Monikulttuurisuus ja tasa-arvo

Kirjallisuusarvostelu

Paikka, jossa dakotat asu(i)vat

Kirjallisuusarvostelu

Transseksuaalit ja Suomi

Kirjallisuusarvostelu

Kirjoituksia vuosilta 1981-1985

Kirjallisuusarvostelu

Rajamaan monikulttuurinen yhteisö

Kirjallisuusarvostelu

Psykiatrian kriisistä

Kirjallisuusarvostelu

Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi nykyisessä kansainvälisessä oikeudessa

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva sotavankileirien perustamisesta ja hallinnoinnista kansainvälisessä humanitaarisen oikeuden sääntelyssä. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten kansainvälinen humanitaarinen oikeus vaikuttaa Suomen sotavankileirien perustamiseen ja hallinnointiin? Tutkimuksen lähestymistavat ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden osalta kansainvälisen oikeuden eurooppalainen oikeuspositivistinen lähestymistapa ja kansallisen lainsäädännön osalta lainoppi. Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistotutkimusta. Sotavankileirien perustamisessa ja hallinnoinnissa tulevat sovellettaviksi oikeussäännöt kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja erityisesti sen tapaoikeuden sekä kansallisen oikeuden eri osa-alueet. Keskeisimmät näistä oikeussäännöistä liittyvät Suomen ratifioimiin valtiosopimuksiin, mutta kansallisen lainsäädännön osalta asiaan vaikuttavat lukuisat muut lait. Suomella on velvollisuus huolehtia sodan aikana sotavangeiksi jääneistä taistelijoista. Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi on mahdollista toteuttaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, mutta toisaalta kansallista lainsäädäntöä ja puolustusvoimien sisäisiä ohjeita tulisi ajantasaistaa tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Sotavankien tarvitsema sairaalatasoinen hoito tulee pystyä järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, kuitenkin siten, että kokonaisvastuu säilyy puolustusvoimilla. Ehdottomaan vankeuteen tuomittujen sotavankien rangaistusten käytännön toteuttaminen edellyttää lainsäädännön tarkentamista. Sotavankien erityisasemaa ei vankeuslaissa ole huomioitu selkeästi. Sotavankileiri tulisi perustaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn vaiheessa, koska sotavangin asemaan oikeutettuja taistelijoita saattaa joutua pidätetyksi ennen varsinaisten sotatoimien alkamista. Sotavankileiri tulisi olla modulipohjainen, jotta se voitaisiin perustaa joustavasti. Esikuntia tulisi olla vain yksi ja sen alaisuuteen perustettaisiin muita yksiköitä tarpeen mukaan. Sotavankileirin tulisi olla joukko-osastotason organisaatio. Sotavankisairaala, vankila ja vartiokomppania voisivat olla joko joukkoyksikkö- tai perusyksikkötason joukkoja. Sotavankisairaalan ja vankilan perustamisessa tulisi tehdä yhteistyötä vastaavien siviiliorganisaatioiden kanssa. Sotavankiasioita käsittelevät valtiosopimukset, lait ja asetukset tulisi kirjoittaa selkokielisesti ohjesääntöön, jotta joukkojen kouluttaminen voitaisiin toteuttaa onnistuneesti kaikilla organisaatiotasoilla. Sotavankileirien perustaminen ja hallinnointi edellyttää rauhan aikana aloitettua johdonmukaista valmistautumista ja erityisesti oikeudellinen osaaminen korostuu merkittävästi. Oikeudellinen osaaminen on kokonaisjärjestelyjen kannalta onnistumisen edellytys. Sotavankien oikeudenmukainen kohtelu on perusedellytys osaavan oikeusvaltion maineenhallinnassa.

Lissabonin sopimuksen vaikutus EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittymiseen : uusia aseita integraatiolle?

