Museolaitos sai historian

Kirjallisuusarvostelu

Central African identities and religiosity in colonial Minas Gerais

This study deals with the import of West Central African slaves and their religious practices to Minas Gerais in the eighteenth century. The captaincy of Minas Gerais in the interior of Brazil developed into the world’s largest gold producing region in the beginning of the eighteenth century. The large-scale mining of gold, and later diamonds, was only possible through massive imports of slaves from Africa to Brazil. The first part of this study discusses the Atlantic slave trade in the southern Atlantic world. The discovery of gold in Minas Gerais led to an increasing demand for slaves in Brazil, which was largely met by supplies from Angola. The study analyzes the formation of Central Africans’ identities both in their homelands and in Brazil. Slave identities or “nations” have often been seen as creations of the slave owners. By interpreting major Central African “nations” such as Angola, Congo, and Benguela as regional identities that were tied to the slaves’ origins in Africa, this study offers a new interpretation of what these identities meant for Central Africans in Minas Gerais. The second part of this study concentrates on the religious universe of Central Africans. Processes of cultural creolization affected West Central African societies after the Portuguese landed in the kingdom of Kongo in the late fifteenth century and led to the development of an Atlantic Creole culture. The spread of Catholicism in West Central Africa affected religious life especially in the kingdom of Kongo, in the city of Luanda, and in the Portuguese colony of Angola. Central African religious specialists were often denounced to the authorities in Angola for organizing healing and divination rituals. Diagnosis in these rituals was often made through spirit possession. Central Africans took these healing and divining methods to Minas Gerais, where numerous African religious specialists enjoyed great prominence. In the Brazilian mining region, it was commonplace that African healers served not only the African slave population, but also free whites. In the eighteenth century, Central African popular healers made a significant contribution to the therapeutic arts practiced in Minas Gerais and elsewhere in Brazil.

Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 1994-1999 laadittujen fyysisen suorituskyvyn opinnäytteiden analyysi

Tutkimuksessa kartoitetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa fyysisen suorituskyvyn alueelta vuosina 1994 - 1999 laadittuja opinnäytetöitä laatimalla aiheesta systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta määritetään käytettyjä tutkimusmenetelmiä, keskeisiä tuloksia ja suosituksia sekä jatkotutkimustarpeita fyysisen suorituskyvyn aihealueelta. Tutkimuksessa päädyttiin rajaamaan analysoitavat opinnäytetyöt vuosiin 1994 - 1999, jolloin kaikki työt ovat laadittu 1.1.1993 perustetun Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuudessa. Koska tarkoituksena oli laatia mahdollisimman kattava analyysi ja mahdollistaa tutkimuksien arkistointi, mukaan otettiin kaikki 20 kappaletta perus- ja jatkotutkintojen opinnäytetöitä fyysisen suorituskyvyn alueelta. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusmetodina aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä ja lopputuloksena voidaan pitää liikuntamyönteisyyden tärkeyttä kadettien liikuntakasvatuksessa ja varusmiesten liikuntakoulutuksessa. Ammattisotilaan rooli liikuntakouluttajana on erittäin tärkeä liikuntamyönteisen asenteen aikaansaamisessa sekä kadeteille että varusmiehille. Liikuntamyönteisyyden avulla kannustetaan ihmiset terveys- ja kuntoliikunnan harrastamiseen ja erityisesti sen tärkeyden ymmärtämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tällä on erittäin suuri merkitys suorituskykyisten sodan ajan joukkojen ylläpitämisessä varsinkin reserviläisten osalta ja se korostuu nykyyhteiskunnassa, jossa fyysistä rasitusta ei enää saa jokapäiväisestä työstä vaan se pitää hankkia liikunnan avulla.

Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka : Monialaiset merelliset turvallisuusnäkymät

Euroopan unioni on merellinen suurvalta. Euroopalla on yli 70 000 kilometriä rannikkoa ja se rajoittuu kahteen valtamereen, Atlanttiin ja Pohjoiseen Jäämereen sekä neljään mereen, Itämereen, Pohjanmereen, Välimereen ja Mustaan mereen. 90 % EU:n ulkomaankaupasta ja 40 % EU:n sisäisestä kaupasta kulkee meriteitse ja EU:n jäsenvaltiot omistavat 40 % kaikesta maailman kauppameriliikenteen tonnistosta. Euroopan unioni on viime vuosina pyrkinyt kehittämään merellisten asioiden hallintaa ja koordinointia unionin sisällä. Kehittämistoimenpiteiden alustaksi on luotu Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka (Integrated Maritime Policy, IMP). IMP on vuodesta 2007 alkaen konkretisoitunut useiksi rinnakkain eteneviksi monikansallisiksi kehittämishankkeiksi, joissa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. IMP:n yhtenä tavoitteena on luoda Eurooppalainen merivalvontaverkosto, jolla varmistetaan merten turvallinen käyttö ja Euroopan merirajojen turvaaminen. Komissio on kannustanut erityisesti rannikkovartiostojen ja muiden asiaan liittyvien virastojen välistä yhteistyötä ja on sitoutunut parantamaan valvontajärjestelmien yhteensopivuutta näiden välillä. Suomea pidetään kansainvälisesti edelläkävijänä viranomaisyhteistyössä. Hyvänä esimerkkinä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä toimii METO - yhteistyö Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston välillä. Yhteistyö on rakennettu hyvin pitkälti merivalvonnan ympärille, joten Suomella on ollut erinomaiset edellytykset olla mukana ja osaltaan johtaa IMP:n kehittämishankkeita. Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on toimia johdatuksena yhdennetyn meripolitiikan sisältöön. Lähestymiskulmaksi on valittu IMP:n kehittämishankkeet ja niiden vaikutukset kansallisen tason viranomaistoimintaan merellisten turvallisuustehtävien osalta Rajavartiolaitoksen näkökulmasta. Tutkimusraportti antaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoitetaan Euroopan unionin yhdennetyllä meripolitiikalla? Mistä lähtökohdista ja millä tavoin yhdennetty meripolitiikka on muodostettu? Mitkä ovat yhdennetyn meripolitiikan ensisijaiset tavoitteet ja päämäärät? Miten yhdennetty meripolitiikka ilmentää Euroopan integraatiokehitystä? Mitä yhdennetyn meripolitiikan toimeenpanoon liittyviä kehittämishankkeita on käynnistetty ja/tai toteutettu? Mitkä ovat kehittämishankkeiden suoranaiset vaikutukset ja nähtävissä olevat hyödyt sekä mahdolliset haasteet kansallisella tasolla? Mikä on Rajavartiolaitoksen rooli kehittämishankkeiden edellyttämisen toimenpiteiden toteuttamisessa?

Elämäntavat televisioruudun äärellä

Kirjallisuusarvostelu

Luostariperinteen keskeisin teos suomen kielellä

Kirjallisuusarvostelu

Uso de teste de químio-sensibilidade para escolha da quimioterapia adjuvante no câncer gástrico avançado

OBJETIVO: Introduzir e familiarizar em nosso meio o uso do teste de químio-sensibilidade MTT avaliando a ação de agentes quimioterápicos sobre células tumorais de 30 doentes com câncer gástrico avançado. Correlacionar os resultados do teste MTT com os aspectos clínicos, anátomo-patológicos e estádio utlizando a mesma metodologia do estudo realizado em pacientes japoneses na Universidade de Keio, Japão. MÉTODO: Foi realizado o teste MTT em tumores de 30 pacientes com diagnóstico de adenocarcinoma gástrico, submetidos ao tratamento cirúrgico no Departamento de Cirurgia da Faculdade de Ciências Médicas da Santa Casa de São Paulo. Foram estudados in vitro os seguintes agentes quimioterápicos: mitomicina C, doxorrubicina, cisplatina e 5-fluorouracil. RESULTADOS: Os índices de atividade sobre células tumorais foram: 16,6% para a mitomicina C, 10,0% para a doxorrubicina, 6,6% para a cisplatina e 6,6% para o 5-fluorouracil. Os resultados do teste MTT não tiveram correlação com a idade, sexo, aspectos microscópicos e estádio (p0,05). CONCLUSÕES: A ação dos agentes quimioterápicos estudados sobre células tumorais do câncer gástrico foi baixa. Os resultados da ação dos quimioterápicos in vitro não apresentou correlação estatística com a idade, sexo, aspectos microscópicos e estádio destes doentes. Utilizando a mesma metodologia, tanto em nosso meio como em pacientes japoneses, a quimio-sensibilidade se mostrou baixa em ambos os estudos, podendo-se deduzir também que os resultados da químiosensibilidade independe da etnia. Com o surgimento de novos agentes quimioterápicos, a expectativa é grande para melhores resultados na prática clínica. Com a utilização e difusão do teste MTT em nosso meio, poder-se-á criar protocolos e estudos multicêntricos para selecionar os quimioterápicos a serem utlizados.

