Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight

In Finland, maternity and child health clinics play a key role in promoting health in young families. Currently, obesity causes the greatest challenges to clinics. In obese pregnant women, an increased risk for metabolic diseases exist which can affect both the mother and child. The purpose of this thesis was to explore the role of dietary counselling: in Finnish health clinics; in the regulation of dietary intake; and in affecting the body weight of women. The main aim was to test the effect of dietary counselling and probiotic intervention on dietary intake and maternal body weight during and after pregnancy. In addition to dietary counselling, the effect of other factors, such as eating behaviour on dietary intake and body weight control after pregnancy was assessed. Another aim was also to evaluate dietary counselling practices by nurses (n = 327) in Finnish health clinics assessed by a questionnaire. At the beginning of the pregnancy, women (n = 256) enrolled in a dietary intervention study, were randomised into three groups. One group received dietary counselling with probiotics, one had counselling with placebo and the third group was the control group. The control group consisted of women whom did not receive counselling and took placebo. Probiotics and placebo supplements were used until the end of exclusive breastfeeding or six months after pregnancy. Women were followed from early pregnancy up to four years after pregnancy. Follow-up visits took place three times during pregnancy, at one and six months, and one, two and four years after pregnancy. Dietary counselling, provided by a nutritionist, aimed to influence the quality of dietary fat intake. Dietary counselling is important to provide in clinics, as determined by the nurses, and these nurses expressed a want to improve their own nutritional knowledge through education. The nurses had varying knowledge of current dietary recommendations. Dietary counselling for women during and after pregnancy resulted in beneficial changes in dietary intake up to one year after pregnancy and body weight and waist circumference up to four years after pregnancy. Probiotics had a beneficial effect together with dietary counselling on waist circumference until one year after pregnancy, but not throughout the long term, four years after pregnancy. Other factors, such as eating behaviour, associated with dietary intake and body weight control after pregnancy. Specifically, dietary recommendations are reached amongst women whom had high cognitive restraint in their eating behaviour and did not demonstrate uncontrolled eating. Overweight women more frequently emotionally ate compared to normal weight women and women with central adiposity related more frequently to having an uncontrolled eating behaviour than women with normal waist circumference. In addition, being overweight prior to pregnancy and excessive weight gain during pregnancy associated with increased body weight retention after pregnancy. This study showed that individual dietary counselling is useful in influencing dietary intake which adheres to dietary recommendations and this counselling influences, favourably, body weight after pregnancy. Especially, women with the risk for weight retention, such as women who have emotional and uncontrolled eating behaviours, who were overweight prior to pregnancy or those who had excessive weight gain during pregnancy, may benefit from individual dietary counselling. This study underscores the need to develop dietary counselling practices for pregnant women and their follow-up after pregnancy in Finnish health clinics. These practices include increasing the efficacy of the counselling such as collaboration with families, having knowledgable health professionals and having sufficient resources.

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Journal du commerce, de politique et de littérature

1818/06/15 (Numéro 327).

TEHO-hankkeen raportteja, osa 4 : Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EU-maissa : Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa : TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen kokemuksista ja selvityksistä liittyen nykyisiin ympäristötukiin. Ensimmäinen raportti kuvailee ja vertailee keskenään eri maiden ympäristötukiohjelmia yleensä ja erityisesti niiden vesiensuojelutoimenpiteitä. Toinen osa, joka on JÄRKI – hankkeen (Sensible enhancement of water protection and biodiversity in agriculture) Environmental Expert / MJ-Prosessit Oy:llä teettämä, käsittelee eräiden EU-maiden ympäristötukiohjelmien luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja suojeluun liittyviä toimenpiteitä. Julkaisun kolmannessa osassa on kerätty yhteen TEHO-hankkeen aikana saatuja kokemuksia ympäristötuen erityistuista. Kokemuksia on saatu viljelijöiltä sekä tilakäynneillä että erilaisissa tilaisuuksissa. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta.

Kaunokirjallisuudesta aineksia muistikeskusteluun

Kirjallisuusarvostelu

Markkinointiin perustuvaa lääketiedettä

Kirjallisuusarvostelu

[Kirjallisuutta]

Kirjallisuusarvostelu

Aminoácidos livres e uréia durante a fermentação de mosto de Chardonnay com diferentes leveduras

A análise de aminoácidos e uréia durante a fermentação da cultivar Chardonnay, fermentada com diferentes leveduras, foram os principais objetivos deste trabalho. Os mostos foram coletados em Santana do Livramento, RS, transportados para a UFSM; lá foram divididos em dois lotes aos quais foram adicionadas diferentes leveduras: Saccharomyces cerevisiae Fermol Bouquet e Saccharomyces cerevisiae D47. O aminoácido encontrado no mosto em maior quantidade foi a prolina (327 mg/L) seguido por treonina, arginina e alanina (239 mg/L). A maioria dos aminoácidos foi consumida pelas leveduras, logo após o início da fermentação. A liberação máxima de uréia no meio coincidiu com o máximo de consumo de arginina, que para a levedura Fermol Bouquet foi com 15ºBrix e para a levedura D47 com 11ºBrix. Confirmando a pouca preferência de prolina pelas leveduras, o teor deste aminoácido permaneceu elevado durante o processo fermentativo. Os aminoácidos, arginina, alanina, treonina, serina, ácido aspártico e isoleucina podem ser considerados as melhores fontes de nitrogênio para as leveduras.

”Meille pelaaminen on semmoista mukavaa yhdessäoloa” 3–8-vuotiaiden lasten vanhempien osallistuminen ja suhtautuminen lapsen digitaaliseen pelaamiseen

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani digitaalista pelaamista 3–8-vuotiaiden suomalaislasten perheissä. Tutkimuskysymykseni kuului: Millä tavoin 3–8-vuotiaiden lasten vanhemmat osallistuvat ja suhtautuvat lasten pelaamiseen? Selvitin vanhempien mielipiteitä lapsen pelaamisesta sekä osallistumisen tavoista verkkokyselyllä. Kyselyvastaukset, 327 kpl, muodostivat tutkimusaineiston, jota käsittelin sisällönanalyysin keinoin. Kyselyaineiston analyysin pohjaksi muodostin useiden suomalaisten mediakasvatusoppaiden perusteella kolme pelikasvattajan perustyyppiä: rajoittajan, ymmärtäjän ja pelikaverin. Etsin omasta aineistostani vastaavuuksia näille tyypeille. Aineiston perusteella vanhemmat jakautuvat kolmeen mainittuun ryhmään erilaisten motiivien perusteella. Tutkimuksessani vanhemman osallistuminen lapsen pelaamiseen ymmärretään laajasti. Osallistumista on pelaaminen yhdessä, lapsen pelaamisen katsominen, peleistä keskusteleminen ja pelaamisen rajoittaminen. Tutkimukseni perusteella vanhempien suhtautumista ja osallistumista lapsen pelaamiseen selittävät muun muassa vanhemman sukupuoli sekä oman pelaamisen määrä. Paljon pelaavat vanhemmat hyväksyvät lapsen peliharrastuksen ja kannustavat pelaamiseen. Pelaamisen rajoittamisessa eniten itse pelaavat vanhemmat luottavat vähän pelaavia useammin omaan harkintakykyyn esimerkiksi pelien ikärajojen suhteen. Toisaalta vain vähän tai ei ollenkaan itse pelaavien ja päivittäin pelaavien vanhempien väliltä löytyy yllättävä yhteys: näihin ryhmiin kuuluvat vastaajat rajoittavat vähiten niin peliaikaa kuin pelisisältöjäkin. Eri määriä pelaavien vanhempien keskuudessa pelien opettavaisuus on ylenen syy hyväksyä lapsen pelaaminen. Käsittelen tutkimuksessani myös digitaalisen kuilun käsitettä ja vastinparina sille sosiaalista pelaamista. Sosiaaliseen pelaamiseen sisältyvä vuorovaikutus pelitilanteissa on jatkotutkimuksen kannalta yksi tärkeimmistä tutkimusprosessin aikana esiin nousseista teemoista.