Reencontro de Balanoglossus gigas Fr. Muller no litoral brasileiro

Re-finding of Balanoglossus gigas FR. MUULLER on the brasilian sea shore. Balanoglossus gigas, the giant Enteropneusta, has been described for the first time by Fritz Muller in his notes collected and published by Dr. HERMANN VON IHERING (1898, pg. 35). FR. MULLER found the Balanoglossus on the coats of the State of Santa Catarina in 1884. Once again in 1885 several specimens of that animal were captured by FR. MULLER in the same place. Since that time up to now no references on the occurrence of this animal have been found in the zoological bibliography. During the spring of 1948 Prof. W. BESNARD, Director of he Instituto Paulista de Oceanografia saw some signals indicating the existence of Balanoglossus at the beach of São Sebastião, State of São Paulo. From 1948 to now several attempts have been made to catch the animal alive and complete. On the last September during a shorts visit to the beach of São Sebastião one Balanoglossus was captured and brought to the Department of General and Animal Physiology in good conditions. The animal measured 1.80 m in length. It seems to be the largest Balanoglossus known. According to the descriptions of SPENGEL (1893, pg. 158), and VAN DER HORST (1939) pg. 717) it was possible to identify this Enteropneusta as Balanoglossus gigas FR. MULLER, refound at the Brazilian coast sixty six years after its discovery by FR. MÜLLER.

Erste sinfonie

Soitinnus: orkesteri.

[Praeludium och allegro]

Soitinnus: viulu, piano.

[Andante cantabile]

Soitinnus: viulu, piano.

Kirjoituksia hämärästä huoneesta

Kirjallisuusarvostelu

Sigrid Juséliuksen jäljillä. Heijastuksia porvarillisesta lapsuudesta ja lapsuuden ihanteista 1800-luvun lopun Suomessa

Tutkimus käsittelee porilaisen kauppiasperheen tyttären, Sigrid Maria Juséliuksen (1887–1898) ja hänen perheensä tapaustutkimuksen kautta porvarillista lapsuutta ja lapsuuden ihanteita 1800-luvun lopun Suomessa. Sigrid Jusélius oli vuorineuvos Fritz Arthur Juséliuksen (1855–1930) ja Blenda Theresia (o.s. Moliis) Juséliuksen (1850–1919) ainoa lapsi. Vanhempien avioliiton päätyttyä ajalle harvinaiseen avioeroon Sigrid muut-ti äitinsä kanssa Tukholman kautta Turkuun, missä hän eli ja aloitti koulunkäynnin, kunnes menehtyi 11-vuotiaana. Sigridin muisto jäi elämään isän rakennuttaman mausoleumin sekä tyttären nimeä kantavan säätiön myötä. Varsinaisesti Sigridin elämästä tiedetään vähän, mutta siitä jääneet jäljet innoittivat tarkastelemaan, minkälaisia piirteitä varakkaan perheen tyttären elämään mahdollisesti kuului? Löytyisikö yksittäistä tutkimuskohdetta koskevasta aineistosta merkkejä sivistyneistön elämäntavasta ja lapsuuteen sekä perhe-elämään kohdistetuista ihanteista? Mikä mahdollisesti oli lapsen maailmassa merkityksellistä toisaalta hänen itsensä ja toisaalta aikuisten näkökulmasta? Moninainen tutkimusaineisto käsitti museaalista esineistöä, kuten leluja ja lastenkirjoja, sekä valokuvia, kirjeitä ja asiakirjoja. Metodologisena lähtökohtana tutkimuksessa oli aineiston kulttuurihistoriallinen kontekstointi mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa lapsuus sekä perhe ymmärretään kulttuurisidonnaisina ilmiöinä, jotka ovat riippuvaisia kontekstissaan niille annetuista mahdollisista merkityksistä. Tämä edellytti ilmiöiden taustalla vaikuttaneiden yhteiskunnallisten tekijöiden tarkastelua suhteessa tutkimuskohteeseen. Tutkimuksessa hyödynnettyjen aineistojen tarkastelu eri tulosuunnista sekä pyrkimys tunnistaa ja ymmärtää tutkimuskohteesta jo esitettyjen tulkintojen taustavaikuttimia olivat läsnä analyysissa. Moniaineistoisuus haastoi käyttämään vaihtelevaa lähdeanalyysin välineistöä. Merkityksellistä lähdetyöskentelyn kannalta oli esitettyjen kysymysten sekä aineiston keskinäisen suhteen tarkastelun kautta muodostettu mahdollinen tulkinta, jonka kannalta moniaineistoisuuden etuna oli toisiaan täydentävien lähdetyyppien vuoropuhelu suhteessa aiempaan tutkimustietoon. Sigridin muistosta ja hänen kohtaloonsa liittyvistä muistamisen tavoista on muotoutunut osa kulttuuriperintöä. Aineistossa oli havaittavissa mahdollisia merkkejä yhteisön lapsuutta ja perhettä koskevasta ajatusmaailmasta sekä niitä koskevista yksilöllisistä valinnoista. Tutkimusaineisto valotti sivistyneistölapsen elämää myös hänen omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksessa välittyi toisaalta kuva lapsuuden käsittämisestä omana erillisenä ja erityisenä ajanjaksona, ja toisaalta lapsen ja aikuisen kulttuurisen elinpiirin yhteneväisyys ja kiinteys tarkastelukontekstin puitteissa.

Dietary Strategies to Optimize Wound Healing after Periodontal and Dental Implant Surgery: An Evidence-Based Review

Methods to optimize healing through dietary strategies present an attractive option for patients, such that healing from delicate oral surgeries occurs as optimally as possible with minimal patient-meditated complications through improper food choices. This review discusses findings from studies that have investigated the role of diet, either whole foods or individual dietary components, on periodontal health and their potential role in wound healing after periodontal surgery. To date, research in this area has largely focused on foods or individual dietary components that may attenuate inflammation or oxidant stress, or foster de novo bone formation. These studies suggest that a wide variety of dietary components, including macronutrients and micronutrients, are integral for optimal periodontal health and have the potential to accelerate oral wound healing after periodontal procedures. Moreover, this review provides guidance regarding dietary considerations that may help a patient achieve the best possible outcome after a periodontal procedure.

Letter - E.C. Schmon to Arthur A. Schmon, 16 September 1918

Eleanore Celeste mentions that planes were performing stunts and bands were playing so they made their way to Branch Brook Park to see the New Jersey State Militia Reserve. She also mentions plans to go to the movies and see "The Queen of the Sea" starring Annette Kellerman.

Der tod und die fragenach dem sinn

UANL

Les coûts et recettes associés aux réseaux routiers de l'Île de Montréal et de la Région Métropolitaine de Recensement de Montréal pour 1999.

Rapport de recherche