Die derzeitige Lage der Sprache und Kultur der Mari und Mordwinen

Kirjallisuusarvostelu

Auf den Spuren des Sprachgeistes. Grundlagen und Ideen der waldorfpädagogischen Fremdsprachendidaktik und ihre Verwirklichung in der Schulpraxis (im DaF-Unterricht) an finnischen Waldorfschulen.

Tämä pro gradu -tutkielma esittelee ja analysoi steinerpedagogista vieraiden kielten oppimis- ja opettamiskäsitystä sekä siihen liittyviä ideaaleja. Steinerpedagogisessa vieraiden kielten opetuksessa korostuu kielen kokonaisvaltainen kokeminen, suullisen kompetenssin harjoittaminen ja yhteistoiminnallisuus. Tutkielman empiirinen osio tarkastelee suullisen kompetenssin eri aspekteihin liittyvien steinerpedagogisten ihanteiden toteutumista käytännössä saksanopetuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli osallistuva havainnointi, joka systemaattisesti kohdistui luokka-asteiden 1-6 saksanopetukseen kolmessa Suomen steinerkoulussa. Tutkimukseen osallistui kuusi saksan kielen opettajaa ja observoituja saksan oppitunteja kertyi yhteensä 39. Havainnointitulosten mukaan näyttää siltä, että tarkasteltavina olleisiin ideaaleihin liittyen saksan kielen opetuksessa on nähtävissä selvä metodologinen muutos siirryttäessä alaluokilta (1-3) ylemmille (4-6) luokille. Systemaattisen havainnoinnin perusteella voidaan päätellä, että saksan kielen opetus kohdekoulujen alaluokilla vastaa hyvin pitkälti steinerpedagogisia ideaaleja ja käytäntöjä. Tulosten myötä on myös todettava, että ylempien luokka-asteiden (4-6) saksan kielen opetus ei näytä vastaavan steinerpedagogisia ideaaleja yhtä suuressa määrin kuin mitä alaluokkien opetus. Neljänneltä luokalta lähtien suullisen ilmaisun ja harjoittelun määrä väheni huomattavasti ja opettajat tarttuivat opetuksessaan enenevässä määrin myös oppikirjoihin. Kiinnostavaa oli myös huomata, että mitä korkeammasta luokka-asteesta oli kyse, sitä vähemmän opettaja käytti kohdekieltä oppitunneillaan. Samanaikaisesti vastaavasti kääntämisen määrä lisääntyi eli opettaja käänsi kohdekielellä ilmaisemiaan asioita tunnin aikana useammin oppilaiden äidinkielelle. Systemaattisen observoinnin perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että saksan opetus steinerkouluissa on steinerpedagogisempaa ensimmäisten kouluvuosien aikana kuin niiden jälkeen.

Plan der fürnehmsten Finnischen Vestungen : aus Russischen u. Schwedischen Urkunden hergenommen

Irtokartta

Spielen Idiome eine Rolle, keine Rolle, oder eine Nebenrolle? Vergleichende Untersuchung über die Verwendung der Idiome in drei finnischen Lehrwerkserien für die gymnasiale Oberstufe.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan idiomien käyttöä lukion saksan kielen oppikirjojen pääteksteissä ja niiden käännöksiä tekstikohtaisissa sanastoissa. Materiaalina ovat kolme oppikirjasarjaa, joista kaksi on suunnattu lyhyelle oppimäärälle ja yksi pitkälle oppimäärälle. Käytetyt sarjat ovat Otavan kustantama Panorama Deutsch sekä Sanomapro:n kustantamat Gute Idee! ja Genau. Tutkimus pohjautuu teoriaan oppikirjatutkimuksesta, fraseologiasta, idiomatiikasta sekä saksa vieraana kielenä -opetuksen tavoitteista. Ensimmäinen tutkimuskysymys koskee idiomien määrää, jonka kehitystä tarkastellaan jokaisen sarjan osalta kurssi kurssilta ja sarjoja vertaillen. Lisäksi selvitetään mitä idiomeja teksteissä on käytetty, ja kuinka paljon samoja idiomeja tutkittavien sarjojen pääteksteissä on. Seuraavaksi tarkastellaan idiomien käännöksiä tekstikohtaisissa sanastoissa ja vertaillaan käännösratkaisuja sarjojen välillä. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka usein idiomit esiintyvät otsikoissa, tekstissä tai molemmissa, ja onko idiomeja käytetty myös leikkisästi, esim. niin, että niiden merkityksen voi ymmärtää myös kirjaimellisesti. Tulosten yhteydessä tarkastellaan opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista kunkin sarjan osalta. Kaikki tutkittujen sarjojen pääteksteistä löytyneet idiomit on koottu taulukoihin, ensin käännöstietojen ja sitten kontekstitietojen kanssa. Näiden taulukoiden pohjalta on koottu yhteenvedot määristä, käännöstyypeistä, esiintymisympäristöistä ja mahdollisista lisämerkityksistä. Pitkälle oppimäärälle laaditussa Genau-sarjassa oli odotetusti eniten idiomeja, mutta yllättäen Panorama Deutsch -sarjassa oli kaksi kertaa enemmän idiomeja kun Gute Idee! -sarjassa, vaikka molemmat on laadittu samalle tavoitetasolle. Tutkittavissa sarjoissa oli käytetty lähes ainoastaan eri idiomeja. Suosituin idiomi oli eine Rolle spielen, jota käytettiin useammassa eri variaatioissa kahdessa oppikirjasarjassa. Idiomien kääntäminen ei ollut missään sarjassa johdonmukaista. Yleisintä oli kääntäminen suomenkielisillä idiomaattisilla vastineilla, mutta usein idiomeja ei ollut käännetty kokonaisuuksina ja käännökset olivat puutteellisia. Suurin osa idiomeista oli tekstin seassa, mutta kaikissa sarjoissa oli idiomeja myös otsikoissa. Kaikissa sarjoissa oli myös tapauksia, joissa idiomien tuplamerkityksillä oli leikitty. Opetussuunnitelman tavoitteet näyttäisivät toteutuvan kaikissa sarjoissa idiomien osalta. Tutkimuksen pohjalta esitetään suosituksena, että idiomeja ei käsiteltäisi sanastoissa sana kerrallaan vaan kokonaisuutena, jotta oppijat oppivat tunnistamaan idiomeja ja ymmärtävät niiden olevan eri kielissä erilaisia.

Enklisis: Modusterminologie und Modusbegriff in der antiken griechischen Grammatik

Die Untersuchung "enklisis-Modusterminologie und Modusbegriff in der antiken griechischen Grammatik" stellt dar, auf welchen antiken griechischen Termini die über das Lateinische vermittelte Modusterminologie der neuzeitlichen Traditionellen Grammatik („Schulgrammatik“) beruht. Sie ergründet auf der Basis des zugrundeliegenden Modusbegriffs die jeweilige Bezeichnungsmotivation der Termini und versucht aufzuzeigen, inwieweit diese formalen bzw. funktionalen Motive einen aus moderner Sicht problematisch wirkenden Terminus im Kontext der antiken Betrachtung verständlich und angemessen erscheinen lassen. Vor Beginn der eigentlichen Untersuchung werden im einleitenden Teil zunächst grammatisch-sprachwissenschaftliche Grundlagen gelegt. Ausgehend von einer allgemeinen Begriffsbestimmung des Modus wird zunächst sein Standort in der antiken Grammatik skizziert und die zu zugehörige Terminologie aufgeführt. Der zweite Teil der Einleitung hat die terminologisch-methodischen Voraussetzungen zum Gegenstand, auf die sich die Untersuchung der griechischen Modustermini stützt. Darin werden auch zentrale Begriffe wie ‘Terminus’ und ‘Bezeichnungsmotivation’ diskutiert und auf die antiken Verhältnisse angewendet. Der erste Hauptteil behandelt die Geschichte der griechischen Modusterminologie. Ausgehend von den Sprachphilosophen und frühen Grammatikern werden Verwendung und Bedeutung des Terminus enklisis und seiner Alternativen in der antiken grammatischen Literatur untersucht und dem lateinischen Terminus modus gegenübergestellt. Desweiteren werden die Termini für einzelnen Modi ‘Indikativ’, ‘Imperativ’, ‘Optativ’, ‘Konjunktiv’ und ‘Infinitiv’, den die griechischen Grammatiker auch der Kategorie ‘Modus’ zuordnen, untersucht, soweit sie in den antiken Quellen benutzt und diskutiert werden. Das ursprüngliche Motiv eines Terminus wird vor dem Hintergrund seiner Entstehung gedeutet und im Hinblick auf die Entwicklung des Terminus im schulgrammatischen Gebrauch auf seine Universalität hin überprüft. Dabei zeigt sich, daß einige Termini so exakt an die griechischen Verhältnisse angepaßt sind, daß bereits die Übertragung ins Lateinische Verluste mit sich bringt. Im zweiten Hauptteil sind Textpassagen aus der griechischen grammatischen Literatur, die in den vorangehenden Teilen für die terminologische und begriffliche Auswertung immer wieder herangezogen werden, als Testimonien zusammengestellt. Sie sind mit einem textkritischem Apparat sowie einer Kommentierung versehen und – wie alle anderen angeführten Stellen aus lateinischen und griechischen Quellen – ins Deutsche übersetzt.