Let them write english

This article discusses the current requirement for scientific research to be published in the English language and the problems arising from this requirement not only for authors whose first language is not English but also for society and for the world's scientific community. The assistance which is and should be available to authors is considered as well as a future looking towards multilingual publication.

School-based Drama Program to Enhance Social and Emotional Wellbeing at Elementary School

Julkaisumaa: Hong Kong

Maintaining Children’s Finnish Language Skills in an English Language Setting. A Study of Scottish-Finnish Families Living in Scotland

Tutkielmassa käsitellään kaksikielistä lastenkasvatusta ja siinä käytettäviä kasvatus-strategioita, erityisesti ns. OPOL-strategiaa, eli yksi henkilö – yksi kieli -strategiaa (one person – one language). Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kaksikielisen perheen vanhemmat voivat tukea vähemmistökielen oppimista sellaisessa ympäristössä, jossa kielen oppimista ei tueta kodin ulkopuolella. Tutkielman alussa määrittelen keskeiset termit. Useita aiheeseen liittyviä termejä määritellään yleiskielessä eri tavoin jo termistä kaksikielisyys lähtien, joten termien rajaaminen tämän työn tarkoituksen mukaan oli tarpeen. Määrittelen myös tekstissä esiintyvät kaksikielisyyden eri tyypit ja taustat, kuten myös eri strategiat, joita kaksikielisessä kasvatuksessa voidaan käyttää. Tämän jälkeen esittelen aikaisempia kaksikielisyystutkimuksia sekä käsittelen OPOL-strategiaan liittyviä käytännön ongelmia, sekä näiden ongelmien mahdollisia ratkaisuja. Lopuksi käsittelen tutkimuksen empiiristä osiota, joka koostui sähköisestä kyselylomakkeesta sekä haastatteluista. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Skotlannissa asuvista skotlantilais-suomalaisista perheistä, jotka pyrkivät kasvattamaan lapsistaan kaksikielisiä. Tutkimus tehtiin kahdessa osassa: ensimmäisen osan kyselylomakkeeseen vastasi 17 eri puolilla Skotlantia asuvaa suomenkielistä vanhempaa, ja toisessa osassa haastateltiin 10:tä Edinburghin ja Glasgow’n alueilla asuvaa kaksikielistä (suomi-englanti) perhettä. Molemmissa osioissa keskityttiin siihen, millä tavoin perheet tukevat lasten suomen kielen taitoa ja miten suomenkielistä syötettä yritetään lisätä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Skotlannissa asuvat suomenkieliset vanhemmat ovat hyvin motivoituneita tukemaan lastensa kielellistä kehitystä eri tavoin, mm. lukemalla kirjoja, katsomalla elokuvia ja käymällä Suomi-koulussa. Suurin osa perheistä myös käy Suomessa säännöllisesti, mikä näyttäisikin olevan yksi keskeisimmistä kaksikielisyyttä tukevista tekijöistä. Eri perheiden lapset olivat saavuttaneet eri tasoja suomen kielessä, mikä viittaa siihen, ettei lapsen kielitaito ole seurausta ainoastaan OPOL-strategian tarkasta seuraamisesta, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät.

Perspectives on narrative discourse markers : focus on Old English þa

Ett element som har intresserat forskarna av fornengelska sedan början av filologiska studier är adverbet þa ’då’, som är högfrekvent i många berättande texter. Utöver ordföjldsregeln enligt vilken satsinitialt þa följs av omvänd ordföljd, finns det redan tidigt kommentarer om användningen av þa för emfas, livlighet och konnektivitet. Även om sådana karakteriseringar tar den textuella kontexten i beaktande, är deras fokus inte på diskursfunktioner utan på satsgrammatik. Denna avhandling betraktar användningen av þa från diskursstrukturens perspektiv och undersöker dess funktioner i markeringen av berättelsens huvudlinje (eng. grounding), kohesiva kontinuiter (eng. continuities), samt vändpunkter och spänning (eng. peak, tension) i texten. I stället för att fokusera på bara en funktion som har associerats med þa, undersöks denna frekventa element från olika perspektiv. Genom både kvantitativa och kvalitativa analyser av narrativt material, visar de inkluderade delstudierna att detta ord spelar en viktig roll i struktureringen av fornengelska berättelser. Parallellt med kärnfunktionen att markera berättelsens huvudlinje, används þa i samspel med andra strukturerande element för att uttrycka den hierarkiska strukturen och spänning i berättelsen. Jämförelser med andra uttryck av temporal kontinuitet visar att þa skiljer sig från dem i sina användningsmönster, vilket vidare bekräftar dess status som en narrativ diskursmarkör.

A Study of African American Vernacular English in Three Novels and Colloquial Finnish in their Translations – The Dark Tower II: The Drawing of the Three, A Time to Kill and Push

Pro gradu -tutkielma käsittelee afroamerikkalaisen puhekielen (African American Vernacular English, AAVE) käyttöä kolmen englanninkielisen romaanin dialogissa ja suomen yleispuhekielen käyttöä romaanien käännöksissä. Tutkimus on pääasiassa kvantitatiivinen ja deskriptiivinen. Romaanit ovat Stephen Kingin The Dark Tower II: The Drawing of the Three (1987) (Musta torni 2, Kolme korttia pakasta 2005, suom. Kari Salminen), John Grishamin A Time to Kill (1989) (On aika tappaa 1994, suom. Kimmo Linkama) ja Sapphiren Push (1996) (Precious – harlemilaistytön tarina 2010, suom. Kristiina Drews). Alkukielisten romaanien osalta Grisham ja Sapphire suosivat lauseopillisia kielenpiirteitä, kun taas King on suosinut äänteellisiä. Sen sijaan käännöksissä piirteistä yleisimpiä ovat äänteelliset ja harvinaisimpia lauseopilliset. Vaikka käännöksissä sanastolliset piirteet ovat taajaan esiintyviä, äänteellisiä piirteitä esiintyy niitä enemmän. Poikkeuksena on On aika tappaa, jossa sanastollisia piirteitä esiintyy enemmän kuin äänteellisiä. Tulos eroaa Sampo Nevalaisen vuonna 2003 tekemästä tutkimuksesta, jossa hän sai selville, että käännöksissä käytetyt piirteet olivat enimmäkseen sanastollisia, kun taas alun perin suomeksi kirjoitetussa kaunokirjallisuudessa puhekielisyyden vaikutelma saatiin aikaan pääasiassa äänteellisin keinoin. Mahdollinen selitys tässä tutkimuksessa havaitulle erolle on se, että kahdessa romaanissa esiintyvä leimallinen AAVEn käyttö on saanut kääntäjät käyttämään samanlaisia strategioita kuin suomalaiset kirjailijat murretta kirjoittaessaan.

„Und frei erklär' ich alle meine Knechte“ : Höflichkeit als Ausdruck sozialer Utopie in Schillers Drama Wilhelm Tell.

My dissertation is an interdisciplinary study of the relationship between the Swiss peasants and nobles in Friedrich Schiller’s play Wilhelm Tell (1804). Changes to this relationship are of particular interest. Communication in the play is examined via a micro-analysis based on Penelope Brown’s and Stephen C. Levinson’s theoretical framework Politeness: Some universals in language usage. (1978, 1987). Brown and Levinson distinguish between positivepoliteness and negative-politeness strategies and their distinction is useful for my argument, since they claim that the use of positive-politeness strategies reflects the speaker’s intention to minimize the distance between the interlocutors (Brown and Levinson 1987: 103). Negative-politeness strategies, by contrast, result in social distancing (Brown and Levinson 1987: 130). In accordance with Brown’s and Levinson’s theory, it can be argued that the distribution of positive-politeness and negative-politeness strategies reflects changes in the distance between the fictional interlocutors as representatives of their social classes in Wilhelm Tell. The analysis of the communication in the play highlights that existing conflicts within the social groups are resolved and replaced with solidarity (cf. ‘Claim ’common ground’ and ‘Claim in-group membership with H’) before the peasants and noblemen appear on stage simultaneously in III, 3. In the scene in question, Geßler forces Tell to shoot the apple off his son’s head. Although both nobles and peasants are present, they do not communicate with each other. Thus, communication between the social classes occurs for the first time in IV, 2. This scene is crucial with regard to the changes in the relationship between the social classes in the play. The younger generation, with Rudenz as a representative of the nobility and Melchthal as a representative of the peasants, break with the prevailing conventions and initiate a new type of cooperation based on mutual helping and equality in the right and the duty to protect the country from the violent oppressors representing Habsburg (cf. ‘Convey that S and H are cooperators’, ‘Claim reflexivity’ and ‘Claim reciprocity’). The linguistic analysis reveals the crucial role of the Swiss nobility in the development of the social utopia, as well as the non-contribution of Wilhelm Tell. In fact, Tell never communicates with the Swiss noblemen. The role of the nobility and the role of Wilhelm Tell are further investigated in a comparison between Schiller’s Wilhelm Tell and four of Schiller’s historical sources. These sources, which contain earlier, non-dramatic versions of the establishment of the Swiss Confederation, are the following: Kronica von der loblichen Eydtgnoschaft compiled by Petermann Etterlin (1507), Gemeiner loblicher Eydgnoschafft Stetten Landen vnd Völckeren Chronik wirdiger thaaten beschreybung (1548) written by Johann Stumpf, Chronicon Helveticum of Aegidius Tschudi (the publication of Iselin from 1734 and 1736) and Johannes von Müller’s Geschichten schweizerischer Eidgenossenschaft (1786). Thecomparison sheds light on the fact that both Tschudi and von Müller emphasize unity among the Swiss and cooperation in their attempt to defeat the enemy. However, Schiller has reinforced the role of the nobility in the cooperation. In addition, the comparison between Schiller’s play and the historical sources reveals profound differences with regard to the role of Wilhelm Tell. In all of Schiller’s sources, Tell is present at Rütli, whereas he is absent from Rütli in Schiller’s play. In the play in general, Tell is conspicuously separated from the other peasants. Explanations of my linguistic results, which correspond to the above mentioned differences between the roles of the figures in Wilhelm Tell and the depictions in Schiller’s sources, are found by comparing the path of Schiller’s Swiss towards an egalitarian perspective with the kind of social evolution depicted by the German philosopher Johann Benjamin Erhard in his essay Über das Recht des Volks zu einer Revolution (1795). Aiming at considering Schiller’s social utopia within the larger cultural framework of the German response to the French Revolution, the comparison suggests that both authors depict the need for social change in terms of a change in social hierarchies (Erhard 1970: 95-96, cf. Foi 2005: 225). Erhard’s essay thus helps explain the political intention of Schiller’s play to keep the ideals of the French Revolution as crucial aims but profoundly change the means towards freedom and equality. In his attempt to claim the political resistance of the nobles and peasants as just, however, Schiller sacrificed the figure of Wilhelm Tell. Guilty of the murder of Geßler, Tell was no longer suitable for the righteous revolution imagined by Schiller (cf. Bloch 2008: 215 and Schulz 2005: 228). This explains Tell’s absence in the Rütli scene, his isolation in the plot, as well as his non-contribution to the social utopia. Together, the linguistic analysis and contextualisation of Schiller’s play support my hypothesis that Wilhelm Tell describes a process of change in the relationship between peasants and nobles. The interdisciplinary approach to the topic proved to be fruitful for all areas of the research involved.

Assessment of Young Learners’ English Proficiency in Bilingual Content Instruction CLIL

This applied linguistic study in the field of second language acquisition investigated the assessment practices of class teachers as well as the challenges and visions of language assessment in bilingual content instruction (CLIL) at primary level in Finnish basic education. Furthermore, pupils’ and their parents’ perceptions of language assessment and LangPerform computer simulations as an alternative, modern assessment method in CLIL contexts were examined. The study was conducted for descriptive and developmental purposes in three phases: 1) a CLIL assessment survey; 2) simulation 1; and 3) simulation 2. All phases had a varying number of participants. The population of this mixed methods study were CLIL class teachers, their pupils and the pupils’ parents. The sampling was multi-staged and based on probability and random sampling. The data were triangulated. Altogether 42 CLIL class teachers nationwide, 109 pupils from the 3rd, 4th and 5th grade as well as 99 parents from two research schools in South-Western Finland participated in the CLIL assessment survey followed by an audio-recorded theme interview of volunteers (10 teachers, 20 pupils and 7 parents). The simulation experimentations 1 and 2 produced 146 pupil and 39 parental questionnaires as well as video interviews of volunteered pupils. The data were analysed both quantitatively using percentages and numerical frequencies and qualitatively employing thematic content analysis. Based on the data, language assessment in primary CLIL is not an established practice. It largely appears to be infrequent, incidental, implicit and based on impressions rather than evidence or the curriculum. The most used assessment methods were teacher observation, bilingual tests and dialogic interaction, and the least used were portfolios, simulations and peer assessment. Although language assessment was generally perceived as important by teachers, a fifth of them did not gather assessment information systematically, and 38% scarcely gave linguistic feedback to pupils. Both pupils and parents wished to receive more information on CLIL language issues; 91% of pupils claimed to receive feedback rarely or occasionally, and 63% of them wished to get more information on their linguistic coping in CLIL subjects. Of the parents, 76% wished to receive more information on the English proficiency of their children and their linguistic development. This may be a response to indirect feedback practices identified in this study. There are several challenges related to assessment; the most notable is the lack of a CLIL curriculum, language objectives and common ground principles of assessment. Three diverse approaches to language in CLIL that appear to affect teachers’ views on language assessment were identified: instrumental (language as a tool), dual (language as a tool and object of learning) and eclectic (miscellaneous views, e.g. affective factors prioritised). LangPerform computer simulations seem to be perceived as an appropriate alternative assessment method in CLIL. It is strongly recommended that the fundamentals for assessment (curricula and language objectives) and a mutual assessment scheme should be determined and stakeholders’ knowledge base of CLIL strengthened. The principles of adequate assessment in primary CLIL are identified as well as several appropriate assessment methods suggested.

Idioms and L2 Learners. The Effect of L1, Transparency and Frequency on Idiom Comprehension by Finnish and Italian Learners of English

Tämän sivuaineen tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten suomalaiset ja italialaiset englannin kielen opiskelijat tunnistavat englanninkielisten idiomien merkityksiä. Erityisesti opiskelijoiden oman äidinkielen vaikutusta idiomien ymmärtämiseen tutkitaan, kuin myös idiomien eri ominaisuuksien vaikutusta. Lisäksi tutkitaan, miten opiskelijat itse ajattelevat osaavansa käyttää idiomeja, ja pitävätkö he idiomien oppimista tärkeänä. Tutkielmaan osallistui 35 suomalaista englannin kielen yliopisto-opiskelijaa ja 34 italialaista englannin kielen yliopisto-opiskelijaa. Tutkimusaineisto kerättiin monivalintakyselyn avulla. Idiomit valittiin Collins Cobuild Dictionary of Idioms (2001) -sanakirjasta. Kysely sisälsi 36 idiomia, jotka valittiin kolmesta eri frekvenssiluokasta. Jokaisesta frekvenssiluokasta valittiin neljä idiomia, joille oli vastine sekä suomen että italian kielessä, neljä idiomia, joille oli vastine vain suomen kielessä ja neljä idiomia, joille oli vastine vain italian kielessä. Kullekin idiomille oli annettu neljä merkitysvaihtoehtoa, ja näistä yksi tai kaksi oli sanakirjojen mukaisia oikeita vastauksia. Tutkimuksen tulokset näyttävät osoittavan, että sekä suomalaisilla että italialaisilla oli vaikeuksia idiomien merkitysten tunnistamisessa. Kuitenkin myös suomalaisten ja italiaisten välillä oli tilastollisesti merkittävä ero. Suomalaiset osasivat idiomit huomattavasti paremmin kuin italialaiset. Koehenkilöt ymmärsivät merkittävästi helpommin idiomit joille oli vastine heidän omassa äidinkielessään kuin idiomit joille ei ollut vastinetta. Lisäksi vastaajat näyttivät hyötyvän myös idiomien kuvainnollisen ja kirjaimellisen merkityksen läheisyydestä eli läpinäkyvyydestä. Idiomien frekvenssi sen sijaan ei näyttänyt vaikuttavan niiden ymmärtämiseen. Suomalaisten ja italialaisten englannin opiskelijoiden mukaan idiomien opiskelu on hyödyllistä ja tarpeellista. Tulokset osoittavat, että idiomien ymmärtäminen on haastavaa jopa edistyneille oppijoille. Omalla äidinkielellä näyttää olevan suuri vaikutus idiomien ymmärtämiseen, ja nimenomaan samankaltaisuudesta on hyötyä. Äidinkielen merkitykseen vieraiden kielten oppimisessa ja sanaston oppimisessa täytyisi kiinnittää enemmän huomiota, ja idiomeja sekä muuta kuvainnollista kieltä täytyisi opettaa myös edistyneemmille oppijoille.

Behring's Sea and Arctic Ocean from surveys of the U.S. North Pacific Surveying Expedition in 1855 John Rogers commanding and from Russian and English authorities : additions to July 1868

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Scientist-friendly policies for non-native English-speaking authors: timely and welcome

That English is the lingua franca of today's science is an indisputable fact. Publication in English in international journals is a pre-requisite for a research paper to gain visibility in academia. However, English proficiency appears to be taken for granted in the scientific community, though this language can be a hurdle for a number of authors, particularly from non-native English-speaking countries. The influence of English proficiency on the publication output of Brazilian authors has never been assessed. We report our preliminary data on the relationship between the English proficiency of 51,223 researchers registered in the CNPq database and their publication output in international journals. We have found that publication rates are higher for those authors with good command of English, particularly written English. Although our research is still underway and our results are preliminary, they suggest that the correlation between written English proficiency and research productivity should not be underestimated. We also present the comments of some Brazilian scientists with high publication records on the relevance of communication skills to the scientific enterprise.