531 resultados para Seppälä, Yrjö
Resumo:
Teemanumero: Transnationaali.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Teemanumero: Transnationaali.
Resumo:
Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla – merkkiaineiden käyttökelpoisuus aikuispotilaiden arvioinnissa Päivystyspotilaan vakavan yleisinfektion eli sepsiksen varhainen tunnistaminen ja taudin vaikeusasteen arviointi on päivystävälle lääkärille tärkeä haaste. Arvioimme prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa eri merkkiaineiden hyödyllisyyttä sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja vaikeusasteen arvioinnissa. Työssä I ja III oli 539 päivystyspotilasta, joilta kliinikko päätti ottaa veriviljelyn sepsistä epäillen. Tutkimuksessa II oli 525 potilasta ja tutkimuksessa IV 537 potilasta. Tutkimuksessa I plasman C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuksia verrattiin plasman prokalsitoniinin (PCT) ja interleukiinin (IL-6) pitoisuuksiin. Tutkimuksessa II verrattiin plasman baktersidisen/ permeabiliteettia lisäävän proteiinin (BPI), ryhmän IIA fosfolipaasi A2:n (PLA2GIIA) ja CRP:n pitoisuuksia sekä valkosolujen määriä toisiinsa. Tutkimuksessa III arvioitiin liukoisen urokinaasi-tyyppisen plasminogeenin aktivaattorireseptorin (suPAR) ja tutkimuksessa IV pentraksiini 3:n (PTX3) määrityksen käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa I todettiin päivystystilanteessa mitattujen korkeiden PCT - ja IL-6 - pitoisuuksien ennustavan vaikean sepsiksen kehittymistä paremmin kuin korkean CRP:n. Tutkimuksessa II plasman PLA2GIIA vaikutti hiukan paremmalta vaikean sepsiksen ennustajalta kuin CRP tai veren valkosolutaso, mutta BPI ei ollut hyödyllinen. Tutkimuksessa III korkea plasman suPAR- pitoisuus osoittautui itsenäiseksi kuolleisuuden riskitekijäksi ja se liittyi myös vaikean sepsiksen kehittymiseen. Tutkimuksessa IV korkea PTX3 - pitoisuus toimi samaan tapaan kuin suPAR. Kokonaisuutena PCT osoittautui parhaaksi merkkiaineeksi ennustamaan elinhäiriön kehittymistä ja suPAR kuolleisuutta. PTX3 ei tarjonnut merkittävää lisäetua PCT:iin ja suPAR:iin verrattuna. CRP osoitti suhteellisen hyvin bakteeri-infektion esiintymistä, mutta ennusteellista arvoa sillä ei ollut. suPAR on kiinnostava kuolleisuuden ja elinhäiriön kehittymisen merkkiaine.
Resumo:
Marja-Liisa Seppälän esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.
Resumo:
Tämän raportin tavoitteena on edistää tätä työtä kiteyttämällä ja dokumentoimalla suomen kielellä niitä periaatteita, joita FinnONTO-hankkeessa kehitettiin suomalaisten asiasanastojen muuttamisesta semanttisen webin ontologioiksi, sekä tästä työstä saatuja kokemuksia. Esimerkkinä periaatteiden soveltamisesta käytäntöön, esitellään tapaustutkimuksena Yleisen Suomalaisen Asiasanaston YSA muunnosprosessia Yleiseksi Suomalaiseksi Ontologiaksi YSO, joka muodostaa KOKO-ontologian ylärakenteen ja tärkeimmän komponentin.
Resumo:
Sotilaspedagogiikan tutkimuksella kehitetään menetelmiä, keinoja ja välineitä, joilla pyritään edistämään yksilöiden oppimista ja kasvua. Tutkimuksessa Puolustusvoimien verkko-opetusta lähestytään orientaation näkökulmasta. Kohteena ovat reserviläiset ja heille asetetut osaamisvaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena on tukea Puolustusvoimien kouluttajahenkilöstön verkkopedagogista osaamista. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, miten verkko-opetuksella voidaan tukea reserviläisjohtajia heidän orientoituessaan kertausharjoitukseen. Ensimmäisenä alatutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat reserviläisjohtajan valmiudet ja resurssit osallistua verkkoopetukseen sekä odotukset sen suhteen. Toisena alatutkimuskysymyksenä on, miten verkkoa on mahdollista hyödyntää reserviläisten harjaannuttamisessa. Kolmantena alatutkimuskysymyksenä on, millaisessa osaamisessa reserviläisjohtaja kokee puutteita kertausharjoituksessa. Tutkimuksen teoreettisena aineistona käytettiin Yrjö Engeströmin orientaatiomallia. Verkkoopetuksen lähdeaineistona käytettiin suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamaa verkkokirjallisuutta. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston analysointi tehtiin Amedeo Giorgin fenomenologisella metodilla. Reserviläisten kokemat haasteet harjoituksessa liittyvät keskeisesti heille asetettaviin suoritusja osaamisvaatimuksiin; etenkin johtamiseen ja kouluttamistaitoon. Verkkooppimisympäristön avulla voidaan tukea reserviläisiä esimerkiksi jakamalla heille videomateriaalia esimerkkisuorituksista tai teoriamateriaalia toimintaan liittyvistä perusteista. Heillä on riittävät tietotekniset valmiudet verkko-opetukseen osallistumiseksi. Resurssien osalta heillä ei kaikilla ole tarvittavia ohjelmistoja käytössään, mutta muut käytössä olevat resurssit tukevat verkko-opetukseen osallistumista, mikä tukee muun muassa reaaliaikaisten työkalujen käyttöä vuorovaikutuksessa. He ovat halukkaita osallistumaan verkko-opetukseen niin ennen kuin jälkeen kertausharjoituksen. Reserviläiset kykenevät asettamaan selkeitä ja perusteltuja vaatimuksia sekä odotuksia laadukkaalle verkko-opetukselle. Puolustusvoiminen verkko-oppimisympäristö ja verkkotyökalut eivät rajoita verkko-opetuksen toteuttamista. Verkko-opetuksessa tulee huomioida opetettavien asioiden ja Puolustusvoimien erityispiirteet operaatioturvallisuuden osalta, minkä takia kaikkia asioita ei verkossa voida käsitellä. Verkko-opetuksella voidaan lisätä kertausharjoitukseen sitoutumista ja harjoitukseen osallistuvien ryhmäytymistä. Orientoivan verkko-opetuksen avulla voidaan syventää käsiteltävien asioiden oppimista ja parantaa oppimistuloksia harjoituksen aikana. Verkkoopetuksella voidaan lyhentää reserviläisten valmistavaan ja erikoulutukseen käytettävää aikaa. Puolustusvoimissa on kehitettävä verkkopedagogiikkaan liittyen kouluttajahenkilöstön osaamista, kertausharjoitusprosessia ja -ohjeistusta. Tulosten perusteella verkko-opetus on erittäin tarkoituksenmukainen ratkaisu reserviläisten valmentamiseksi.
Resumo:
Tuija Seppälän väitöskirja Trust building and cooperation in supervisor-subordinate relationship and work units (Helsingin yliopisto 2012).
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu