Yhdysvaltalaisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan kokoonpanon kehittyminen vuosina 1973-2003

Tutkimuksella pyritään selvittämään yhdysvaltalaisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan kokoonpanon kehittyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät vuosina 1973–2003. Kokoonpanoa tarkastellaan kokonaisuutena ja sen suorituskykyä pyritään arvioimaan ottamalla huomioon varsinaisen organisaation lisäksi käytössä ollut kalusto ja materiaali. Aikaisempaa suomenkie-listä tutkimusta ei tältä aikaväliltä tästä aiheesta ole. Tutkimuksessa käytetään julkisia kirjallisia lähteitä, joista tärkeimmät ovat Yhdysvaltojen armeijan ohjesäännöt ja organisaatiokaaviot. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta on paljon, mutta näkökulma on yleensä pataljoonan tasoa korkeammalla. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty lähteinä yhdysvaltalaisten sotilasopetuslaitosten julkisia tutkimuksia sekä Yhdysvalloissa il-mestyviä sotilasalan lehtiä. Sotilasalan lehdistä pystyy seuraamaan aikakauden keskustelua sekä alatasojen käyttäjien kokemuksia eri välineistä ja kokoonpanoista. Lähteistä saatuja tieto-ja yhdistelemällä on selvitetty pataljoonan kokoonpano ja sen muutokset. Nämä on sidottu isompaan kokonaisuuteen divisioonien organisaatioiden sekä maavoimien taisteluoppien kaut-ta. Näitä tietoja yhdistelemällä on voitu selvittää pataljoonan kokoonpanon kehittymisen syitä. Tutkitulla aikavälillä mekanisoidun jalkaväkipataljoonan kokoonpano on keventynyt ja yksin-kertaistunut. Suorituskykyjen karsinta on keskittynyt erityisesti orgaaniseen epäsuoraan tuleen ja huoltoon. Kehittynyt tekniikka on kuitenkin pitänyt pataljoonan tulivoiman, liikkuvuuden, suojan ja johdettavuuden hyvällä tasolla. Pataljoonasta poistuneet suorituskyvyt on siirretty divisioonan organisaatioon, josta ne on tarpeen mukaan alistettu. Mekanisoitu jalkaväkipatal-joona on ollut koko tutkitulla aikavälillä joustava organisaatio, jota on tilanteen mukaan voitu vahventaa tai heikentää. Pataljoona on pyritty pitämään osana isompaa kokonaisuutta, jotta sen tukeminen ylempien johtoportaiden suorituskyvyllä on mahdollista. Pataljoonan kokonaissuorituskyky on tutkittuna aikana kasvanut, mutta se on tullut koko ajan riippuvaisemmaksi ylemmän johtoportaan tuesta ja erityisesti toimivista johtamisjärjestelmis-tä. Toimiessaan kokonaisuus on erittäin tehokas, sillä kukin organisaatio ja johtoporras voi keskittyä pääsääntöisesti omaan tehtäväänsä. Taistelevat joukot, joilla ei ole tarvetta huolehtia tukevista joukoista, voidaan nopeasti siirtää tarvittavalle alueelle. Samaan aikaan tukevat ase-lajit ja joukot voivat luoda omat painopisteensä tarpeen mukaan. Vaarana on kuitenkin se, että johtamisjärjestelmä ei syystä tai toisesta toimi, jolloin yhteistoiminta vaikeutuu tai loppuu kokonaan. Vaikka mekanisoidun jalkaväkipataljoonan päätehtävä onkin tavanomainen taiste-lu, ovat uudistuneet uhkakuvat ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikka vaikuttaneet pataljoonan teh-täviin ja kokoonpanoon.

Observatorio de seguridad en Bogotá : Termometro de la inseguridad, balance enero-septiembre de 2005. No. 29. Noviembre de 2005

Gestión del conocimiento

Perfil de la inversión local en Bogotá durante el 2005

Gestión del conocimiento

Enhancing pnemonia surveillance in acute care facilities in post SARS era : a Canadian hospital surveillance study, 2003-2004 influenza season

A retrospective study of patients hospitalized with influenza and/or pneumonia in a Niagara area community hospital for the influenza season 2003-04 was designed with the main goal of enhancing pneumonia surveillance in acute care facilities and the following specific objectives: 1) identify etiologies, factors, and clinical presentation associated with pneumonia; 2) assess the ODIN score on ICU patients to predict outcomes of severe pneumonia; 3) identify the frequency of pneumonia and influenza in a hospital setting; and 4) develop a hospital pneumonia electronic surveillance tool. A total of 172 patients' charts (50% females) were reviewed and classified into two groups: those with diagnosis of pneumonia (n=132) and those without pneumonia (n=40). The latter group consisted mainly of patients with influenza (85%). Most patients were young (<10yrs) or elderly (>71yrs). Presenting body temperature <38°C, cough symptoms, respiratory and cardiac precomorbidities were common in both groups. Pneumonia was more frequent in males (p= .032) and more likely community-acquired (98%) than nosocomial (2%). No evidence of ventilator-associated pneumonia was found. Microbiology testing in 72% of cases detected 19 different pathogens. In pneumonia patients the most common organisms were Streptococcus pneumoniae (3%), Respiratory syncytial virus (4%), and Influenza A virus (2%). Conversely, Influenza A virus was identified in 73% of non-pneumonia patients. Community-acquired influenza was more common (80%) than nosocomial influenza (20%). The ODIN score was a good predictor of mortality and the new electronic surveillance tool was an effective prototype to monitor patients in acute care, especially during influenza season. The results of this study provided baseline data on respiratory illness surveillance and demonstrated that future research, including prospective studies, is warranted in acute care facilities.

