CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektin onnistumisen osatekijät

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektia ja erityisesti sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tehtiin ensimmäisenä kirjallisuuskatsaus, jossa kuvattiin CRM- järjestelmien ominaisuuksia sekä niiden suhdetta laajempaan asiakkuudenhallinnan käsitteeseen. Kirjallisuuskatsauksessa tuotiin myös esille aikaisemmassa tutkimuksessa havaittuja seikkoja, joiden on nähty vaikuttavan CRM- järjestelmien käyttöönoton onnistumiseen. Tutkimustulokset syntyivät kun teoreettisessa viitekehyksessä havaittuja CRM- järjestelmien käyt-töönoton onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä verrattiin tapausyrityksen käyttöönottoprojektiin. Ky-seessä on siis empiirinen tapaustutkimus, jossa aineiston kerääminen toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina sekä hyödyntäen konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa todettiin CRM- järjestelmien tukevan yrityksen laajempaa asiakashankintaan ja asiakassuhteisiin liittyvää liiketoimintastrategiaa, jonka tavoitteena on luoda pitkäaikaisia ja kan-nattavia asiakassuhteita. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan näe CRM- järjestelmää yhtä tärkeänä työkaluna vaan ne voidaan nähdä yrityksessä vain yhtenä tietoteknisenä ratkaisuna tai osana laa-jempaa asiakkuudenhallinnan kokonaisratkaisua, jossa CRM- järjestelmä tukee yrityksen perusta-vanlaatuista asiakaskeskeistä strategiaa ja visiota. Tutkimuksessa todettiin myös, että CRM- järjes-telmällä voi olla operatiivisiin, analyyttisiin ja yhteistyötä tukeviin toimintoihin liittyviä ominai-suuksia. Tutkimuksessa tosin havaittiin, että toisinaan CRM- järjestelmistä hyödynnetään ainoas-taan rajallista kapasiteettia ja yrityksen tavoitteista riippuen CRM- järjestelmän kaikkia ominai-suuksia ei ole aina tarkoituskaan ottaa käyttöön. Teoriakatsauksen avulla pyrittiin myös löytämään yleisimmin CRM- järjestelmän käyttöönottopro-jektiin vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemmasta tutkimuksesta löydettiin kahdeksan tekijää joiden näh-tiin yleisimmin vaikuttavan projektin onnistumiseen. Tutkimuksen empiriaosassa näitä tekijöitä verrattiin tapausyrityksessä suoritettuun CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektiin sekä selvitettiin kuinka miten ne vaikuttivat projektin onnistumiseen. Tutkimuksessa tärkeimmiksi CRM- järjestelmän käyttöönottoprojektin onnistumista edesauttaneiksi tekijöiksi tunnistettiin ylimmän johdon sekä myyntijohdon sitoutuminen projektin läpiviemiseen sekä CRM- järjestelmän jatkuvan käytön vaatimiseen. Myös loppukäyttäjien koulutukseen panos-taminen oli tärkeässä osassa käyttöönototon alkuvaiheen kivuttomuuden varmistamiseksi. Laaduk-kaampi käyttöönotto olisi edellyttänyt myyntijohdon parempaa koulutusta CRM- järjestelmän käyt-tämiseen sekä ominaisuuksien tunnistamiseen, markkinointiosaston osallistamista heti projektin alkuvaiheessa sekä CRM- järjestelmän jatkokehitysprosessin parempaa suunnittelua.

