Peroxomonosulphate initiated graft copolymerization of aniline onto poly(propylene) fibre - A kinetic approach

Graft copolymerization of poly(aniline) (PANI) onto poly(propylene) (PP) fibre was carried out in aqueous acidic medium under nitrogen atmosphere by using peroxomonosulphate (PMS) as a lone initiator. The non-conducting fibre was now made into a conducting one through the chemical grafting of PANI units onto the PP fibre backbone. The content of PANI in the backbone was found to vary while varying the [ANI], [PMS] and amount of PP fibre. Various graft parameters were evaluated. The chemical grafting of PANI onto PP fibre was confirmed by conductivity measurements.

Dementiakuolleisuuden sosiaaliset determinantit - rekisteriaineistoon pohjautuva tutkimus dementiakuolleisuuteen vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä

Tutkimuksessa tarkastellaan dementiakuolleisuutta sekä siihen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Dementia on oireyhtymä, jota pääasiassa sairastavat yli 65 -vuotiaat henkilöt. Väestön ikääntyessä sekä elinajanodotteen kasvaessa on odotettavissa, että dementiaa sairastavien määrä tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. On viitteitä siitä, että dementiaan sairastumisen riskiin vaikuttavat erilaiset sosiaaliset tekijät kuten koulutus, mutta varsinkin dementiakuolleisuudesta tiedetään vähän. Tutkielman aineistona käytettiin Tilastokeskuksen muodostamaa Elinolot ja kuolinsyyt -rekisteriaineistoa, joka koostuu väestölaskentatiedoista sekä työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistosta, johon on liitetty kuolinsyytietoja. Peruskuolinsyyn lisäksi aineistossa oli tieto korkeintaan kolmesta myötävaikuttavasta syystä. Dementiakuolleisuuden on esitetty aliarvioituvan peruskuolinsyynä, joten dementiakuolleisuuden määrittelyssä käytettiin myös tietoa myötävaikuttavista syistä. Rajausten jälkeen aineistossa on 317 944 henkilöä, joista 128 562 on miehiä ja 189 382 naisia. Pääanalyysimenetelmänä on käytetty elinaikamalleihin kuuluvaa Coxin regressiota. Dementiakuolleisuudessa oli vaihtelua kaikkien tutkimuksessa käytettyjen muuttujien, eli koulutuksen, sosiaaliluokan, tulojen, siviilisäädyn sekä perhemuodon mukaan. Koulutuksen vaikutus välittyi osin ammattiasemaan perustuvan sosiaaliluokan kautta. Suurimpia ryhmien väliset suhteelliset erot olivat nuoremmissa ikäryhmissä sekä sosiaaliluokan ja siviilisäädyn kohdalla. Eronneilla ja naimattomilla oli selvästi kohonnut riski suhteessa naimisissa oleviin. Myös työntekijöillä havaittiin kohonnut riski suhteessa ylempiin toimihenkilöihin. Siviilisääty vaikutti olevan merkittävä tekijä siinä mielessä, että koulutuksen, sosiaaliluokan ja tulojen tuominen malliin ei juuri vaikuttanut siviilisäätyryhmien välillä havaittuun vaihteluun. Dementiakuolleisuudessa havaitut ryhmien väliset suhteelliset erot olivat hieman pienempiä kuin muissa syissä, mutta kuitenkin hyvin samaa suuruusluokkaa. Tulosten perusteella on identifioitavissa tekijöitä, jotka suojaavat dementialta. Erityisesti avioliitto, korkea koulutus sekä ylemmät toimihenkilöammatit vaikuttavat olevan dementialta suojaavia tekijöitä. Avioliiton suojaavan vaikutuksen voidaan tulkita liittyvän sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä puolison tukeen ja läsnäoloon. Korkea koulutus sekä toimihenkilöammatit indikoivat virikkeellisempää työympäristöä, mutta niiden vaikutus voi myös kulkea ylipäänsä aktiivisemman ja kognitiivisesti virikkeellisemmän elämäntavan kautta. Aktiivisen ja kognitiivisesti haastavan elämäntavan on esitetty suojaavan dementiaan sairastumiselta. Tuloksia voidaan tulkita elämänkaarinäkökulman kautta. Jo nuoruudessa vaikuttavilla tekijöillä, kuten koulutuksella, on vaikutusta. Tämän lisäksi elämänkaaren aikana myöhemmin vaikuttavat tekijät ovat merkityksellisiä. Näiden tekijöiden on esitetty vaikuttavan aivojen hermoverkostoon ja -yhteyksiin ja luovan kognitiivista reserviä, minkä on esitetty ehkäisevän tai lykkäävän dementiaan sairastumista.

Capillary-gravity waves against a corrugated vertical cliff

An analysis involving a transformation of the velocity potential and a Fourier Sine Transform technique is described to study the effect of surface tension on incoming surface waves against a vertical cliff with a periodic wall perturbation. Known results are recovered as particular cases of the general problem considered. An analytical expression is derived for the surface elevation, at far distances from the shore-line, by using Watson's lemma and a representative table of numerical values of the coefficients of the resulting asymptotic expansion is also presented.

Macroscopic approach to multichannel disordered conductors

We present a theory of multichannel disordered conductors by directly studying the statistical distribution of the transfer matrix for the full system. The theory is based on the general properties of the scattering system: flux conservation, time-reversal invariance, and the appropriate combination requirement when two wires are put together. The distribution associated with systems of very small length is then selected on the basis of a maximum-entropy criterion; a fixed value is assumed for the diffusion coefficient that characterizes the evolution of the distribution as the length increases. We obtain a diffusion equation for the probability distribution and compute the average of a few relevant quantities.

Transition metal oxide perovskites by photoelectron and x-ray absorption spectroscopy

X-ray and ultraviolet photoelectron spectroscopy as well as x-ray absorption spectroscopy have been employed to investigate transition metal oxide perovskites of the general formula ABOs (A=La or rare-earth ion, B=trivalent transition metalion). Systematics in the core levels and in the valence bands in the series of LaBOa compounds have been discussed. Lanthanum chemical shifts in the x-ray absorption spectra in this series show interesting trends. Photoelectron spectra of the solid solutions, LaNil_x Coxes, LaNix_x FexO8 and LaFel_x Coxes show that the rigid band model is applicable to these systems. It is shown that x-ray photoelectron spectroscopy can be employed to identify multiple oxidation states of transition metal ions in oxide perovskites.

Influence of cross-correlation between dipolar and chemical shift anisotropy relaxation mechanisms upon the transverse relaxation rates of 15N in macromolecules

Heteronuclear multiple-quantum coherence relaxation rate are calculated for the individual transitions of the S spin in an AIS nuclear spin system assuming that the heteronucleus (S spin) has relaxation contributions from both intramolecular dipole-dipole and chemical shift anisotropy relaxation. The individual multiplet components of the heteronuclear zero- and double-quantum coherences are shown to have different transverse relaxation rates. The cross-correlation between the two relaxation mechanisms is shown to be the dominant cause of the calculated differential line broadening. Experimental data are presented using as an example a uniformly 15N labelled sample of human epidermal growth factor.

The inelastic vibration absorber subjected to earthquake ground motions

Two storey bilinear hysteretic structures have been studied with a view to exploring the possibility of using the dynamic vibration absorber concept in earthquake-resistant design. The response of the lower storey has been optimized for the Taft 1952, S69°E accelerogram with reference to parameters such as frequency ratio, yield strength ratio and mass ratio. The influence of viscous damping has also been examined.

Remark on factorials that are products of factorials

In a paper published in 1993, Erdos proved that if n! = a! b!, where 1 < a a parts per thousand currency sign b, then the difference between n and b does not exceed 5 log log n for large enough n. In the present paper, we improve this upper bound to ((1 + epsilon)/ log 2) log log n and generalize it to the equation a (1)!a (2)! ... a (k) ! = n!. In a recent paper, F. Luca proved that n - b = 1 for large enough n provided that the ABC-hypothesis holds.

Conformational studies of the triphenylphosphazenyl side chain in cyclophosphazenes. I. Crystal and molecular structure of N3P3C15(NPPh3)

The title compound, C t8H~sC15NaP4, crystallizes in the monoclinic space group P2~/n with a = 20.14 (2), b = 8.69 (1), c = 14.92 (2) A, fl = 98.8 (3) ° , Z = 4. The structure was determined from visual data and refined to R = 0-069 for 1450 reflections. The cyclophosphazene ring is non-planar. The exocyclic NPPh 3 group exhibits type I conformation [R. A. Shaw (1975). Pure Appl. Chem. 44, 317-341] in which the N-P bond is perpendicular to the adjacent P-CI bond.

3,12-dinitro-5,10,15,20-tetraphenylporphyrin- an example of a twisted intramolecular charge-transfer system

he porphyrin ring in the title compound, 10,19-dinitro-2,7,12,17-tetraphenyl-21,22,23,24-tetraazapenta-cyclo[16.2.1.1(3,6).1(8,11).1(13,16)]tetracosa-1,3,5,7,9,11(23),-12,14,16,18(21),19-undecaene 0.5-dichloromethane solvate, C44H28N6O4.0.5CH2Cl2, adopts a saddle conformation with neighbouring pyrrole rings tilted with respect to each other. The two nitro groups are situated on alternate pyrrole rings and have their planes angled away from those of the pyrrole rings, thereby indicating that interaction between the porphyrin and nitro groups is slight.

Chemical Synthesis of Metal Nanoparticles Using Amine-Boranes

The development of new synthetic strategies to obtain mono-disperse metal nanoparticles on large scales is an attractive prospect in the context of sustainability. Recently, amine-boranes, the classical Lewis acid-base adducts, have been employed as reducing agents for the synthesis of metal nanoparticles. They offer several advantages over the traditional reducing agents like the borohydrides; for example, a much better control of the rate of reduction and, hence, the particle size distribution of metal nanoparticles; diversity in their reducing abilities by varying the substituents on the nitrogen atom; and solubility in various protic and aprotic solvents. Amine-boranes have not only been used successfully as reducing agents in solution but also in solventless conditions, in which along with the reduction of the metal precursor, they undergo in situ transformation to afford the stabilizing agent for the generated metal nanoparticles, thereby bringing about atom economy as well. The use of amine boranes for the synthesis of metal nanoparticles has experienced an explosive growth in a very short period of time. In this Minireview, recent progress on the use of amine boranes for the synthesis of metal nanoparticles, with a focus towards the development of pathways for sustainability, is discussed.