Formas de potássio em solos de várzea e sua disponibilidade para o feijoeiro

O presente estudo teve como objetivos caracterizar as formas de K em solos de várzea e o aproveitamento dessas formas pela planta, avaliar a resposta do feijoeiro à aplicação desse nutriente nesses solos e determinar os seus níveis críticos nos solos e nas plantas. O delineamento experimental utilizado foi o inteiramente casualizado, em esquema fatorial 4 x 5, com quatro repetições, sendo quatro solos de várzea [Gleissolo Melânico (GM), Gleissolo Háplico (GX), Neossolo Flúvico (RU) e Organossolo Méssico (OY)] e cinco níveis de saturação por K da CTC potencial (natural, 4, 6, 8 e 10 %). Foram cultivadas quatro plantas de feijoeiro (Phaseolus vulgaris L.) por vaso até a produção de grãos. Amostras dos solos foram coletadas para a determinação do K total, não-trocável, trocável, em solução, disponível pelos extratores Mehlich-1 e Resina e medidas da relação Quantidade/Intensidade de K. Os teores de K total e K não-trocável foram maiores nos solos OY e RU, enquanto os teores de K trocável e K em solução foram maiores nos solos OY e GM. As saturações críticas por K da CTC potencial foram de 5,0, 4,1, 8,7 e 5,3 %, enquanto os níveis críticos de K foliar foram de 17,9, 30,5, 16,8 e 14,6 mg kg-1, para os solos OY, GM, GX e RU, respectivamente.

Disponibilidade de fósforo para o arroz inundado sob efeito residual de calcário, gesso e esterco de curral aplicados na cultura do feijão

Foram realizados simultaneamente quatro experimentos em vasos com os solos Neossolo Flúvico (RU), Gleissolo Háplico (GX), Gleissolo Melânico (GM) e Organossolo Mésico (OY) artificialmente drenado, com objetivo de avaliar a influência de calcário, gesso e esterco de curral curtido - aplicados em cultivo prévio de feijoeiro, na eficiência de diferentes extratores e da fosfatase ácida, usados em amostra de solos aerados, antes da inundação; na predição da disponibilidade do P para a cultura após a inundação e na produção de arroz inundado. Após a colheita do feijoeiro, cinco repetições correspondentes a cada tratamento em cada solo foram misturadas entre si e colocadas em vasos de 5 dm³ (3,2 dm³ de solo) onde foi conduzido o experimento de arroz inundado. Nessa época, colheram-se subamostras para as determinações de P por Mehlich-1, Resina, Bray-1, P remanescente e atividade da fosfatase ácida no solo. O delineamento experimental utilizado foi o inteiramente casualizado, em esquema fatorial 3 x 2, sendo: três tratamentos de solo (calcário, gesso e sem aplicação de calcário e gesso) e dois níveis de esterco de curral curtido (com e sem) com quatro repetições. Os solos dos vasos permaneceram em inundação com uma lâmina de água de 3 cm sobre a superfície do solo. Após 60 dias de inundação, foram transplantadas plântulas de arroz e cultivadas até à maturação dos grãos. Durante o período experimental, o arroz recebeu adubação nitrogenada e potássica em cobertura. Os extratores de P e a atividade da fosfatase ácida, nas amostras dos solos aerados, antes do cultivo, não foram eficientes para predizer P disponível para o arroz inundado. A aplicação de esterco de curral curtido proporcionou maior disponibilidade de P, maiores produções de matéria seca de grãos e parte aérea, teores foliares e acúmulo de P nas plantas de arroz. Os solos apresentaram respostas variadas à aplicação de calcário e gesso.

Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri : Agnes Hildegard Sjöberg 15.11.1888-21.08.1964

Artikkelissa myös ote kirjasta Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri, Vaasa 1964, Vaasa Oy:n kirjapaino

Kommentteja

Korkeimman hallinto-oikeuden 18.12.2002 antama ratkaisu KHO 2002:86

Potilasopas lonkan tekonivelleikkauksesta

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa potilasopas lonkan tekonilvelleikkaukseen menevälle potilaalle. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulun ja Länsi-Tallinnan Keskussairaala Oy:n StaLT-yhteistyöhanketta. Tuottamamme opas on tarkoitettu Pelgulinnan sairaalan ortopedisen vuodeosaston tekonivelleikkauspotilaille ja sen tavoitteena on antaa potilaille konkreettista tietoa, parantaa hoitotyön laatua ja lievittää potilaiden pelkoja. Työmme koostuu tutkittuun tietoon perustuvasta kirjallisesta osuudesta ja sen pohjalta tehdystä potilasoppaasta. Aineiston kerääminen aloitettiin syksyllä 2006 ja työ valmistui syksyllä 2007. Lähdeaineistona käytettiin hoitotieteellistä kirjallisuutta ja lääketieteellisiä julkaisuja. Pelgulinnan sairaalassa tehdään vuosittain noin 120 lonkan tekonivelleikkausta. Tyypillisesti lonkan tekonivelleikkaukseen saapuva potilas on iäkäs nainen, joka sairastaa nivelrikkoa. Onnistunut lonkan tekonivelleikkaus vaatii potilaalta hyvää valmistautumista leikkaukseen sekä motivaatiota kuntoutumiseen. Onnistuessaan leikkaus parantaa potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Teoriaosuudessa käsiteltiin lonkan rakennetta, nivelrikkoa, tekonivelen materiaaleja ja kiinnitysmenetelmiä, potilaan hoitoa ja ohjausta ennen ja jälkeen leikkauksen sekä potilasoppaan laadintaa.

