Yrityksen Internet-sivut osana integroitua markkinointiviestintää : case Fiskars Boats ja Buster

Internetin kasvun ja teknologian digitalisoitumisen myötä media on pirstaloitunut yhä enenevässä määrin, ja massamedioista on siirrytty yhä enemmän pienempien ja kapea-alaisempien medioiden käyttöön. Vastaukseksi tähän haasteeseen yrityksille on esitetty integroitua markkinointiviestintää. Integroidussa markkinointiviestinnässä pyritään yhdistelemään eri markkinointiviestinnän kanavia siten, että yhden markkinointikanavan vahvuudet korvaavat toisen kanavan heikkouksia. Integroidussa markkinointiviestinnässä kuluttajille pyritään luomaan monen kanavan välityksellä selkeä ristiriidaton viesti. Viimeisten vuosien aikana monissa uutisissa ja tutkimuksissa on keskitytty sosiaaliseen mediaan ja jätetty yritysten Internet-sivut pienemmälle huomiolle, vaikka ne näyttelevätkin erittäin suurta osaa kuluttajien hakiessa tietoa yrityksistä ja niiden tuotteista tai palveluista. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia Internet-sivujen hyödyntämistä osana integroitua markkinointiviestintää. Tutkimuksen yleinen osatavoite jaetaan seuraaviin osaongelmiin: 1) Mitä integroitu markkinointiviestintä on? 2) Mitkä ovat Internet-sivujen markkinointiviestinnälliset ominaisuudet? 3) Miten yrityksen Internet-sivuja voidaan hyödyntää erityisesti integroidussa markkinointiviestinnässä? Tutkielman teoriatausta perustuu integroidusta markkinointiviestinnästä ja Internet-sivuista tehtyihin aiempiin tutkimuksiin. Tutkielmassa on käytetty metodina kvalitatiivista case- eli tapaustutkimusta, jossa tarkoituksena on muodostaa tutkittavasta aiheesta syvällinen käsitys valitun case-tapauksen avulla. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan yhtä integroidun markkinointiviestinnän asiantuntijaa ja kolmea valitun case-yrityksen työntekijää, jotka työskentelevät markkinoinnin ja Internet-sivujen parissa. Tutkielman tulokset osoittavat, että integroidun markkinointiviestinnän määritelmästä on epäselvyyttä. Integroidun markkinointiviestinnän asiantuntija näkee, että kyseessä on laaja strateginen prosessi, jossa hän korostaa tavoitteellisuutta ja toiminnallisuutta. Case-yrityksessä integroitu markkinointiviestintä nähdään enimmäkseen markkinoinnin taktisten toimenpiteiden koordinoinnin työkaluna. Case-yritys näkee Internet-sivut lähinnä teknisten tietojen tiedonjakopaikkana ja ylimääräisenä ”myyntimiehenä”. Sivujen markkinointipotentiaaliin ei juurikaan uskota; sen sijaan sosiaalinen media nähdään potentiaalisempana kanavana markkinoinnille. Tutkielman perusteella caseyritys ei hyödynnä integroitua markkinointiviestintää ja Internet-sivuja niin tehokkaasti kuin tutkimusten ja markkinointikirjallisuuden mukaan olisi mahdollista. Tämä kielii paitsi sekä integroidun markkinointiviestintätoiminnan että Internet-sivujen siihen kytkemisen haasteellisuudesta käytännön liike-elämässä, myös siitä, että kehitettävää vielä on näissä asioissa sekä tutkitussa yrityksessä että hyvin todennäköisesti useimmissa muissakin yrityksissä.

Poliitikkojen blogit turvallisuuspoliittisena areenana

Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi usein julkisuudessa esillä olevista aiheista, josta suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kiistellään. Työssä tutkitaan millaisena sotilaallinen kriisinhallinta esiintyy poliitikkojen blogeissa ja miten poliitikot muokkaavat todellisuutta blogiteksteillään. Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat kansanedustajien vuosien 2008–2011 välisenä aikana kirjoittamat blogitekstit sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktivismi, jossa yhtenä lähtökohtana on todellisuuden sosiaalinen muodostuminen. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, jossa painotetaan kielen käyttöä tekemisenä ja todellisuutta muokkaavana. Diskurssianalyysillä tarkastellaan millaiseksi poliitikot sotilaallisen kriisinhallinnan esittävät ja miten he yrittävät vakuuttaa yleisönsä oman versionsa oikeellisuudesta. Sovellettavaan metodiin kuuluu myös retorinen analyysi. Siihen kuuluu sekä argumentaatiokeinojen, että argumentoinnin oletusten tarkastelu. Analyysin tuloksena lähdeaineistosta tulkittiin kansainvälisyys-, kansallisuus-, vaativuus- ja talousdiskurssit. Tutkimuksen perusteella kansanedustajien blogeista on tulkittavissa selkeää vastakkainasettelua sekä erilaisia käsityksiä sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Teksteistä on myös tulkittavissa ääneen lausumattomia ennakko-oletuksia. Sotilaallinen kriisinhallinta näyttäytyy blogeissa joko kansainvälisesti sitovaksi velvollisuudeksi, tai kansalliseksi eduksi. Samalla sotilaallisesta kriisinhallinnasta on tullut myös vaativampaa ja entistä kalliimpaa. Tutkimuksen tuloksiin kuuluu myös se, ettei sotilaallinen kriisinhallinta ole suuressa roolissa poliitikkojen blogeissa. Kansanedustajien blogien yhtenä yleisönä toimii havaintojen perusteella media. Blogiteksteissä esiintyy selkeää argumentointia, jolla pyritään rakentamaan omasta näkökulmasta vakuuttavampi.

Suomenlinnan Rannikkorykmentin ryhmänjohtajien kokemuksia kouluttajakoulutuksesta ja sen vaikutuksesta heidän koulutustaitoihinsa

Sotilaskoulutuksen antaminen on puolustusvoimien tärkein rauhan ajan toiminto luoden perustan sodan ajan joukoille ja toimien puolustusvoimien näyteikkunana muun yhteiskunnan suuntaan. Eri koulutuskokonaisuuksista eräs tärkeimmistä on johtaja- ja kouluttajakoulutus, josta valtaosa toteutetaan aliupseerikoulutuksena. Konstruktivistinen oppimiskäsitys muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan. Tässä oppijalähtöisessä käsityksessä oppiminen perustuu aikaisempaan tietoon, oppijan aktiivisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myös puolustusvoimissa oppimisen, opettamisen ja koulutuksen tulisi pohjautua tähän käsitykseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ryhmänjohtajilla on kouluttajakoulutuksesta. Tutkimuksen pääkysymys oli, miten konstruktivistinen oppimiskäsitys ilmenee ryhmänjohtajien kouluttajakoulutuksessa? Pääkysymykseen haettiin vastausta kahden alakysymyksen kautta: 1) Millaisena ryhmänjohtajat kokevat aliupseerikurssin aikaisen kouluttajakoulutuksen? 2) Millaisena ryhmänjohtajat kokevat johtajakauden aikaisen kouluttajana harjaantumisen? Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineistokeruu toteutettiin teemahaastatteluilla Suomenlinnan Rannikkorykmentissä. Teemat muodostuivat aliupseerikurssin aikaisen kouluttajakoulutuksen ja johtajakauden aikaisen kouluttajana harjaantumisen ympärille. Haastatellut neljä miestä olivat iältään noin 20-vuotiaita ja kotoisin pääkaupunkiseudulta tai sen läheisyydestä. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen päätulokset esitetään teoreettisista käsitteistä muodostetuissa pääluokissa, jotka ovat seuraavat: ”Yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen merkitys koulutustaidon kehittymiseen”, ”Oppijan merkitys koulutustaidon kehittymiseen” ja ”Tilannesidonnaisuuden merkitys koulutustaidon kehittymiseen”. Kutakin pääluokkaa käsitellään niihin sisältyvien alaluokkien kautta tutkittavien näkemysten ja äänen esiin saamiseksi. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ilmenee ryhmänjohtajien kouluttajakoulutuksessa heidän oppijan rooliaan kuvaavien käsitysten kautta. Ryhmänjohtajat korostivat omaa vastuutaan oppimisessaan. Heidän mukaansa oppiminen on ensisijaisesti heistä itsestään lähtöisin, ja vastauksissa painotettiin myös itsereflektion merkitystä. Henkilökunta koettiin ennemmin oppimisen ohjaajana kuin valmiiden vastausten antajana. Oppimisympäristö ei ole kuitenkaan ollut oppimista ohjaava ja tukeva, sillä sosiaalinen vuorovaikutus erityisesti henkilökunnan ja ryhmänjohtajien välillä oli vähäistä. Palaute ei ole ollut laaja-alaista, yksilöllistä ja jatkuvaa. Oppimisen tilannesidonnaisuutta korostettiin, sillä haastateltavien mukaan kouluttajana oppiminen tapahtuu parhaiten todellisissa tilanteissa ja ympäristöissä itse tekemällä.

Finna – kehittäjien puheenvuoro

Samuli Sillanpään esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 12.9.2013.

Nuoren upseerin asema perusyksikön varapäällikkönä

Sotilasopetuslaitoksista valmistuvat nuoret upseerit kohtaavat perusyksikön varapäällikön vaativat tehtävät usein jo uransa alkuvaiheessa. Tämä asettaa heille suuria haasteita. Varapäälliköt ovat perusyksikön hierarkiassa toisena heti yksikön päällikön jälkeen. Varapäällikkö toimii perusyksikön kouluttajakunnan esimiehenä johtaen huomattavasti itseään kokeneempia kouluttajia. Lisäksi perusyksikön varapäällikön tehtäviin kuuluu suunnitella muun muassa koulutuskausisuunnitelmia, viikko – ohjelmia sekä henkilöstön käyttöä. Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan yksikön varapäällikön tärkeimpiä ammatillisia valmiuksia, perusyksikön sosiaalista ympäristöä sekä sosiaalisen aseman muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sosiaalista asemaa tutkittaessa näkökulmana oli yksilön vaikuttamismahdollisuudet sosiaalisessa ympäristössä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Pääkysymys: Miten nuoren upseerin ammatilliset valmiudet vaikuttavat sosiaalisen aseman muodostumiseen perusyksikössä? Alakysymykset: Mitkä ovat varapäällikkönä toimivan nuoren upseerin olennaiset ammatilliset valmiudet ja miten ne ilmenevät? Mistä eri elementeistä sosiaalinen asema muodostuu ja mitkä ovat sen ulottuvuudet perusyksikössä? Mistä elementeistä perusyksikön sosiaalinen ympäristö muodostuu? Tutkimuksen aineisto kerättiin Karjalan Prikaatiin, Porin Prikaatiin ja Pioneerirykmenttiin lähetetyllä postikyselyllä. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin käyttäen laadullisen tutkimuksen aineistolähtöistä sisällön analyysia. Tutkimukseen osallistui kaksi perusyksikköä kustakin joukko – osastosta. Tutkimuksen otos oli yhteensä 23 henkilöä. Kyetäkseen toimimaan menestyksellisesti tehtävässään varapäälliköllä tulee olla erittäin laajat tiedot ja taidot tehtävässään. Ammattitaitoisen varapäällikön tulee omata ammatillisia valmiuksia niin henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kuin perusyksikön toiminnan suunnittelun ja johtamisen aloilta. Kun varapäällikkö onnistuu osoittamaan ammattitaitonsa onnistuneilla käytännön suorituksilla, on hänen mahdollista vahvistaa sosiaalista asemaansa perusyksikön sosiaalisessa ympäristössä siten, että hän kykenee vaikuttamaan työyhteisössään virallisen aseman tuoman asemavallan lisäksi myös persoonallisella vallalla.

Käyttäjien käyttäjät : mediayhtiöt ja käyttäjien implisiittinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

Jotain siltä väliltä : sukupuolen ristiinesittäminen YouTuben meikkivideoissa

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

Digiruumiiden markkinat

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

Facebook : verkon ratsumies tulevaisuutensa kynnyksellä

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

"Musta on tullut onnellisempi kun mä bloggaan" : minäesitysten tuottaminen suomalaisissa muotiblogeissa

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

Yrityksen löydettävyys verkkomarkkinoinnissa

Verkkomarkkinointi ja sen eri osa-alueet ovat kasvaneet suosiotaan viimevuosina voimakkaasti, eikä aiheesta ole tehty paljoa tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yritysten löydettävyyden luomista verkossa tutkimalla tarvelähtöisyyteen ja keskeyttämättömyyteen pohjaavia löydettävyyden luomisen keinoja. Käsiteltävät keinot ovat: yritysten hakukonemarkkinointi, toimiminen sosiaalisessa mediassa ja sisällöntuotanto verkkoon. Tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia siihen, miten yritykset suhtautuvat verkkolöydettävyyteen ja sen luomisen keinoihin markkinoinnissa. Ensimmäiseksi selvitetään verkon yleistä merkitystä yritysten markkinoinnissa. Toiseksi pohditaan sitä, miten yritykset luovat löydettävyyttä verkossa hakukoneilla, sosiaalisella medialla ja verkkosisällöntuottamisella. Kolmas osa-ongelma tarkastelee sitä, miten yritykset aikovat tulevaisuudessa markkinoida ja luoda löydettävyyttä verkossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kuvailevana tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut valituissa yrityksissä. Haastattelut teemoitettiin systemaattisesti tutkimuksen osa-ongelmien ja teoriasta nousevien teemojen avulla. Haastatteluihin valittiin kolme erityyppistä markkinoivaa yritystä ja kolme erilaisia verkkomarkkinoinnin palveluja tarjoavaa yritystä. Tutkimustuloksia analysoitiin induktiivisesti jakamalla haastatteluaineisto kokonaisuudesta osiin ja tekemällä havaintoja teemojen mukaisesti. Tutkielman tuloksissa nousee esille voimakkaasti verkkomarkkinoinnin merkityksen kasvu yrityksissä, mikä johtuu kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta ja ostopäätöksentekoprosessin osittaisesta siirtymisestä verkkoon. Verkkomarkkinoinnin kasvu johtuu osaltaan myös erilaisista eduista, kuten hyvästä mitattavuudesta ja kohdennettavuudesta, joita siihen liitetään. Keskeinen tulos tutkielmassa on myös verkkolöydettävyyden jakautuminen välilliseen ja välittömään löydettävyyteen sen perusteella, kuinka tarvelähtöisestä löydettävyyden luomisen keinosta on kysymys. Hakukoneet luovat yritykselle suoraa välitöntä löydettävyyttä ja sosiaalinen media taas pitkällä aikavälillä välillistä löydettävyyttä. Lisäarvoa luova verkkosisältö on välillisen ja välittömän löydettävyyden luomisen keskiössä, sillä hakukoneet, sosiaalinen media ja sisällöntuotanto tukevat toisiaan ja ruokkivat yrityksen parempaa löydettävyyttä verkossa. Verkkolöydettävyyden merkityksen voidaan tulevaisuudessa päätellä voimistuvan, sillä hakukoneilla on alalla hyvin voimakas asema, ja viimeaikainen kehitys hakualgoritmeissa tukee hakukonelöydettävyyden ja sisällöntuotannon merkityksen kasvamista.

Ryhmädynamiikka alokkaan toimintakyvyn kehittäjänä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako peruskoulutuskauden tupakavereiden yhdessäolo ja heidän keskinäiset suhteensa eri yksilöiden toimintakyvyn kehittymiseen. Yksilön toimintakyvyn kehittyminen ryhmädynamiikan ja -kiinteyden vaikutuksesta on merkittävää selvittää siksi, että kyetään toteamaan, onko tämän hetkinen koulutusmetodi tehokas ja onko kokemukset ryhmän yhteistyöstä toimintakyvyn kannalta kehittäviä. Tutkijan mielenkiintoa aiheeseen kohotti myös Jarmo Toiskallion (2000, 33) väite siitä, että kaikki sotilaspedagogiikan kysymykset tiivistyvät kysymyksiksi ihmisten toimintakyvystä. Tutkimuksen päätutkimusongelma on: Miten ryhmädynamiikka kehittää peruskoulutuskaudella palvelevan alokkaan toimintakykyä? Päätutkimusongelman lisäksi alakysymyksiksi muodostuivat: 1. Mitä tarkoittaa käsite ryhmädynamiikka ja miten se sopii peruskoulutuskauden tupaan? 2. Mistä muodostuu ryhmädynamiikka ja mitkä osa-alueet siihen vaikuttavat? 3. Mitä on peruskoulutuskaudella palvelevan sotilaan toimintakyky ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Tutkimuksessa käytettiin aineistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Aineiston valinnassa vallitsevana trendinä oli alallaan tunnustettujen tutkijoiden tekemien tutkimusten käyttö. Kerätystä aineistosta määriteltiin sisällönanalyysin avulla ryhmädynamiikan ja toimintakyvyn käsitteet, sekä selvitettiin ryhmädynamiikan toimintakykyä kehittäneet metodit. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ryhmädynamiikka kehittää monin eri tavoin alokastuvan muodostaman ryhmän yksittäisen jäsenen eri toimintakyvyn osa-alueita. Merkittävimpänä toimintakyvyn osa-alueena uudessa ryhmässä on alokkaiden sosiaalinen toimintakyky, joka mahdollistaa muiden toimintakyvyn osa-alueiden kehittymisen. Tämä johtuu siitä, että dynaamisen ryhmän perusedellytyksenä on vuorovaikutus, joka luo edellytykset alokasryhmän jäsenien haluun toimia osana ryhmää ja kehittyä ryhmässä. Toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa vahvasti positiivinen ja negatiivinen ryhmäpaine, joka saattaa johtaa parempiin suorituksiin ja eheämmän minäkuvan syntymiseen. Dynaamisen, tupakavereista muodostuvan, ryhmän jäsen haluaa ryhmälleen parasta. Tällöin alokas on jo psyykkisesti kasvanut niin, että hän kykenee arvostamaan ryhmää ja asettamaan ryhmän itsensä edelle. Osana tätä alokas mahdollisesti saa virikkeen kehittää itseään, joko kehittämisen halu lähtee alokkaasta itsestään, tai sitten ryhmän muut jäsenet tukevat toisiaan. Kehittymisen lopputuloksena saattaa olla sosiaalisesti lahjakkaampi yksilö, jos kehittymisen halu on ollut sosiaalisen itsensä kehittäminen, esimerkiksi osallistumalla tiiviimmin Sotilaskodissa vierailuun ryhmäläisten kanssa. Lopputuloksena saattaa olla myös fyysisen toimintakyvyn kehittyminen, esimerkiksi yhdessä suoritetun lenkkeilyn seurauksena. Alokkaan toimintakyky kehittyy ryhmädynamiikan vaikutuksesta, jos alokas itse haluaa, ja jos hän saa tukea ryhmältään.