The influence of genetic and environmental factors among MDMA users in cognitive performance

This study is aimed to clarify the association between MDMA cumulative use and cognitive dysfunction, and the potential role of candidate genetic polymorphisms in explaining individual differences in the cognitive effects of MDMA. Gene polymorphisms related to reduced serotonin function, poor competency of executive control and memory consolidation systems, and high enzymatic activity linked to bioactivation of MDMA to neurotoxic metabolites may contribute to explain variations in the cognitive impact of MDMA across regular users of this drug. Sixty ecstasy polydrug users, 110 cannabis users and 93 non-drug users were assessed using cognitive measures of Verbal Memory (California Verbal Learning Test, CVLT), Visual Memory (Rey-Osterrieth Complex Figure Test, ROCFT), Semantic Fluency, and Perceptual Attention (Symbol Digit Modalities Test, SDMT). Participants were also genotyped for polymorphisms within the 5HTT, 5HTR2A, COMT, CYP2D6, BDNF, and GRIN2B genes using polymerase chain reaction and TaqMan polymerase assays. Lifetime cumulative MDMA use was significantly associated with poorer performance on visuospatial memory and perceptual attention. Heavy MDMA users (>100 tablets lifetime use) interacted with candidate gene polymorphisms in explaining individual differences in cognitive performance between MDMA users and controls. MDMA users carrying COMT val/val and SERT s/s had poorer performance than paired controls on visuospatial attention and memory, and MDMA users with CYP2D6 ultra-rapid metabolizers performed worse than controls on semantic fluency. Both MDMA lifetime use and gene-related individual differences influence cognitive dysfunction in ecstasy users.

”Ketkä tässä oikein hulluja ovat?” Hullun lehmän tauti Helsingin Sanomissa vuosina 1996−2004

Työni aiheena on hullun lehmän tauti eli BSE (bovine spongiform encephalopathy). Tutkin, millaisen kuvan Helsingin Sanomat antoi tästä taudista vuosina 1996−2004 kysymällä mitä tunteita se herätti, mihin muihin tauteihin lehti sitä vertasi ja miten se uutisoi lääkäreiden ja eläinlääkäreiden antamia hullun lehmän tautia koskevia haastatteluja. Tutkin hullun lehmän tautia yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti, osana lääketieteen historiaa. Johtoajatuksenani on, että sairaudet eivät ole pelkästään lääketieteellisiä ilmiöitä, vaan kulttuuriset merkitykset määrittävät niitä voimakkaasti. Helsingin Sanomien hullun lehmän taudista kertovien juttujen yhteydessä olevia kuvia analysoin intertekstuaalisuuden käsitteen kautta, jonka mukaan kuvien merkitys syntyy aina suhteessa muihin kuviin ja myös sanallisiin kirjoituksiin. Hullun lehmän taudin herättämistä tunteista voimakkaimpana ilmeni pelko. Sairastumisen ja kuoleman pelon teemoja Helsingin Sanomat ei kuitenkaan kunnolla käsitellyt kirjoituksissaan, vaan tunteista saattoi saada vain viitteitä juttujen yhteydessä olevien kuvien kautta. Näitä kuvia tutkin vertaamalla niitä taidehistoriasta tuttuihin teoksiin ja niiden mukanaan kantamiin merkityksiin. Löysinkin lehtikuvien ja klassikkoteosten kuvakielen väliltä yllättäviä yhtymäkohtia. Helsingin Sanomat toi esille ajatukset tehomaataloudesta, ihmisen ahneudesta ja kotieläinten huonosta kohtelusta BSE:n syinä. Lehti piti hullun lehmän tautia suorastaan tehotuotannon, globalisaation ja ahneuden vertauskuvana. Näiden ajatusten myötä keskusteluun nousivat luonnonmukainen maataloustuotanto ja kasvissyönti. Taudit, jotka lehti useimmiten mainitsi BSE:n yhteydessä, olivat suu- ja sorkkatauti, rutto sekä aids, koska näihin tauteihin liitetyillä merkityksillä pystyi selittämään myös tätä uutta ja hämmentävää tautia. Lääkärit pitivät hullun lehmän taudista noussutta kohua liioiteltuna, eikä heidän haastatteluistaan saanut kovin näyttäviä lehtijuttuja. Sen sijaan taudin torjunnasta vastanneet eläinlääkärit olivat hyvin näkyvästi esillä niin taudin vastustajina kuin siitä tiedottajina. Eläinlääkärit joutuivat myös Helsingin Sanomien arvostelun kohteeksi vastustaessaan tautia lehden mielestä liian ponnettomasti. Osoitan tutkimuksessani yhtä tautia tarkastelemalla, miten moninaisilla tavoilla, mielleyhtymillä ja toiminnoilla sairauksien kulttuuriset merkitykset rakentuvat.

Models in country scale carbon accounting of forest soils

Selective papers of the workshop on "Development of models and forest soil surveys for monitoring of soil carbon", Koli, Finland, April 5-9 2006.

Glicerol como solvente verde em eficiente obtenção de beta-hidroxiésteres

In this work, we report a new method for obtaining racemic β-hydroxyesters by reduction of β-ketoesters. The use of glycerol as a reactional medium in selective reduction of β-ketoesters into the corresponding alcohols was shown to be a viable and more efficient alternative compared with the conventional methodology, taking into account green chemistry prerogatives.

Hyvää ja huonoa journalismia kartoittamassa

Kirjallisuusarvostelu

Syväsukellus karttaan ja Helsingin kaupungin historiaan

Kirjallisuusarvostelu