Mir iskusstva 5 (1899)

Venäjällä syntyi 1800-luvun lopulla taiteilijaryhmiä, joista ehkä tunnetuin on Mir iskusstva eli Taiteen maailma. Ryhmä järjesti omia näyttelyitä, koska sen nuoret jäsenet olivat vielä sen verran tuntemattomia, että heitä ei kelpuutettu isoihin näyttelyihin. Vuosisadan taitteessa erilaisille ryhmille oli luonnollista julkaista omaa lehte��. Mir iskusstva –ryhmän keulahahmoihin kuulunut A. Benua kirjoitti: 'kirjoitan, siis olen'. Ryhmän idea oli 'taide ei ole ylellisyyttä, se on kansan aikaansaannosta ja sille luotua'. Päätoimittaja Sergej Djagilevin ajatuksena oli tehdä venäläistä maalaustaidetta tunnetuksi Pariisissa. Ryhmällä olikin suuri välittävä merkitys: se vei tietoa venäläisestä taiteesta Eurooppaan ja toi eurooppalaisen taiteen osaksi venäläistä taide-elämää. Myös suomalaisen taiteen kannalta tällä ryhmällä oli merkitystä. Heidän lehdessään esiteltiin Suomen taiteen suuret nimet: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Eero Järnefelt, Magnus Enckell, Ville Wallgren. Vuonna 1898 Djagilev esitteli laajasti suomalaista taidetta perustamansa lehden ensimmäisessä numerossa. Nuoret pietarilaistaiteilijat olivat ihastuksissaan erityisesti Gallen-Kallelan edustamasta romantiikasta. Suomen taide ja arkkitehtuuri olivat myöhemminkin hyvin esillä lehdessä. Vuonna 1904, joka oli lehden viimeinen ilmestymisvuosi, esiteltiin suomalaisten taiteilijoiden vuoden 1903 näyttelyä.

Rakastetulle

Digitoitu 28. 3. 2008.

Rappresentazione di anima e di corpo

Digitoitu 17. 9. 2008.

Vanhan kirjallisuuden kokoelma

Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelma koostuu n. 4300 ennen vuotta 1850 painetusta kirjasta ja muutamasta käsin kirjoitetusta kirjasta. Vanhimmat kirjat kokoelmassa ovat kolme 1480-1490-luvuilla painettua inkunaabelia. Suurin osa kirjoista on kuitenkin peräisin 1700-1800-luvuilta ja liittyy Museoviraston toimialoihin: historiaan, kansatieteeseen, arkeologiaan ja taidehistoriaan. Kokoelma sijaitsee Sturenkadulla maanalaisissa olosuhdetiloissa josta aineiston voi tilata lukupaikalle. Jotkin näyttelyihin sijoitetut kirjat eivät ole käytettävissä. Vanhan kirjallisuuden kokoelmasta on julkaistu vuonna 1996 kokoelmaluettelo (Libri rari et cari : Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo = Katalog över Museiverkets samling av gammal litteratur / Johanna Lilja.). Kokoelmaluettelon verkkoversio löytyy kirjaston verkkosivuilta. Kokoelman kartunta luetteloidaan HELKA-tietokantaan.

Sotahistoria

Sotahistorian pääkokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa Sturenkadulla. Se koostuu n. 850 niteestä monografioita ja n. 10 jatkuvasta julkaisusta (tiedot joulukuulta 2011). Pääkokoelman kirjoista yli puolet on suomenkielisiä, mutta merkittävä osuus kokoelmasta on ruotsin- ja englanninkielistä. Osa aineistosta on sijoitettu Kansallismuseon käsikirjastoon. HELKA-tietokannasta näet onko hakemasi teos kirjaston pääkokoelmassa vai käsikirjastossa ja onko se lainattavissa. Historian käsikirjaston erikoisalana ovat aseet. Kokoelman suuruus on n. 500 nidettä, josta suurin osa on vieraskielistä aineistoa. Sitä on kartutettu eniten 1970- ja 1980-luvuilla (n. puolet) ja myös sitä vanhempaa kirjallisuutta on runsaasti. Sturenkadun käsikirjastokokoelman militaria-luokassa on n. 200 niteen kokoelma linnoituksia, arkkitehtuuria, varuskuntia ja yleistä sotahistoriaa käsittelevää kirjallisuutta. Sitä on kartutettu enimmäkseen 1970-luvulta lähtien ja on suureksi osaksi suomenkielistä. Koko sotahistorian kokoelman suuruus on n. 1500 nidettä, ja siitä arviolta n. 30 % on yleistä sotahistoriaa (pääpaino lähialueiden sotahistoriassa), n. 20 % varuskuntien ja maanpuolustusjärjestöjen historiaa, n. 40 % aseita ja varusteita ja n. 10 % linnoituksia ja arkkitehtuuria käsittelevää kirjallisuutta.

Suomen historia

Suomen historian kokoelma koostuu n. 3900 niteestä monografioita ja n. 70 jatkuvasta julkaisusta (tiedot joulukuulta 2011). Suomen historian kokoelmaa kartutetaan erityisesti Museoviraston toimintaa tukevilta aloilta. Painopistealueita ovat kulttuuri- ja sosiaalihistoria. Myös oppi- ja aatehistoriaa kartutetaan aktiivisesti ja poliittisen sekä hallintohistorian perusteokset kuuluvat kokoelmaan. Tämän lisäksi kokoelmassa on huomattava määrä yrityshistoriikkeja. Kokoelmaa on kartutettu pitkällä aikavälillä ja se on myös ajantasainen: viidesosa kokoelmasta on 2000-luvulla julkaistua tutkimusta. Julkaisut ovat pääasiassa kotimaisilla kielillä (n. 20 % ruotsinkielisiä). Sekä monografioita että jatkuvia julkaisuja saa kotilainaksi. Henkilö-, sota- ja paikallishistoria muodostavat omat erikseen kuvaillut kokoelmansa.

V.A. Koskenniemen bibliografia

Vuosi 2010 on runoilija V. A. Koskenniemen syntymän 125-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden johdosta Turun yliopiston kirjasto on koonnut V. A. Koskenniemen täydennetyn ja tarkistetun bibliografian. Bibliografia julkaistaan sähköisessä muodossa Turun yliopiston verkkoarkistossa ja on käytettävissä Internetin kautta. V. A. Koskenniemen elämäntyötä koskevan tutkimuksen sujuvoittamiseksi ja hänen monipuolisen julkaisutuotantonsa tunnetuksi tekemiseksi tarvitaan tarkistettu bibliografia, joka kokoaa yhteen sekä erilaisissa lähdeteoksissa julkaistut bibliografiat että julkaisemattoman lehtileikkeiden bibliografian. Bibliografian laatimisessa aineistona on käytetty aikaisempia V. A. Koskenniemen bibliografioita, jotka ovat seuraavat:

Arkeologia

Arkeologian kokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa. Se koostuu runsaasta 6000 niteestä monografioita. Lisäksi hankitaan kattavasti kotimaisia jatkuvia julkaisuja, n. 80 nimekettä pohjoismaisia, n. 35 venäläisiä ja n. 10 Baltian arkeologiaa käsitteleviä kausijulkaisuja (tiedot joulukuulta 2009). Kokoelma karttuu suurelta osin tieteellisen julkaisuvaihdon ja ostojen kautta. Arkeologia kuuluu kirjaston keskeisiin aihealueisiin. Kokoelmassa painottuu erityisesti kotimainen arkeologia, jota pyritään kartuttamaan kattavasti. Lisäksi kartutetaan aktiivisesti lähialueiden arkeologiaa, sekä metodologista ja teoreettista tutkimusta. Muuta Eurooppaa ja muita maanosia koskevaa tutkimusta kartutetaan tällä hetkellä monografioiden suhteen lähinnä perusteosten osalta, mutta jatkuvien julkaisujen kautta kokoelma karttuu myös näiltä osin laajemmin. Kotimaisen arkeologian suhteen kokoelma on ajantasainen, n. 45 % on julkaistu 1990- ja 2000-luvuilla, kun taas lähialueiden osalta samalta tarkastelujaksolta luvut vaihtelevat 20–30 %. Koko kokoelman osalta uusinta aineistoa on 17 %. Kokoelmaa on kartutettu pitkällä aikavälillä, se on ajallisesti laaja ja sisältää myös tieteenalalle edelleen tärke��ä vanhempaa tutkimusta. Ennen vuotta 1900 julkaistu kirjallisuus on siirretty ei-lainattavaan kokoelmaan (runsas 300 nimekettä). Koko arkeologian kokoelmasta suurin osa on julkaistu englannin, saksan ja venäjän kielillä (n. 20 % kutakin). Ruotsinkielisiä julkaisuja on 9 %, ranskankielisiä 6 % ja suomen- ja tanskankielisiä 4 % kokoelmista. Julkaisuvaihdon kautta sarjoja saadaan laajalta kielialueelta, näin kokoelma karttuu myös harvinaisempien kielten osalta. Lainattavaa kokoelmaa täydentävät Arkeologian käsikirjasto, Meriarkeologian käsikirjasto sekä Rakennushistorian käsikirjasto historiallisen arkeologian osalta. Lisäksi Konservoinnin ja Rahakammion käsikirjastoihin on sijoitettu erityisesti esinetutkimukseen liittyvää kirjallisuutta.

Matkailun ihmeellisessä maailmassa

Kirjallisuusarvostelu

Sirkustutkimusta, oho!

Kirjallisuusarvostelu

Edistykselliset maailmannäyttelyt

Kirjallisuusarvostelu

Karta öfver en del af Nyland och Tavastland, från Hangö till Vuohijärvi

Mittakaava laskettu janamittakaavasta.

Karta öfver Helsinge socken, Esbo socken, Kyrkslätt socken, Sjunde�� socken / upprättad på general läntmäterie contoiret för att underkastas allmän granskning.

1 kartta : vär. ; 47 (44,6, 38,4) x 82,5 cm, lehti 51 x 86 cm. - Kartan esitystekniikka: maastokartta. - Mittakaava 1:10000.

Partie orientale de la Lapponie sue��doise. Tire��e de celles d’Andr Burae(us) et de Isaac Massa. Par le Sr. Sanson geogr’ ord:re du roy

1 kartta : vär. ; 43,8 x 54,8 cm, lehti 46 x 56,7 cm.

Carelie, et l’Ingrie, ou Ingermenland. Par le S:r Sanson geogr’ ord:re du roy

La Carelie, et l’Ingrie, ou Ingermenland. Par le S:r Sanson geogr’ ord:re du roy. 1 kartta : vär. ; 46,7 x 55 cm, lehti 48,5 x 59,3 cm.