä maa- ja merivoimilla. Tutkimuskysymyksenä on ”Minkälaista tekniikkaa on käytössä ilmatorjuntaohjuksissa ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmissä?”. Johtopäätöksissä käsitellään lyhyesti tutkielmalle asetetut eri kysymykset ja käsitellään osittain myös mahdollisia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, joita olisi mahdollista hankkia Suomeen.

Suojateiden turvallisuuden parantaminen : Toimenpideselvitys, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen nykyiset suojatiet on toteutettu pitkän aikavälin kuluessa. Suojateiden toteutuessa niihin liittyvät ohjeet ja toteuttamisperiaatteet ovat vaihdelleet eri aikoina ja siksi suojateiden toteutusratkaisut voivat vaihdella. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuusriskiin vaikuttavista tekijöistä suojateillä on saatu uutta tutkimustietoa 2000-luvulla. Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten yhteistyössä toteuttaman Suojateiden maanteille rakentamisen periaatteet -selvityksen yhteydessä muodostettiin turvallisen suojatien periaatteet tutkimustulosten ja nykytila-analyysin perusteella. Selvityksessä päädyttiin suosittelemaan kaikille ELY-keskuksille suojateiden toimenpideohjelman laatimista nykytilanteen kartoittamiseksi ja kiireellisimpien parantamistarpeiden määrittämiseksi. Toimenpideohjelmassa on tarkasteltu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä sijaitsevien suojateiden nykytilaa ja sen pohjalta laadittu suojateiden parantamisen toimenpideohjelma. Nykytilakuvauksessa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien suojateiden määrä, sijoittuminen, toteuttamistapa sekä suojateiden turvallisuustilanne. Nykytila-analyysin perusteella tunnistettiin kiireellisimmät parantamiskohteet ja laadittiin suojateiden toimenpideohjelma. Nykytila-analyysin perusteella tunnistettiin kiireellisimmät parantamiskohteet ja laadittiin suojateiden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman laadinnassa hyödynnettiin myös Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräteiden suunnitteluohjetta (2014), jonka yhtenä tavoitteena on edistää suojateiden suunnittelukäytäntöjä ja yhtenäistää toteutusperiaatteita.

Suomen sotilaallinen uskottavuus : läntinen ja venäläinen sodan kuva

Vuoden 1995 valtioneuvoston selonteossa, ”Turvallisuus muuttuvassa maailmassa”, todetaan, että sotilaallinen tilanne on muuttunut kylmän sodan jälkeen. Suursodan uhka on purkautunut, varustelua vähennetään ja avoimuutta lisätään. Tämä kylmän sodan jälkeen tapahtunut muutos toistuu kantavana aiheena myös kaikissa myöhemmissä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa. Uudet uhkakuvat ja uudet käsitykset asevoimista ovat johtaneet mittaviin muutoksiin eri valtioiden kansallisen puolustuksen toteutuksessa. Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat kuitenkin säilyneet sotilaallinen liittoutumattomuus ja kansallinen puolustus. Tässä tutkielmassa tarkastellaan näitä muutoksia ja verrataan niitä Suomen tekemiin ratkaisuihin. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusongelmana on: Onko Suomi sotilaallisesti uskottava läntisen ja/tai venäläisen sodan kuvan valossa? Tutkielmassa pyritään lisäksi määrittelemään uskottavuutta ja sotilaallista uskottavuutta. Tutkimusmenetelmänä on deduktiivinen asiakirjatutkimus. Tutkielman viitekehys pohjautuu konstruktivismiin kansainvälisen politiikan tutkimuksen välineenä. Konstruktivismi korostaa kansainvälisen järjestelmän sosiaalisesti rakentunutta luonnetta. Suomen sotilaallisen uskottavuuden arviointi toteutetaan venäläisen ja läntisen sodan kuvan ja niihin liittyvien muutostekijöiden avulla. Vertaamalla sodan kuvia Suomen puolustusvoimien ja puolustuksen kehittämiseen pyritään vastaamaan kysymykseen voidaanko Suomea pitää sotilaallisesti uskottavana kyseisten sodankuvien omaksuneiden tarkastelijoiden silmissä. Tutkielmasta ilmenee, että uskottavuus on tarkastelijan haluttu tulkinta kohteesta (olettaen, että haluamme olla uskottavia). Tulkintaan vaikuttaa ainakin lähde (tarkastelun kohde), viesti, viestintä ja tarkastelija. Jokainen tarkastelija asettaa omat odotuksensa uskottavuudelle. Uskottavuus ja sotilaallinen uskottavuus osoittautuivat tässä tutkielmassa luonteeltaan konst-ruktivistisiksi käsitteiksi. Ne saavat perustansa materiaalisesta todellisuudesta, mutta se mikä on uskottavaa, määrittyy vuorovaikutuksessa kansainvälisessä yhteisössä. Uskottavuus syntyy, muuttuu ja sitä ylläpidetään vuorovaikutuksessa. Yhteiset ymmärrykset luovat yleisen kehyksen uskottavuudelle, mutta pitää muistaa, että kansainvälisessä järjestelmässä on myös yksityisiä ymmärryksiä; kaikille uskottavuus (tai sotilaallinen uskottavuus) ei ole sama asia. Myös identiteetit ja intressit, niin vastaanottajan kuin lähteenkin, vaikuttavat tulkintaan: haluammeko tulkita jonkin joksikin. Tässä työssä on määritelty kaksi eri sodan kuvaa, venäläinen ja läntinen, kuvaamaan tarkas-telijoiden odotuksia. Työssä esitettyjen tarkastelijoiden odotusten (läntisen ja venäläisen so-dan kuvien) valossa Suomea ja Suomen puolustusta voidaan pitää sotilaallisesti uskottavina molemmissa tapauksissa. Sotilaallinen uskottavuus ei ole pysyvä olotila, vaan vaatimukset (tarkastelijoiden odotukset) uskottavuudelle muuttuvat. Molemmissa tapauksissa on löydettävissä tekijöitä, jotka vahvistuessaan joko tarkastelijassa tai lähteessä (tutkielmassa käsitellyissä sodan kuvissa tai Suo-men sotilaallisen maanpuolustuksen toteutuksessa) voivat kiistää Suomen sotilaallisen uskottavuuden.

