1000 resultados para Stoalaisuus. Tiedon, tunteiden ja hyvän elämän filosofia
Resumo:
Jukka Relanderin esitys Kirjastoverkkopivill Helsingiss 20.10.2015.
Resumo:
Sami Niinimen esitys Kirjastoverkkopivill Helsingiss 20.10.2015.
Resumo:
Arkit: A-C12 D2.
Resumo:
Tutkielmassani ksittelen julkisen kulttuuripalvelun, yleisen kirjaston, merkityst muistettuna, elettyn ja koettuna paikkana. Tutkimuksessani en ole kiinnostunut kirjastonkytst, vaan sen sijaan olen kiinnostunut siit, minklaisia merkityksi kirjastonkyttjt kirjastolle antavat oman elämän nkkulmasta. Tutkimuksessani kysyn, millaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksi kirjasto saa sen kvijiden henkilkohtaisissa muistoissa ja kokemuksissa. Sen lisksi olen kiinnostunut minklaisena paikkana ja tilana kirjasto niden muistojen ja kokemusten kautta nyttytyy. Aineistoni muodostuu kahdesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon tallennetusta kirjastoaiheisesta teemakirjoituskilpailusta vuosilta 1984 ja 2000. Aineistojen ajankohdasta johtuen nkkulmani aiheeseen on menneisyydess rajautuen 1930-luvulta 2000-luvulle. Aineisto muodostuu omaelmkerrallisista kirjoituksista, joita analysoidessani olen hydyntnyt lhiluvun ja teemoittelun keinoja. Lhestyn kirjaston merkityksi muistitiedollisesta ja tilan/paikan nkkulmista. Tss tutkimuksessa muistitieto nhdn keinona ymmrt kulttuurisesti ja ajallisesti jaettuja ksityksi ja merkityksi. Hydynnn Henry Lefebvren mritelm tilasta ja tilallisuudesta sek etnologista paikan ymmrryst. Tst nkkulmasta kirjaston merkitys muodostuu siis kertojan kokemusten ja fyysisen tilan vlisess vuorovaikutuksessa. Kirjaston merkitys on muuttunut oman elämänkulun ja elämänvaiheiden mukana. Muistoissa kirjaston merkitys nhtiin kirjallisuuden ja tiedon tarjona. Kirjasto oli mukana mys maaseudun modernisoitumisessa ja tasa-arvoistumisessa. Kirjaston merkitys korostui erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa, jolloin kirjaston ilmapiiri, sosiaalisuus ja mahdollistaminen toimivat voimaannuttavina tekijin oman selviytymisen kannalta. Kirjastotilalle annettiin paljon symbolisia merkityksi, jotka erottavat kirjastotilan muista julkisista tiloista. Kirjaston ilmapiiri toimi vastakohtana kiireiselle, meluisalle ja arkiselle maailmalle.
Resumo:
Valtakunnallisessa kvelyn ja pyrilyn strategiassa kyseiset kulkutavat tunnistetaan tulevaisuuden liikennejrjestelmn kulkutapoina. Kvely ja pyrily edistmll vhennetn liikennejrjestelmn hiilidioksidipstj ja tehdn jokapivinen liikkumisymprist viihtyisksi, terveelliseksi ja turvalliseksi. Nostamalla kvely ja pyrily samalle tasolle muiden liikennejrjestelmn kulkumuotojen kanssa tavoitellaan kvelyn ja pyrilyn 20 prosentin kulkutapaosuuden nostoa. Strategialinjauksen toteutuminen edellytt eri organisaatioiden ja hallinnon eri tasojen yhteist tahtoa ja tiivist yhteistyt. Osana kvelyn ja pyrilyn hyvt ja turvallisen kytnnt -hanketta jrjestettiin opintomatka Tanskaan alkukesst 2015, jonka tarkoituksena oli hakea evstyst kvelyn ja pyrilyn valtakunnallisen strategian edistmiseen Suomessa. Opintomatka tehtiin yhteistyss Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympristkeskuksen, Uudenkaupungin ja Porin kaupungin sek Utajrven kunnan kanssa. Tanskassa on pitkt perinteet kvelyn ja pyrilyn hyvist ja turvallisista kytnnist. Pitkt perinteet tekevt Tanskasta hyvän mallimaan, josta voidaan hakea ideoida ja inspiraatioita Suomeen sovellettavaksi. Opintomatkan aikana vierailtiin Kpenhaminan ja Odensen kaupungeissa, joissa asiantuntijat esittelivt paikallisia ja valtakunnallisia kvelyn ja pyrilyn edistmisen keinoja Tanskassa. Kvely ja pyrily on muun muassa edistetty tehokkaalla kampanjoinnilla ja tiedon jakamisella, joista on Suomessa paljon opittavaa. Lisksi Tanskan kestvn liikkumisen edistmisen keskiss on ihminen eik ajoneuvo. Ihmislhtisell suunnittelulla Tanskassa on onnistuttu luomaan sellaiset olosuhteet, jotka itsessn edistvt kvelyn ja pyrilyn kulttuuria. Kyseiset olosuhteet luovat samalla edellytyksi laadukkaan infrastruktuurin aktiiviselle toteuttamiselle. Kpenhaminassa esitysten aiheina olivat pyrilijiden kaupunki, pyrilijiden liikenneturvallisuus, Kpenhaminan pyrilystrategia sek kestvn liikkumisen toimintasuunnitelma. Odensessa aiheina olivat liikkumisen ohjauksen suunnitelma, pyrilyn edistmissuunnitelma ja liikenneturvallisuus. Molemmissa kaupungeissa kytiin esitysten jlkeen pyrillen tutustumassa paikallisiin pyrilyn olosuhteisiin paikallisten isntien opastamana. Kpenhaminassa tutustuttiin tuoreisiin infran parantamiskohteisiin sek kohteisiin, joissa oli toteutettu liikenneturvallisuutta ja liikenteellist toimivuutta parantavia toimenpiteit. Odensen pyrilykierroksella tutustuttiin Odensen keskustan ja kantakaupungin liikennejrjestelyihin.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastenpsykiatrisen avohoidon tuloksellisuutta tarkastelemalla lapsen mielenterveyshiriss tapahtunutta muutosta vanhemman arvioimana ja lapsen elämänlaadussa tapahtunutta muutosta lapsen itsens arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmn muodostivat lastenpsykiatriseen avohoitoon 1.8.201330.6.2014 tulleet lapset (n=86), joilta lytyivt tutkimuksen kannalta tarvittavat tiedot. Aineisto kerttiin lastenpsykiatrisen yksikn hoidonseuranta-taulukkoon tallennetuista tiedoista. Lapsen mielenterveyshiriss tapahtunutta muutosta vanhemman arvioimana mitattiin lapsen vahvuuksia ja heikkouksia mittaavalla Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -mittarilla. Lapsi arvioi itse omaa elämänlaatuaan 17D-mittarilla. Vanhemmat arvioivat lapsen mielenterveyshirit hoidon alussa ja puolen vuoden kuluttua. Lapsi arvioi omaa elämänlaatuaan samoissa aikapisteiss. Tutkimuksessa tarkasteltiin mittareiden tuottamien kokonaispisteiden keskiarvoja kahdessa eri mittauspisteess. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Lapsista hieman yli kaksi kolmasosaa oli poikia (67 %). Lasten ik oli keskimrin 10 vuotta. Lapsista hieman yli puolella (53 %) oli kyttytymisen stelyn hiri ja vajaalla puolella (47 %) tunne-elämän hiri. Puolen vuoden mittauspisteess kokonaispisteiden keskiarvot olivat tulleet paremmiksi sek lapsen vahvuuksien ja heikkouksien ett elämänlaadun suhteen. Mys tarkasteltaessa tuloksia sukupuolen, ik- ja hiriluokan mukaan voitiin havaita keskiarvoissa kohentumista toisella mittauskerralla. Lasten mielenterveyshiriiden osalta eniten edistymist tapahtui pojilla, tytill, nuoremmalla ikluokalla ja kyttytymisen stelyn hiriit olevilla lapsilla. Elämänlaadun osalta muutokset eivt olleet tilastollisesti merkitsevi. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tuovat nytt hoidon tuloksellisuudesta. Lapsen kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja hoidon suunnittelua varten on trke kert tietoa lapsesta eri tiedonantajilta. Tiedon kerminen mittareiden avulla on trke osa lapsen kokonaishoitoprosessia. Saadun tiedon hydyntmiseen lapsen hoitoprosessissa tulee kiinnitt jatkossa huomiota. Jatkossa olisi mys mielenkiintoista tutkia lasten ja vanhempien omia ksityksi hoidon vaikuttavuudesta sek elämänlaadun eri osa-alueiden pistemrien muutoksia hoidon aikana.
Resumo:
Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan hiljaisen tiedon siirtymist sukupolvenvaihdosprosessissa luopujan ja jatkajan nkkulmista. Tavoitteena on selvitt, miten hiljaista tietoa tehdn nkyvksi, miten tieto siirtyy ja liittyk tiedon siirtymiseen mys tiedon rakentumista. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerttiin yksil-haastattelemalla kahden etelkarjalaisen yrityksen luovuttajaa ja jatkajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisllnanalyysia hydynten. Tutkielma osoitti, ett yrityksen sukupolvenvaihdoksessa siirtyy tietoa, josta osa on hiljaista tietoa. Tiedon siirtmist pidetn trken, mutta omaa hiljaista tietoa ei tunnisteta hyvin. Tutkielman perusteella voidaan tehd johtopts, ett tiedon siirtmisess on mahdollista rakentaa mys uutta merkityksellist tietoa. Tulevaisuuden haasteina on tunnistaa yrityksiss olevaa hiljaista tietoa, jrjest ba-tiloja, jotka edesauttavat tiedon siirtymist vuorovaikutuksessa ja kehitt edelleen menetelmi, joiden avulla tietoa voidaan siirt ja rakentaa sukupolvien vlill.
Resumo:
Tekij Penttiln mukaan Juhana Henrik Hoppius.
Resumo:
Tutkielma ksittelee sandbaggingia yrityskaupoissa sopimusoikeudellisesta nkkulmasta. Sandbagging -termill tarkoitetaan ostajan toimintaa silloin, kun ostaja esitt myyj kohtaan myyjn vakuutuksen virheellisyyteen perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen, vaikka ostaja on tiennyt virheest. Sandbagging -doktriini on lhtisin anglo-amerikkalaisesta oikeusjrjestelmst ja on yleist erityisesti Yhdysvalloissa. Tutkielmassa selvitetn Suomen oikeusjrjestelmn nkkulmasta, miten ostajan tieto myyjn vakuutuksessa olevasta virheest vaikuttaa myyjn virhevastuuseen, onko sandbagging Suomessa mahdollista, sek voidaanko ostajan tiedon vaikutuksesta myyjn virhevastuuseen sopia erilaisilla sandbagging -ehdoilla. Metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa on perehdytty keskeisiin yrityskauppoja ja sopimusoikeutta snteleviin lakeihin, oikeusperiaatteisiin, oikeuskytntn ja aiempaan tutkimukseen. Oikeusdogmaattisen menetelmn tukena tutkielma sislt mys oikeusvertailevan osion. Keskeisen tutkimustuloksena on, ett sandbaggingia koskeva oikeustila on Suomessa epselv. Sopimusvapauden periaatetta seuraten sandbagging on kuitenkin lhtkohtaisesti sallittua, jos siit on yrityskauppasopimuksen osapuolten vlill erityisesti sovittu. Jos sopimuksessa ei ole erikseen sovittu sandbagging -oikeudesta, on asia harkittava tilannekohtaisesti sopimuksen sanamuotoa, sovellettavia lakeja ja oikeusperiaatteita tulkiten. Tllin sandbaggingin sallittavuus riippuu pitklti siit, sovelletaanko tulkinnan kohteena olevaan sopimukseen kauppalakia.
Resumo:
El projecte sha desenvolupat, en quatre etapes: a) recollida de dades: competncies professionals, caracterstiques de la titulaci en diferents universitats i tasses dxit avaluacions dels estudiants; b) anlisi i reflexi sobre la informaci recollida; c) realitzaci duna enquesta als diferents entorns professionals i sobre les millores que, a ttol experimental, shan introdut durant aquest perode, en la docncia i d) formulaci duna proposta de pla docent. Cal dir que superada la meitat de la durada del projecte, es va fer pblica la fitxa corresponent a la titulaci i per tant els seus criteris i indicacions ja shan incls en la proposta. Quan als tres primers apartats i com a aspectes mes destacables, sobserva: dificultat per configurar lensenyament atesa la seva dualitat individu aliment, lexistncia dun cert grau de discrepncia quant a continguts, entre les propostes del professorat i els interessos analitzats des dels mbits professionals, en funci de lrea de treball. Daltra banda, i ja concretament en relaci amb la matria analitzada (Bromatologia i Tecnologia dels aliments), sobserva una evident inadequaci de la distribuci de la matria en assignatures en el vigent pla destudis, tant pel que fa a la seva ubicaci temporal com dalguns dels seus continguts. Quan a lapartat d), es proposen els segents aspectes de tipus general: definir 4 blocs temtics (qumica i bioqumica dels aliments, bases de tecnologia dels aliments, control daliments, integraci i descriptiva daliments). Amb aquests blocs, shaurien de poder configurar alguna/es assignatura/es, fins i tot conjuntament amb blocs generats a partir daltres mduls. Es proposen competncies a assolir per a cadascun, metodologies docents aplicables i tamb, el disseny dactivitats de treball individual o en grup. Quant a les prctiques, shan de centrar especialment en el bloc corresponent al control de qualitat daliments, a un nivell adequat per als objectius de la titulaci.