Langattomat tietoliikenneratkaisut mCastingin tarpeisiin

Tämä insinöörityö tehtiin mCasting Oy:lle. Työn tavoitteena oli löytää mCastingin tarpeita parhaiten vastaava langaton tietoliikenneratkaisu kuluttajahintaisilta markkinoilta ja verrata sitä tällä hetkellä käytössä olevaan GPRS-tekniikkaan. Langattomalta tekniikalta vaaditaan erityisesti helppoa asennettavuutta sekä varmatoimisuutta pitkällä aikavälillä. Lisäarvoa tuovat hyvät tietoliikenteelliset ominaisuudet, kuten matalat vasteajat ja suuri läpäisykyky. Myös hinnalla on merkittävä osuus tutkimuksessa, sillä tarvittavien yhteyksien määrä tuotantoverkossa lasketaan lähitulevaisuudessa sadoissa kappaleissa. Tutkimukseen valittiin markkinoiden hinta-laatu-suhteeltaan parhaat langattomat tekniikat: @450, HSDPA (3G) ja WiMAX. Jokaista tekniikkaa edustamaan valittiin kuluttajahintainen päätelaite, jolle suoritettiin erilaisia testauksia. Testaukset jaoteltiin kolmeen eri ryhmään ja jokaiselle testille annettiin mCastingin tarpeen mukainen painokerroin. Tietoliikennetestaukset suoritettiin Noval Networksin NetEye-järjestelmällä, joka soveltuu erityisen hyvin verkon toiminnankartoitukseen ja palvelunlaadun mittaamiseen. Tietoliikenteeltä vaadittavat laatumääreet sovellettiin ITU-T:n standardeista ja Noval Networkin suositusarvoista mCastingin tarpeeseen. Asennettavuuden testaus suoritettiin viidessä eri maantieteellisessä sijainnissa eri puolella Suomea. Näitä sijainteja edustivat Vantaa, Helsinki, Turku, Joensuu ja Rautalampi. Testauksen perusteella arvioitiin asennettavuuden mahdolliset ongelmatilanteet ja niiden todennäköisyys. Tekniikan käytön hinta laskettiin testauksessa käytettävistä kokoonpanoista. Tämän perusteella jokainen tekniikka sai pisteensä suhteessa parhaaseeen. Suuria eroja ei tutkimuksen tekniikoilla ole tietoliikkenneominaisuuksissa. 3G:n ylivertaisuus toimivuudessa ratkaisi tutkimuksen lopputuloksen HSDPA:n eduksi. @450-laajakaistan ja WiMAX:n hinta on myös korkea suhteessa niiden saavuttamiin tuloksiin. WiMAX, joka osoittautui parhaaksi tietoliikenneominaisuuksiensa puolesta, oli kaikista vaikein asentaa, eikä se toiminut läheskään jokaisessa testiympäristössä.

Urologisen potilaan ohjaus : röntgenhoitajien oppimisympäristö työelämässä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa potilasopas TUR-P eli eturauhasen höyläystoimenpiteestä toipuvalle. Työmme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan Keskussairaala Oy:n StaLT-yhteistyöhanketta. Opas on tarkoitettu Pelgulinnan sairaalan urologiselle osastolle ja sen tarkoituksena on antaa tietoa potilaille toimenpiteestä toipumiseen sekä toimia muistitukena sairaanhoitajille potilasohjauksessa. Eturauhasen höyläystoimenpiteet ovat lisääntyneet Virossa lähivuosina. Tyypillinen eturauhasen höyläysleikkaukseen tuleva on iäkäs mies, jolla konservatiivinen hoito ei ole auttanut prostata hyperplasiavaivoihin. Pelgulinnan sairaalalla ei ole tällä hetkellä käytössä postoperatiivista opasta kyseiselle potilasryhmälle. Potilaat käyvät lääkärin vastaanotolla ennen toimenpidettä ja saavat tällöin ohjeet toimenpiteestä. Tekemämme opas on mahdollista antaa preoperatiivisella käynnillä potilaalle. Työmme koostuu eri lähteiden pohjalta tehtyyn teoriaosuuteen ja sen pohjalta tehdystä potilasoppaasta. Lähteinä työhömme käytimme eri sairaaloiden potilasoppaita kyseisen toimenpiteen postoperatiivisesta vaiheesta sekä erilaisista ulkomaalaisista lääketieteen lehdistä löytämiämme artikkeleita. Potilasohjausosioissa käytimme hoitotieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita. Oppaassa kerromme toimenpiteen jälkeisistä potilaan kuntoutumista edistäviä asioita, kuten liikkumisesta, omasta hygieniasta huolehtimisesta ja erityksestä. Oppaan tavoitteena on lisätä potilaan turvallisuuden tunnetta, kun hänen tietonsa toimenpiteen jälkeisistä asioista lisääntyy. Lisäksi olemme laittaneet tietoa flow- ja residuaalimittauksista mikäli niitä potilaille tarpeen mukaan tehdään. Omatoimista kuntoutumista varten olemme laittaneet ohjeet verenkierron parantamiseksi sekä lantiopohjanlihasten harjoitteluohjeet virtsanpidätyskyvyn parantamiseksi.