Islamistinen terrorismi Maghrebin alueella : case Algeria & Marokko

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Maghrebin alueen yhteiskuntajärjestelmää, poliittista päätöksentekoa ja sen seurauksia sekä tutkitaan siihen liittyvää terrorismia ja terroristisen toiminnan päämääriä. Varsinaisiksi tutkimuskohteiksi on valittu alueen kaksi valtiota: Algeria ja Marokko. Edellä mainitun rajauksen vuoksi tämän tutkimuksen johtopäätökset eivät ole suoria vastauksia koko Maghrebia koskeviin kysymyksiin, vaan ne muodostavat vain osan kokonaiskuvasta. Maghreb on Euroopan unionin eteläinen naapuri. Sen historia pitää sisällään ranskalaisten ja italialaisten siirtomaavallan sekä väkivallan kierteen miltei koko alueen itsenäisen historian ajalta. Valtiot ovat muslimivaltioita, joissa vallitsee islamin sunnalainen aatesuunta. Alueella toimii useita varsinaisia terroristijärjestöjä sekä muita poliittisia järjestöjä, joiden edustajat näkevät terrorismin instrumenttina omien päämääriensä ajamiseksi, mutta jotka eivät kuitenkaan välttämättä tunnustaudu ideologialtaan puhtaiksi terroristeiksi. Maghrebin alue ja sen valtiot kuuluvat eurooppalaisen turvallisuusajattelun intresseihin. Tähän on monta syytä. Esimerkkinä voidaan mainita, että Maghrebin valtioiden alueilta on rakennettu useita maakaasuputkia Eurooppaan, jolloin voidaan rationaalisesti tulkita kyseisen alueen vakauden olevan energia- ja talouspoliittisestikin kiinnostava eurooppalaisille. Tämän lisäksi muun muassa yhä lisääntyvä laiton maahanmuutto Euroopan eteläisiin valtioihin on luonut uusia poliittisia haasteita niin turvallisuus- kuin yhteiskuntapoliittisessakin mielessä. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemoitteluun perustuvaa laadullisen sisältöanalyysin keinoin tuotettua rationaalista selvitystä ja tulkintaa kunkin esiteltävän valtion sisäisen toimintaympäristön toimijoiden motiiveista ja perusteista. Täten tutkimuksen päämääränä on Algeriassa ja Marokossa toimivien islamististen terroristijärjestöjen sekä maiden hallintojen toiminnan, identiteetin ja päämäärien tulkitseminen ja ymmärtäminen annetussa viitekehyksessä. Tämän tutkimuksen kysymyksenasettelu on muodostettu siten, että ensin tutkitaan julkaistua tietoa Maghrebin alueesta sekä Algerian ja Marokon valtioista ja niiden alueella toimivista terroristijärjestöistä. Tätä tietoa tarkastellaan poliittisen realismin käsitteiden valossa, josta saadun analyysin kautta pyritään luomaan käsitys alueen terrorististen toimijoiden muodostamasta uhkasta edellä mainittujen valtioiden väliselle ja globaalille turvallisuudelle. Terrorismin aiheuttamaa uhkaa tarkastellaan valtioittain kansallisesta näkökulmasta. Lopuksi esitellään molempien valtioiden hallintojen toimet 2000-luvulla, joiden katsotaan tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti vaikuttaneen terrorismia lisäävästi tai sitä vähentävästi. Tarkasteltaessa tutkimustuloksia voidaan todeta, että Algeria ja Marokko ovat molemmat voimakkaasti toteuttaneet terrorismin vastaista toimintaa ja täten todistaneet pyrkimyksensä vähentää islamististista terrorismia Maghrebin alueella. Molemmat tutkimuskohteet ovat demonstroineet kykyä ja tehokkuutta toimia terrorismia vastaan alueillaan. Tällaisella toiminnalla niiden voidaan katsoa saavuttaneen suotuisamman aseman kansainvälisessä tarkastelussa sekä ulkovaltojen luottamuksen niiden kykyyn ja vaikutusvaltaan liittyen terrorismiin. Molempien valtioiden hallinnot eivät ole pelkästään käyttäneet terrorismin vastaisen taistelun tuomaa positiivista julkisuuskuvaa oman valta-asemansa vahvistamiseen, vaan molemmissa tapauksissa voidaan todeta terrorismin vastaisen taistelun keinojen olleen osatekijöinä valta-aseman ylläpitämiseen. Tutkittavat valtiot suhtautuvat käsitteeseen valta omistushaluisesti ja tällöin niiden voi olettaa toimivan realistisen käsityksen mukaisilla motiiveilla terrorismia vastaan. Tutkittaessa molempien tapauksien toimintaympäristöä on havaittavissa, että islamistiset järjestöt toimivat pääsääntöisesti nationalistisesti, jos vastakohtana on separatismi tai islamismi.

Automatisoidut rajatarkastukset

Tutkimuksessa ”Automatisoidut rajatarkastukset” selvitetään mitä automatisoidut rajatarkastukset tarkoittaa, mihin se perustuu, mikä se on ja miksi siihen halutaan siirtyä. Tutkimuksessa automatisoiduilla rajatarkastuksilla ei tarkoiteta pelkästään passin tarkastavaa automaattista porttia, vaan laajemmin rajatarkastustekniikan muuttumista automaattisemmaksi. Tutkimuksessa selvennetään rajaturvallisuutta yleisesti. Pääpaino tutkimuksessa on automatisoitujen rajatarkastusten kokonaisuuden selvittämisessä. Suomessa Automatisoidut rajatarkastukset ovat vielä suunnittelu-, kehittely- ja kokeiluasteella. Yhdysvalloissa on Smart Border -niminen rajatarkastusmalli jo käytössä jossain määrin. Myös muualla maailmalla on kokeilukäytössä erilaisia automaattisia rajatarkastuslaitteita. Automatisoiduilla rajatarkastuksilla halutaan vastata tämän päivän haasteisiin rajaturvallisuutta vastaan. Automatisoiduissa rajatarkastuksissa käytetään tämän hetkistä huipputekniikkaa. Tekniikka onkin yksi automatisoitujen rajatarkastusten peruspilareista. Smart Borderin tavoitteena on rajankulun parantaminen ja peruspilarit siihen ovat: seulonta, biometriikka ja informaatioteknologia. Näillä työkaluilla paranee niin rajaturvallisuus, kuin valtion sisäinenkin yleinen järjestys ja turvallisuus. Tutkimus on tehty perehtymällä erilaisiin lähdemateriaaleihin Smart Borderin periaatteista, biometriikasta sekä Suomen automatisoitujen rajatarkastusten kehittämissuunnitelmista. Tutkimuksessa on ollut haasteellista aiheen tuoreus. Suomen automatisoituja rajatarkastuksia koskien lähdemateriaalia on ollut vain vähän saatavilla johtuen kehittely- ja kokeiluvaiheesta, eikä aiheesta ei ole vielä tehty muita tutkimuksia. Yhdysvaltojen Smart Borderista, biometriikan soveltuvuudesta rajaturvallisuuteen sekä automatisoinnista yleisellä tasolla on ollut enemmän materiaalia saatavilla. Lisäksi haasteena on aiheen nopea kehittyminen. Muutoksia tapahtuu nopeasti ja tutkimuksen kolmevuotisen elinkaaren ajalle mahtuu paljon muuttuvia asioita.

Maavoimien (puolustus)materiaalihankintavarojen hallintamekanismi : nykytila ja kehittämistarpeet

Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskus tulee olemaan Puolustusvoimien rahoituksenhallinnan kuuma piste sen kautta virtaavien rahasummien suuruuden takia vuoden 2015 alusta alkaen. Tässä tutkielmassa selvitetään Maavoimien materiaalihankintavarojen hallintamekanismin nykytila ja kehittämistarpeet. Tulosten pohjalta arvioidaan 1.1.2015 perustettavan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen optimaalista materiaalihankintavarojen hallintamekanismia. Tutkielmassa tullaan osoittamaan, että nykyisessä määrärahan hallinnassa epäkohdaksi on havaittu soveltuvan ja tarpeet täyttävän tietojärjestelmän sekä toimintatapamallin puuttuminen. Toiminnan ja resurssien seurannan tarvitseman informaation tulisi siirtyä hankintayksiköstä puolustushaaran esikuntaan viiveettä automaattisesti heti, kun tieto on olemassa. Yhteistyö Maavoimien materiaalilaitoksen ja Maavoimien esikunnan hankintojen toiminnan ja resurssien suunnittelusta sekä seurannasta vastaavien henkilöiden välillä toimii hyvin, mutta materiaalilaitoksen suunnittelusektori on täystyöllistetty tiedon keräämisessä. Maavoimien näkökulmasta optimaalisella Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen rahoituksenhallintajärjestelmällä tulisi olisi riittävän tarkasti toimintaa ohjaavat normit, toimivat järjestelmät reaaliaikaisen tilannekuvan luomiseksi, riittävästi henkilöstöresursseja, selkeästi osoitettu henkilö kokonaisvastuussa, integraatio henkilöstön keskinäiseen tiedon vaihtoon, ristiriidattomat toimintatapamallit järjestelmien ominaisuuksiin ja henkilöstöresursseihin sekä näiden vastuihin nähden. Rahoituksenhallintajärjestelmän tulee keskittyä painopisteisesti suunnitteluun ja vasta toisena tehtävänään seurantaan.

”Tuurilla ne laivatkin seilaa!” : työ- ja palvelusturvallisuus osana taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista

Turvallisuus merkitsee puolustusvoimille paljon. Turvallisuuden tavoitetilana on nolla tapaturmaa, jolloin palvelusturvallisuudesta ei voida tinkiä. Turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista ei ole tutkittu puolustusvoimien kontekstissa juuri ollenkaan. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska työ- ja palvelusturvallisuus on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi kehitettäväksi kokonaisuudeksi osana puolustusvoimissa tehtävää työtä sekä harjoittelua ja koulutusta. Vuonna 2015 voimaan tuleva työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä edesauttaa turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen kehittämistä kohti avoimempaa ja aloitteellisempaa ilmoituskulttuuria. Tutkimuksen tarkoitus on hyödyntää organisaatiota ja sen johtajia käsittelemällä työ- ja palvelusturvallisuuden kokonaisuutta ja turvallisuusjohtamista osana esimiesten vastuuta taistelualuksen meriturvallisuudessa ja sen johtamisessa. Tutkimuksessa kartoitetaan työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmän sekä meriturvallisuuskäsitteiden kautta näkemystä siitä, mitkä asiat vaikuttavat aluksen johtamisen kautta hyvään työ- ja palvelusturvallisuuteen taistelualuksella. Aihetta tutkitaan yksilön, eli esimiehen, turvallisuusjohtamisen näkökulmasta unohtamatta organisaation vaikutusta ja ohjausta. Tutkimus on pääosin teoreettinen tarkastelu ja katsaus meriturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta merivoimien aluksilla osana puolustusvoimien turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on syventää organisaation ja sen johtajien näkemystä ja ymmärrystä työ- ja palvelusturvallisuuden roolista osana puolustusvoimien meriturvallisuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimuksen perustuessa tarkoin valittujen lähteiden analysoin-tiin. Tutkimuksen lähdeaineisto perustuu asiakirjoihin, tutkimuksiin ja ohjeisiin sekä ohje-sääntöihin, jolloin tutkimusote voidaan mieltää asiakirja- ja kirjallisuustutkimukseksi. Tässä tutkimuksessa turvallisuus määritellään olotilana ja toimintana seuraavasti: ”Turvalli-suus on olotila, jossa ei ole tosiasiallista uhkaa tai tiedossa olevat uhat eivät merkitse sanotta-vaa riskiä, tunnistetut riskit ovat hallinnassa hyväksyttävällä tasolla, kohteella on riittävät edellytykset mahdollisen uhkan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja olotila koetaan turvalliseksi ja pysyväksi.” ja ”Turvallisuus on toimintaa, jolla pyritään säilyttämään arvokkaana pidetyt asiat, valmistaudutaan vaaran aiheuttajien ehkäisemiseen ja torjuntaan, vapaudutaan uhkista sekä tuotetaan levollisuutta, varmuutta ja tunne tilanteen ennustettavuudesta.”. Tutkimuksen keskeisiä osia ovat työ- ja palvelusturvallisuuden osalta sen ohjeistus, vastuulli-set henkilöt, tilannetietoisuus ja riskienhallinta. Riskit ja riskienhallinta nousevat turvallisuut-ta ja turvallisuusjohtamista tutkittaessa esiin voimakkaasti. Ne kuuluvat oleellisena osana turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kysymykseen Miten hallitsemme riskejä? hyvä vastaus kuuluu ”joko ottamalla tai olemalla ottamatta riskejä”. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että työ- ja palvelusturvallisuustoiminta on jo nyt osa, vaikkakin osittain piilotetusti, taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista. Meriturvallisuus kuuluu oleellisena osana aluksen jokapäiväiseen toimintaan ja sen johtami-seen, eikä se juurikaan eroa työ- ja palvelusturvallisuusprosessista. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on organisaation johtajien tehtävä, heidän ollessaan vastuussa alaisistaan. Tur-vallisuuskulttuuria voidaan parhaiten kehittää luomalla avoin ja aloitteellinen ilmoituskult-tuuri vaara- ja vahinkotapahtumista. Meriturvallisuutta voidaan kehittää julkaisemalla aluk-sille suunnattu Meriturvallisuuskäsikirja, vastaava kuin Ilmavoimien Lentoturvallisuuskäsi-kirja tai Rajavartiolaitoksen Meriturvallisuuskäsikirjat, jossa meriturvallisuuden kokonaisuus on kuvattu ja määritelty.

Merivoimien viranomaisyhteistyö aluskemikaalivahingontorjunnassa

Yhteiskunnan turvallisuus strategiassa on asetettu ministeriöille ja niiden hallinnonaloille varautumisvelvoitteita ja tehtäviä uhkien torjumiseksi. Tavoitteena on välttää päällekkäisten voimavarojen kehittäminen. Muiden viranomaisten tukeminen on aikaisempaa selkeämmin yksi puolustusvoimien tehtävistä. Suorituskykyjä kehitetään tukemaan muuta yhteiskuntaa yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaista viranomaisyhteistyötä voidaan kehittää lisäämällä aluskemikaalivahinkojen torjuntaviranomaisten tietoisuutta merivoimien suorituskyvyn käytettävyydestä. Tutkimus rakentuu öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan suorituskyvyn muodostaman viranomaisyhteistyön ympärille. Tutkimusmenetelmänä käytetään asiakirja-analyysiä ja sitä täydennetään asiantuntijakyselyllä. Tutkimuksessa analysoidaan eri torjuntaviranomaisten aluskemikaalivahinkojen torjuntasuunnitelmista suorituskykyjä, joita torjuntatoimiin osallistuvat torjuntaviranomaiset merivoimilta odottavat. Tutkimusmateriaalin sisällön analyysillä saaduista tulkinnoista muodostuu merivoimiin kohdistetut odotukset kolmeen vaiheeseen jaettuna. Vaiheet ovat suunnittelu ja varautuminen, tilanteen aikainen toiminta ja paluu normaalitilaan. Ympäristöviranomaisten suunnitelmat aluskemikaalivahinkojen torjunnassa perustuvat öljyntorjuntasuunnitelmiin. Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten suunnitelmat perustuvat lähtökohtaisesti yhdessä sovittujen resurssien käytettävyyteen eikä merivoimille suunniteltuja tehtäviä ole. Merivoimien suorituskykyjen tunnistamattomuus ja käytettävyyden haaste on osaltaan estänyt suorituskykyjen suunnittelemisen. Monitoimialus Louhen soveltuvuus kemikaalitorjuntaan on hyvä. Taistelualusten suorituskyvyt mahdollistavat johtamistoiminnan tukemisen, vedenalaisen monitoroinnin sekä alueen eristämisen. Viranomaisyhteistyöllä laadittava valmiussuunnitelma edellyttää merivoimien asiantuntemuksen kohdentamista alusten käytettävyyden, koulutuksen, harjoitustoiminnan ja alusten valmiussuunnitelmien, yhteensovittamiseksi suunnittelu ja varautumisvaiheessa. Tilanteen aikaisessa vaiheessa merivoimat tukevat johtavaa torjuntaviranomaista torjuntatoimilla vahinkotilanteen vakauttamiseksi meritoiminnanjohtajan johdolla sekä toteuttamalla tukitoimet muille viranomaisille merikuljetuksin, erikoiskalustolla ja paikalliset johtamisedellytykset luomalla. Paluu normaalitilaan edellyttää merivoimien omia toimenpiteitä kontaminoituneiden alusten puhdistamiseksi. Aluskemikaalivahinkojen torjunnan suunnitelmien perustuessa merivoimien öljyntorjuntaalusten käyttöön torjuntatehtävässä viranomaisyhteistyön käytänteitä voidaan pitää toimivina. Kemikaalitoimintaan kykenevien viranomaisten alusten määrän ollessa merkittävästi pienempi kuin öljyntorjuntatoimiin kykenevien alusten määrä, merivoimien taistelualusten käytettävyys on mahdollisuus jonka tunnistaminen mahdollistaa torjuntatehtäviin soveltuvien alusten tarkoituksen mukaisen käytön. Merivoimat on aluskemikaalitorjuntaa tukeva suorituskyky.