Euroopan unionin (EU) perussopimuksia muuttanut Lissabonin sopimus astui voimaan 1.12.2009. Sopimus pyrkii antamaan EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joita se tarvitsee vastatessaan yhteisiin turvallisuushaasteisiin. EU:n yhdennetty rajaturvallisuus määriteltiin ja hyväksyttiin neuvoston päätelmissä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella joulukuussa 2006. Lissabonin sopimuksen vaikutusta yhdennetyn rajaturvallisuuden edelleen kehittämiselle EU:n sisäisen turvallisuuden osana on tutkittu tieteellisesti vähän. Rajaturvallisuus on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälistymisen myötä yksi tärkeimmistä EU:n oikeus- ja sisäasioiden sektoreista 1990-luvun lopulta saakka. Valtiot luovat instituutioita maksimoidakseen yhteisistä eduista saatavan hyödyn. Liberaalin institutionalismin keskeisenä tutkimuskohteena on läntinen integraatio ja integraatioprosessin selittäminen. Lissabonin sopimus integraation osana yhdistää tämän tutkimuksen liberaalin institutionalismin näkökulmaan. Tämä tutkimus on kartoittava laadullinen tutkimus. Metodiksi valittiin asiakirjoihin perustuva sisällön analyysi sekä täydentävät teemahaastattelut. Kirjallinen tutkimusaineisto koottiin EU:n strategioista ja poliittisista toimintaohjelmista. Haastateltaviksi henkilöiksi valittiin EU:n rajaturvallisuuspolitiikan valmisteluprosessissa ja yhteiseurooppalaisten rajaturvallisuusoperaatioiden kehittämisessä mukana olevia EU-virkamiehiä. Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että Lissabonin sopimus mahdollistaa EUtasolla laajemman ja koordinoidumman toiminnan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Nyt rajavalvonnalla voidaan vaikuttaa kaikkiin sisäisen turvallisuuden uhkiin eikä pelkästään niihin, jotka aiemmin kuuluivat EU:n ensimmäisen pilarin yhteisöasioiden alueelle. Yhteiseurooppalaisista operaatioista ja EU:n koordinoimista teknologiaa hyödyntävistä hankkeista saadut tulokset osoittavat EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden soveltuvan kansainvälisen, rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Neuvoston yhteyteen Lissabonin sopimuksella perustetun sisäisen turvallisuuden pysyvän komitean toiminnalla lisätään EU:n pysyväisvirastojen ja eri viranomaisten toiminnan tehokkuutta sekä kehitetään sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden politiikkojen välisiä synergiaetuja kattavien mekanismien luomiseksi erityisesti riskien ja uhkien arvioimiseksi. EU:n luomien puitteiden kautta voidaan todeta saavutettavan yksittäisiä jäsenvaltioita paremmat edellytykset rajavalvonnan, viisumipolitiikan, maahanmuuttovirtojen hallinnan ja rikostorjunnan alojen väliselle yhteistyölle. Henkilöiden liikkuvuuden alalla EU voi Lissabonin sopimuksen myötä tarkastella muuttoliikkeen hallintaa ja rikollisuuden torjuntaa yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvina rinnakkaisina tavoitteina.

Konkurssin ennustaminen ja makrotaloudelliset muuttujat: rakennusalan pk-yritykset

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kannattaako makrotaloudellisia muuttujia käyttää tunnuslukujen lisäksi yrityksen konkurssin ennustamisessa. Perinteiset konkurssinennustamismallit hyödyntävät pelkästään tilinpäätöksestä saatavia tunnuslukuja eivätkä huomioi yrityksen toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Aiemmissa tutkimuksissa makrotaloudellisilla muuttujilla on pystytty parantamaan perinteisiä ennustamismalleja. Tutkimus toteutetaan luomalla kolme erilaista konkurssinennustamismallia logistista regressioanalyysiä hyödyntäen ja vertailemalla niiden paremmuutta. Tutkimustulokset osoittavat, että rakennusalan pk-yritysten konkursseja pystytään ennustamaan kolmen tunnusluvun mallilla. Taloudellisen ajanjakson, jolta yrityksen tiedot ovat peräisin, huomioiminen ei tuo malliin lisäarvoa eikä paranna ennustamiskykyä merkittävästi.

Konkurssin ennustaminen ja makrotaloudelliset muuttujat: rakennusalan pk-yritykset

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kannattaako makrotaloudellisia muuttujia käyttää tunnuslukujen lisäksi yrityksen konkurssin ennustamisessa. Perinteiset konkurssinennustamismallit hyödyntävät pelkästään tilinpäätöksestä saatavia tunnuslukuja eivätkä huomioi yrityksen toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Aiemmissa tutkimuksissa makrotaloudellisilla muuttujilla on pystytty parantamaan perinteisiä ennustamismalleja. Tutkimus toteutetaan luomalla kolme erilaista konkurssinennustamismallia logistista regressioanalyysiä hyödyntäen ja vertailemalla niiden paremmuutta. Tutkimustulokset osoittavat, että rakennusalan pk-yritysten konkursseja pystytään ennustamaan kolmen tunnusluvun mallilla. Taloudellisen ajanjakson, jolta yrityksen tiedot ovat peräisin, huomioiminen ei tuo malliin lisäarvoa eikä paranna ennustamiskykyä merkittävästi.

Demokratian ja oikeuksien puolustuspuheenvuoro

Kirjallisuusarvostelu

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu