Aihetta juhlaan : Klinikan synty 50 vuotta

Kirjallisuusarvostelu

Concentration profiles and effective diffusion coefficients of sucrose and water in osmo-dehydrated apples

The spatial distribution of water and sugars in half-fresh apples dehydrated in sucrose solutions (30% and 50% w/w, 27 degrees C) for 2, 4 and 8 h, was determined. Each half was sliced as from the exposed surface. The density, water and sugar contents were determined for each piece. A mathematical model was fitted to the experimental data of the water and sucrose contents considering the overall flux and tissue shrinkage. A numerical method of finite differences permitted the calculation of the effective diffusion coefficients as a function of concentration, using material coordinates and integrating the two differential equations (for water and sucrose) simultaneously. The coefficients obtained were one or even two orders of magnitude lower than those for pure solutions and presented unusual concentration dependence. The behaviour of the apple tissue was also studied using light microscopy techniques to obtain images of the osmotically treated pieces (20%, 30% and 50% w/w sucrose solutions for 2, 4 and 8 h). (c) 2006 Elsevier Ltd. All rights reserved.

”On tuhat tapaa lähestyä opittavaa asiaa ja tuhat tapaa oppia se” Eriyttäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 1985–2014 ja ensimmäisen luokan matematiikan opettajan oppaissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eriyttäminen näkyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 1985–2014 sekä ensimmäisen luokan matematiikan opettajan oppaissa. Tutkitut matematiikan opettajan oppaat olivat Sanoma Pron Kymppi ja Matikka sekä Otavan Tuhattaituri. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden eriyttämiseen liittyvä aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja opettajan oppaiden aineisto teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysiyksiköksi valittiin asiakokonaisuus. Tällaisia asiakokonaisuuksia nousi opetussuunnitelmien perusteista esiin 1563. Opetussuunnitelmien perusteiden aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla muodostettiin kolme pääluokkaa: 1) opetus, 2) roolit ja arvot sekä 3) tuki. Opettajan oppaiden teorialähtöinen sisällönanalyysi toteutettiin opetussuunnitelmien perusteista nousseiden pääluokkien avulla. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että eriyttäminen nousi esiin monipuolisesti perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, mutta opetussuunnitelmien perusteiden välillä oli vaihtelua. Kaikissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa voimakkaimmin esiin nousi oppilaan ominaisuuksien huomiointi. Myös myöhemmin julkaistujen erilaisten lisäyksien ja muutosten merkitys nähtiin suurena. Eriyttäminen nousi esiin suhteellisen monipuolisesti myös opettajan oppaissa. Opettajan oppaissa eriyttäminen painottui eritasoisiin tehtäviin ja toisinaan välineiden käyttöön. Arvioinnin monipuolisuus ja opetuksen eriyttämiseen liittyvä opettajan rooli jäivät tutkituissa opettajan oppaissa hyvin vähäisiksi, lähes olemattomiksi.

Käännössuomen 20 vuotta - Katsaus tutkimusparadigmaan

Tässä tutkimuksessa keskitytään käännössuomeen omanlaisena kielivarianttinaan. Käännössuomen tutkimuksessa tutkitaan korpuslingvistiikan avulla niitä piirteitä, jotka erottavat sen alun perin suomeksi kirjoitetusta kielestä eli alkuperäissuomesta. Korpuslingsvistinen käännöstutkimus pohjautuu Gideon Touryn alulle panemaan deskriptiiviseen käännöstutkimukseen ja Mona Bakerin ehdotukseen tutkia käännösten yleisiä piirteitä, käännösuniversaaleja, korpusavusteisesti. Suomessa käännössuomen merkittävin hanke oli Joensuun yliopiston tutkimushanke, jonka yhteydessä koottiin myös Käännössuomen korpus. Tämä korpus sisältää sekä käännössuomen että alkuperäissuomen tekstejä ja mahdollistaa näiden kahden kielimuodon vertailun. Tutkimushanke on innoittanut myös useita pro gradu -töitä Suomen yliopistoissa. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tähänastisen käännössuomen tutkimuksen kenttää ja tutkimustrendejä. Työn primäärimateriaalina olevat tutkimukset luokitellaan teorialähtöisten tutkimuskysymysten mukaan. Kyseessä on metatutkimuksellinen sisällönanalyysi eli kirjallisuuskatsaus. Aineistona tutkimuksessa on käännössuomesta laaditut väitöskirjat, pro gradu -työt ja joukko muita tutkimuksia. Aineistosta selvitettiin tutkitut käännösuniversaalit, käytettyjen korpusten piirteitä, korpusten lähdekielet sekä tukea saaneet käännösuniversaalit. Tutkimustulokset osoittivat, että käännösuniversaalien luokat ovat päällekkäisiä ja epäselviä. Tutkimushypoteesien ja -tulosten luokitteleminen niihin on erittäin haastavaa. Universaaleja tutkittiin aineistossa suhteellisen tasaisesti. Epätyypillisten frekvenssien universaali sai eniten tukea, ja vähiten tukea sai yksinkertaistumisen universaali. Tutkimuksissa käytetyissä korpuksissa oli suuria eroja, ja lähdekielistä englanti oli selkeästi suosituin. Myös venäjä oli lähdekielenä paljon tutkittu. Suurista indoeurooppalaisista kielistä ruotsi, ranska ja espanja puuttuivat lähdekielistä kokonaan. Pro gradu -tutkimukset erosivat väitöskirja tutkimuksista ja muista tutkimuksista sekä tutkimusasetelmiltaan että korpuksiltaan. Niissä oli tutkittu kieltä laajemmin eri tekstilajeissa sekä koottu useammin omia korpuksia. Tutkimuksen pohjalta pystyttiin rakentamaan suppeahko kaunokirjallisen sekä institutionaalisen käännössuomen kuvaus.

Quality and sensorial characteristics of osmotically dehydrated mango with syrups of inverted sugar and sucrose

Osmotic dehydration is becoming more popular as a complementary treatment in the processing of dehydrated foods, since it presents some advantages such as minimising heat damage to the colour and flavour, inhibiting enzymatic browning and thus dispensing the addition of sulphite and, mainly, reducing energy costs. The objective of the present study was to evaluate the effect of using inverted sugar and sucrose syrups as osmotic agents in the dehydration of mango. The conditions used in the dehydration process were: syrup/fruit ratio of 3:1 (v/w); temperature of 45ºC and constant stirring. The in natura and osmo-dehydrated fruits were evaluated in relation to pH, moisture content, water activity (a w) and soluble solids (ºBrix). Solids incorporation and loss in mass after the dehydration process were also determined. The sensory acceptance of the in natura and osmo-dehydrated fruits was determined for the attributes of aroma, flavour, texture and overall acceptance using a hedonic scale. Osmotic dehydration resulted in a reduction in moisture content and water activity, an increase in Brix and maintenance of the pH. The treatment with inverted sugar syrup resulted in more significant alterations in moisture content, a w, Brix, solids incorporation and loss in mass than the treatment with sucrose syrup. Mangos osmo-dehydrated with inverted sugar (55.3% inversion rate) syrup obtained acceptance similar to in natura mangos, this treatment being considered the most adequate for dehydration purposes.

Evolutionary transition to freshwater by ancestral marine palaemonids: evidence from osmoregulation in a tide pool shrimp

The transition from marine/brackish waters to freshwater habitats constitutes a severe osmotic and ionic challenge, and successful invasion has demanded the selection of morphological, physiological, biochemical and behavioral adaptations. We evaluated short-term (1 to 12 h exposure) and long-term (5 d acclimation), anisosmotic extracellular (osmolality, [Na(+), Cl(-)]) and long-term isosmotic intracellular osmoregulatory capability in Palaemon northropi, a neotropical intertidal shrimp. F northropi survives well and osmo- and ionoregulates strongly during short- and long-term exposure to 5-45 parts per thousand salinity, consistent with its rocky tide pool habitat subject to cyclic salinity fluctuations, Muscle total free amino acid (FAA) concentrations decreased by 63% in shrimp acclimated to 5%. salinity, revealing a role in hypoosmotic cell volume regulation; this decrease is mainly a consequence of diminished glycine, arginine and proline. Total FAA contributed 31% to muscle intracellular osmolality at 20 parts per thousand, an isosmotic salinity, and decreased to 13% after acclimation to 5 parts per thousand. Gill and nerve tissue FAA concentrations remained unaltered. These tissue-specific responses reflect efficient anisosmotic and anisoionic extracellular regulatory mechanisms, and reveal the dependence of muscle tissue on intracellular osmotic effectors. FAA concentration is higher in P. northropi than in diadromous and hololimnetic palaemonids, confirming muscle FAA concentration as a good parameter to evaluate the degree of adaptation to dilute media. The osmoregulatory capability of P. northropi may reflect the potential physiological capacity of ancestral marine palaemonids to penetrate into dilute media, and reveals the importance of evaluating osmoregulatory processes in endeavors to comprehend the invasion of dilute media by ancestral marine crustaceans.