Suomalaisten naisupseerien osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin

Kansainväliset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot ovat muuttuneet yhä vaativammiksi ja kriisinhallinnan tehtäväkenttä on laajentunut ja monipuolistunut. Operaatioalueella olevilta kriisinhallintahenkilöiltä odotetaan yhä enemmän kykyä yhteistyöhön kaikkien toimijoiden kanssa yhteiskunnan vakauden ja turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Yhdisty-neiden kansakuntien päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” täytäntöönpanolla halutaankin hyödyttää koko yhteiskunnan vakautta ja kehitystä. Suomi tukee naisten kouluttautumista kohti vaativimpia tehtäviä ja esittää naisia kansainväli-siin johtotehtäviin YK:n päätöslauselman 1325 teeman mukaisesti. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia puolustusvoimien virassa olevien naisupseerien motiiveja hakeutua kriisinhallinta-tehtäviin sekä naisten osallistumisen vaikutuksia kriisinhallintaoperaatioihin. Ongelmana oli vähäinen aiempi tiedon määrä suomalaisten naisten vaikuttimista osallistua sotilaallisiin krii-sinhallintatehtäviin, jotta hakeutumista voitaisiin edistää. Tutkimusstrategiana sovellettiin monimenetelmäistä tiedonkeruutapaa määrällisen ja laadul-lisen aineiston saamiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin survey-tutkimusta, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan naisupseerien sekä operaatioista kotiutuneiden rauhanturvaajien käsityk-siä, mielipiteitä ja asenteita tutkittavasta aiheesta. Tutkielman empiirinen osuus perustuu naisupseereille suunnattuun kyselyyn. Tutkielmassa hyödynnettiin lisäksi Porin prikaatin kotiutuneille rauhanturvaajille teettämän tasa-arvokyselyn tuloksia. Tutkielman tuloksena ilmeni, että naisrauhanturvaajien osallistumisen vaikutuksista merkit-tävin oli yhteyden saaminen paikalliseen naisväestöön. Myös miesten ja naisten työskentely yhdessä samoissa tehtävissä nähtiin tärkeänä esimerkkinä sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Positiivisten vaikutusten saavuttamiseksi naisten määrän kriisinhallintatehtävissä tulisi kas-vaa nykyisestä. Merkittävimmät naisupseerien kriisinhallintatehtäviin hakeutumattomuuden syyt olivat perheen perustamiseen liittyvät sosiaaliset syyt. Motivaatioon hakeutua kriisinhal-lintatehtäviin vaikutti eniten ammattitaidon ja itsensä kehittäminen. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että naisupseerit ovat pääosin halukkaita palvele-maan kriisinhallintatehtävissä, vaikka osallistuminen onkin henkilömäärältään vähäistä. Naisten mahdollisuuteen hakeutua kriisinhallintatehtäviin voidaan vaikuttaa laatimalla ura-suunnitelma varhaisemmassa vaiheessa ja lisäämällä naisupseereille kohdennettua tietoa krii-sinhallintatehtävistä. Kriisinhallintatehtäviin halukkaita naisia olisi enemmän kuin näyttäisi olevan mahdollista irrottaa kotimaan tehtävistä. Tutkielman tulosten mukaan kehityskohteita rekrytoinnin parantamiseksi on olemassa ja mikäli määrä halutaan lisätä, näyttäisi siihen myös olevan keinoja.