Epidemiology and phylogenetic analysis of West Nile virus in Ontario, Canada, 2002-2003 /

Since the discovery of West Nile (WN) virus in the Western Hemisphere many surveillance programs have been implemented to monitor the epidemiology and genetic variation of WN virus in North America. This project was based on the WN virus Adult Mosquito Identification and Diagnostic Program conducted at Brock University for Ontario, Canada, during the 2002 and 2003 transmission seasons. There are three sections to this thesis. The first section investigated which mosquito species carry WN virus in Ontario, Canada throughout the 2002-2003 transmission seasons. It was found that from the 2002 data, eight mosquito species were detected with WN virus (Aedes vexans, Anopheles punctipennis, Coquilleltidia perlurbans, Culex salinarius, Cx. pipiens, Cx. resluans, Ochlerolalus Irivillalus and Och. Iriserialus) and 7.19% of the total mosquito pools tested were found to be WN virus positive (129 positive poolsll, 793 total pools tested). In 2003, WN virus was detected in only five mosquito species (Ae. vexans, Cx. salinarius, Och. Iriserialus, Cx. pipiens and Cx. resluans) and 1.42% of the total mosquito pools tested were WN virus positive (101 positive poolsl7,1 01 total pools tested). WN virus positive mosquito pools were detected 3-4 weeks earlier in 2002 compared to 2003 data. The second section investigated the actual infection rate (IR) of clearly identified Cx. pipiens and Cx. resluans from the 2002 outbreak. It was found that significantly more ex. resluans were infected with WN virus compared to ex. pipiens. The third section investigated the degree of variability of the WN virus genome. A 879 nucleotide section of the WN virus genome was amplified from 21 American Crows and 20 adult female mosquitoes from Ontario, Canada, and compared to the homologous region of the original New York 1999 Chilean Flamingo sequence (NY99FL). Seventy-two nucleotides from Ontario WN virus sequences showed variability compared to NY99FL with 10 synapotypic changes. Phylogenetic analysis revealed a close relationship between Ontario and US WN virus sequences.

Rapport annuel 2002-2003

Rapport annuel des activités de la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal en 2002-2003.

Rapport annuel 2003-2004

Rapport annuel des activités de la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal en 2003-2004.

Guide à l'intention du personnel enseignant et de recherche 2003

Guide des collections et services offerts par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Les représentations de la pluriethnicité québécoise dans le Mouvement Desjardins: analyse du contenu de la Revue Desjardins de 1998 à 2005

Le Mouvement Desjardins, institution phare du Québec moderne caractérisé par un nationalisme civique et une intégration accrue des immigrants à la majorité francophone, demeure encore aujourd'hui, fortement identifié à ce même groupe. Ce mémoire a pour objet les représentations sociales de la pluriethnicité québécoise chez Desjardins. Une analyse du contenu de la Revue Desjardins de 1998 à 2005 permet de saisir le discours ainsi qu'un point de rupture spatio-temporel établi à l'année 2003, année où l'espace du discours s'élargit pour y inclure l'ouest de l'île de Montréal majoritairement anglophone. D'abord axée sur l'intégration au Mouvement et à la société québécoise dans le souci d'une plus grande représentativité de la population, l'institution passe à une orientation davantage pluraliste favorisant son adaptation à des marchés potentiellement lucratifs. Les catégories linguistiques «anglophone» et «allophone» sont alors davantage utilisées pour aborder l'enjeu pluriethnique banalisant ainsi la spécificité des groupes ethniques qui les composent. Alors que la première période est surtout caractérisée par des perceptions et des orientations générales, l'ouverture en 2003 d'un centre de service destiné à la clientèle allophone et anglophone de l'ouest de l'île constitue l'aboutissement d'un processus de représentation sociale ayant pour fonction l'orientation des pratiques. L'ensemble du discours est nuancé par des obstacles à l'adaptation à la pluriethnicité ainsi que des lacunes internes à l'institution. La concept d'ethnicité est peu utilisé et souvent abordé sous le terme «communauté culturelle» qui peut englober des communautés de nature autre qu'ethnique et qui réduit l'ethnicité à sa seule dimension culturelle. Il omet également de considérer les membres d'un groupe ethnique qui ne s'identifient pas à la communauté. En conclusion, l'étude permet de confirmer l'existence d'un discours sur la pluriethnicité québécoise maintenant bien ancré chez Desjardins et davantage orienté vers l'adaptation de l'institution en offrant des services en anglais et dans d'autres langues.