Spatiaalisuudesta kriittisesti

Kirjallisuusarvostelu

Heinäveden reitin maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma

Maatalousympäristöihin liittyy paljon luonnon monimuotoisuus-, maisema- ja kulttuuriarvoja. Maiseman – ja luonnonhoidon yleissuunnitelma eli MALU-suunnitelma pyrkii edistämään maaseudun maisemanhoitoa ja maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2012 laadittiin suunnitelma Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnittelualue oli etelä-pohjoissuunnassa n. 50 km pitkä käsittäen suurempien selkien, mutta myös reitin kapeikkojen varrella olevia maatalousalueita. Heinäveden seutu asutettiin pysyvämmin kaskiviljelyn avulla 1700-luvulla ja saman vuosisadan lopulla alettiin hyödyntää koskivoimaa mm. sahojen ja järvimalmiruukkien tarpeisiin. Noin sata vuotta sitten valmistui reitin kanavointi, mikä vilkastutti seudun elämää. Pienet maatilat tarjosivat valtaosalle seudun väestöä elannon 1960-luvun alkuun, minkä jälkeen maatalouden rakennemuutos on ollut kunnassa suuri. Esimerkiksi lypsylehmien määrä on laskenut kymmenesosaan 1950-luvun lopun määrästä. Tilakoko on kuitenkin lähes viisinkertaistunut tuona aikana. Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli nostaa esiin vesireitin varrella jäljellä olevia viljelymaisemia ja laatia näille kohteille niiden maisema- ja luontoarvot turvaavat hoitosuositukset. Suunnitteluun lähti mukaan 18 tilaa, joista vain neljä oli aktiivitiloja. Kymmenellä tilalla pellot oli vuokrattu ulkopuoliselle aktiiviviljelijälle. Tiloilta löytyi luonnon monimuotoisuuskohteita 46 kappaletta, pinta-alaltaan yhteensä 19,3 hehtaaria. Nämä olivat etupäässä pellon ja järven välisiä reunavyöhykkeitä sekä peltojen metsä/kivisaarekkeita. Laidunalueita oli 3,3 ha. Lisäksi löytyi puukujia ja kiviaidanteita seitsemällä kohteella pituudeltaan yhteensä 1450 metriä. Perinnebiotooppeja eli niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia oli 8 kohteella, yhteensä 14 ha. Suojavyöhykkeitä oli n. 1 ha:n alalla ja yksi vajaa 6 hehtaarin kosteikkoalue. Suunnitelmassa esitetään kohteille hoitosuositukset, kerrotaan hoitomenetelmistä ja tukimahdollisuuksista. Tukiperusteet voivat muuttua vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. MALU-suunnittelu on osa EU:n maaseuturahaston rahoittamaa hanketta Härkää sarvista – luonnon ja maiseman hoitoa laiduntamalla. Etelä-Savossa laaditaan hankkeen aikana kolme MALU-suunnitelmaa. Härkää sarvista –hanke toimii Etelä-Savon lisäksi Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Hankkeessa toimivat yhteistyössä alueelliset ELY-keskukset ja ProAgriat. Hankeaika on 1.6.2009-30.9.2012