Evaluation of beetroot (Beta vulgaris L.) leaves during its developmental stages: a chemical composition study

Beetroot leaves (Beta vulgaris L.) are commonly cut off and discarded before using its bulb due to lack of knowledge of how to use them. Aiming at using these leaves, in the present study, in natura and dehydrated beetroot leaves were chemically characterized in terms of fatty acid composition, proximate composition, minerals, total phenolic compounds (TPC), and antioxidant activity by DPPH• in different stages (60, 80, and 100 days) of development. The beetroot leaves showed significant levels of protein and lipids in all developmental stages, and all proximate composition nutrients decreased during these maturation stages; the highest content was observed at 60 days. The Fe content decreased during the developmental stages (from 342.75 to 246.30 mg.kg-1), while the content of K increased (from 13,367.64 to 20,784.90 mg.kg-1). With regard to to fatty acid composition, linolenic acid was present in the greatest quantity, and it increase up to 2.58 mg.g-1 (in natura) and 40.11 mg.g-1 (dehydrated) at 100 days of development. The n-6/n-3 ratios were low in all stages. The TPC and antioxidant activity by DPPH• changed during the developmental stages. The TPC was highest in the 100-day dehydrated leaves (15.27±0.12 mg GAE.g-1 FW), and the 50% inhibition of DPPH• (IC50 89.52 µg.mL-1) were better in the 60-day in natura leaves. This study shows that all developmental stages produced satisfactory results, and therefore, these leaves can be reused as food. The antioxidant activity and the chemical constituents, mainly the ω-3fatty acid, increased during the stages of development.

Ilmiöiden jäljillä

Kirjallisuusarvostelu

Avarassa maailmassa: matkustuksia ja seikkailuja vieraissa maissa

Valaistu 342 kuvalla

Plan för hantering av översämningsriskerna i Vanda ås avrinningsområde : åren 2016-2021

Riihimäki har utsetts till ett av Finlands betydande riskområden för översvämningar. De största problemen för översvämningarna i Vanda å är de stora variationerna i flödeshastigheten samt de i och med klimatförändringen ökande hällregnen. Vid planeringen av hanteringen av översvämningsrisker granskades alternativa metoder för att förhindra och minska översvämningsskador. Åtgärderna för hantering av översvämningsrisker för planeringsperioden 2016–2021 är effektivering av de i bruk varande åtgärderna för hantering av översvämningsrisker, förbättrande av vattenflödet i Riihimäki centrum genom att ersätta underdimensionerade vägtrummor med rörbroar, utredning av möjligheterna att återhålla vattnet på avrinningsområdet samt hindrande av vattnets spridning genom att bygga en skyddsvall i Peltosaari i Bad Segebergs park. Med de presenterade åtgärderna strävar man till att förbättra förberedelserna för de sällsynta översvämningarna. Planen har förberetts av Vanda ås vattendrags översvämningsgrupp, som utsetts av jord-och skogsbruksministeriet. I gruppen finns representanter för Tavastlands förbund, Nylands förbund, Hausjärvi kommun, Riihimäki stad, Hyvinge stad, Egentliga Tavastlands räddningsverk, mellersta Nylands räddningsverk, NTM-centralen i Nyland och NTM-centralen i Tavastland. Planen grundar sig på dammsäkerhetslagen, en preliminär bedömning av översvämningsrisker i avrinningsområdet, översvämningskartor samt befintliga dokument om hanteringen av översvämningsrisker. Planförslaget har funnits tillgänglig för hörande och alla har haft möjlighet att utrycka sin åsikt om den. Jord-och skogsbruksministeriet har godkänt planen i december 2015. Planen justeras till behövliga delar senast år 2021.

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021

Tähän vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2016–2021 on koottu tiedot Pohjois-Karjalan pinta- ja pohjavesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja hyvän tilan ylläpitämiseksi. Ohjelmassa on tarkistettu ja täydennetty vesienhoitokaudelle 2010–2015 laaditussa toimenpideohjelmassa esitetyt tiedot. Tarkastelussa oli 538 pintavesimuodostumaa. Vesien tilaa heikentävät erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin pistekuormitus. Rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Luokitellusta järvipinta-alasta 92 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 8 % hyvää heikommassa ekologisessa tilassa. Jokimuodostumien kokonaispituudesta 78 % on vähintään hyvässä ja 22 % hyvää huonommassa tilassa. Kemiallista tilaa heikentävät nikkelipitoisuus kaivosteollisuuden alapuolisissa vesistöissä Outokummussa sekä runsashumuksissa vesistöissä yleisesti korkeahko kalojen elohopeapitoisuus. Tämä on pääosin seurausta kaukokulkeumana tulevasta laskeumasta. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä mm. maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi sekä yhdyskuntien, kaivostoiminnan ja turvetuotannon päästöjen hallintaan. Lisäksi esitetään kunnostustoimia rehevöityneiden järvien ja rakenteellisesti muuttuneiden vesistöjen tilan parantamiseksi. Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Uhkatekijöitä ovat pilaantuneet maa-alueet, tiestö, asutuksen leviäminen, maa-ainesten otto ja ampumaradat. Pohjois-Karjalan 342 pohjavesialueesta kaksi on määritelty riskialueeksi ja kemialliselta tilaltaan huonoksi. Selvityskohteiksi on esitetty kahdeksan pohjavesialuetta. Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat pohjavesien suojelusuunnitelmiin sisältyvien toimien toteuttaminen, pilaantuneita maa-alueita koskevat toimenpiteet, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet, tiealueiden suojaukset, maa-ainesottoalueiden kunnostaminen sekä pohjavesien seuranta. Esitettyjen toimien kokonaiskustannukset ovat noin 41 milj. € vuodessa. Lainsäädäntöön perustuvien perustoimenpiteiden kustannukset ovat noin 32 milj. €/v. Se koostuu asutuksen ja turvetuotannon vesien puhdistuksesta ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksesta. Täydentävien toimenpiteiden rahoitustarve on noin 8,5 milj. € vuodessa. Siitä suuren osan muodostavat maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet, haja-asutuksen viemäröintikustannukset ja vesistöjen kunnostustoimet. Toteuttamalla ohjelman mukaiset toimet ekologisen tilan tavoitteet arvioidaan pääosin saavutettavan. Noin 50 vesistössä tavoitteen toteutumiseen esitetään jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2027. Kemiallisen tilan tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan jatkoaikaa vuoteen 2027. Pohjavesialueilla hyvän tilan arvioidaan säilyvän kaikissa selvityskohteissa, sen sijaan riskialueilla jatkoaika v. 2027 on tarpeen.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1897/06/06 (Numéro 342).

L'Écho de Paris

1885/02/16 (Numéro 342).

[Journal du notariat]

1935/07/10 (A98,N13)- (A98,N24).

Guiron le Courtois, translaté de latin en françois par Luce du Châtel du Gat.

Commencement : « O Dieu qui m'a donné povoir et engin... » — Fin : « ...et retourne au roy Melyadus pour compter partie de ses aventures. — Cy fine le premier livre Guyron le Courtoys. »

Breviarium et Graduale ad usum Cenomanensem.

Principales fêtes seulement. F. 1-265v Bréviaire noté : — « De b. Juliano, primo Cenomanensi ep. » (42v) ; — Office de ste Catherine (incompl.) (201) ; — Commun des saints (220). F. 266-345 Graduel : — s. Julien (271v) ; — Kyriale (334v) ; — Credo (notation proportionnelle) (342).

Psychologie de l'éducation (Nouv. éd. augm) / par le Dr Gustave Le Bon

Collection : Bibliothèque de philosophie scientifique