Eletty, suojeltu ja museoitu. Makkarakosken sahan jaettu maisema

Tutkimukseni aiheena on ainutlaatuisen vesisahan jaettu maisema. Tutkin fyysistä maisemaa kronologisena jatkumona, miten mennyt, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat yksittäisessä teollisessa maisemassa. Tutkimukseni tapauksena on vuonna 1875 rakennettu Makkarakosken vesisaha ja sitä ympäröivä maisema. Sahan maisemaa lähestyn säilymisen ja säilyttämisen näkökulmasta sitoen eletyn, suojellun ja museoidun maiseman osaksi Makkarakosken vesisahan maisemaa. Eletty maisema on edustanut aikanaan tuotantomaisemaa, työtä ja arkea. Suojeltu maisema sisältää tutkimuksessani aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön, joka halutaan suojella ja säilyttää tuleville sukupolvelle. Museoitu maisema puolestaan edustaa museoinstituutiota, jonka avulla on mahdollista jäsentää mennyttä ja nykyisyyttä. Lähestyn tutkimukseni maisemaa myös eri ajanjaksoilla maisemaa muokanneiden tarpeiden kautta. Makkarakosken sahan maisema on rakennettu materiaalisia tarpeita varten. Tuotannon loputtua, saharakennuksen haluttiin säilyttää jälkenä menneisyydestä, johon muistamisen tarpeet kiinnittyvät. Museoitu saharakennus ja maisema ovat saaneet puolestaan uuden tehtävän tiedon välittäjänä. Tapaustutkimuksen lähtökohtana on kerätä mahdollisimman monipuolinen aineisto. Tyypillistä on useiden menetelmien ja aineistojen käyttö. Maiseman muutosta tutkiessani tutkimusaineistoni koostuu kuva-aineistoista, kirjallisista ja suullisista lähteistä sekä omista havainnoistani. Tutkimusaineistoni olen pääosin kerännyt vuosina 2013‒2014 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n sahamuseo -projektin yhteydessä kokoamastani materiaalista. Tutkimukseni metodisena lähtökohtana käsittelen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön menneisyyden jälkiä osana kulttuuriperintöprosessia. Kulttuuriperintöprosessiksi kutsutaan tapahtumaketjua, jossa menneisyyden jälki valitaan, tunnistetaan ja tuotetaan säilyttämisen ar-voiseksi todisteeksi. Makkarakosken sahan maisema on todiste, joka kertoo muutoksesta, muuttuneista arvoista ja ajatusmaailmoista. Kulttuuriperintö luodaan uudelleen identiteettityöprosessissa. Kulttuuriperintöyhteisö, joka tässä tutkimuksessa koostuu Ahlströmin suvusta, Ahlström-yhtiöstä, paikallisesta yhteisöstä ja kulttuuriperintöviranomaisista, käyttää identiteettityöprosessissa erilaisia historioita liittämällä kulttuuriperintöarvon menneisyyden jälkiin. Makkarakosken sahan jaettu maisema on jatkumo, jossa yhdistyy menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ja jonka kulttuuriperintöyhteisön jäsenet jakavat ja esittävät ulospäin omana historianaan.

Auria Biopankin hyödynnettävyys tutkittavien rekrytoinnissa kliinisiin lääketutkimuksiin

Kliininen lääketutkimus on ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jonka tavoitteena on selvittää lääkeaineiden farmakodynaamisia sekä farmakokineettisiä ominaisuuksia ihmiselimistössä. Tutkittavien rekrytointi kliinisiin lääketutkimuksiin voi olla haastavaa ja hidasta, mikä vaikeuttaa tutkimuksen suorittamista. Biopankki on yksikkö, johon on säilöttynä ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liitettyjä terveystietoja, joita voidaan käyttää biopankkitutkimusten tekemiseen. Vuonna 2013 astui voimaan Biopankkilaki (688/2012), jonka myötä Suomeen on perustettu yhdeksän biopankkia. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää, miten Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä voitaisiin hyödyntää tutkittavien rekrytoimiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Projekti on toteutettu yhteistyössä Auria Biopankin kanssa. Projektia varten valittiin kuusi lääkekehityksen kannalta mielenkiintoista ja ajankohtaista sairautta, jotka ovat: Alzheimerin tauti, idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), multippeliskleroosi eli MS-tauti, eturauhassyöpä, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä sekä monisysteemiatrofia (MSA). Jokaiselle sairaudelle suoritettiin näyte- ja tietorekisterihaku Auria Biopankin rekisteristä. Hakua varten luotiin sairauskohtaiset tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, suoritettujen todellisten kliinisten lääketutkimusten kriteereitä apuna käyttäen. Näyte- ja tietorekisterihaun tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kriteereitä vastaavaa henkilöä biopankin rekisterissä on, ja voidaanko heiltä biopankin välityksellä tiedustella halukkuutta ottaa osaa kliiniseen lääketutkimukseen. Projektin toisena osana luotiin toimintamalleja sekä mallikirjeitä biopankin välityksellä tapahtuvaa yhteydenottoa varten. Varsinaista yhteydenottoa sopiviin henkilöihin ei tämän projektin yhteydessä suoritettu. Suurinosa Auria Biopankin näytteistä on kerätty sairaalahoidon yhteydessä, joten oletettavasti erikoissairaanhoidossa hoidettavat sairaudet ovat kattavammin edustettuina biopankin rekisterissä. Tietorekisterihaun tuloksista tämä ei kuitenkaan ole suoraan havaittavissa. Valituista sairauksista eturauhassyöpää sairastavia kriteerit täyttäviä potilaita löytyi hieman alle 130, kun Alzheimerin taudin, IPF:n, ja MSA:n kohdalla luku jäi alle kymmeneen. MS-tautia sairastavia henkilöitä löytyi alle 20 ja ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavia noin 10. Biopankkilain mukainen biopankkitoiminta on Suomessa vielä uutta. Aktiivisten biopankkisuostumusten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana, mikä mahdollistaa biopankkien näyte- ja tietorekisterien kasvun ja tiedon nykyistä paremman hyödyntämisen. Mitä enemmän on biopankkisuostumuksen antaneita henkilöitä, sitä enemmän on henkilöitä tavoitettavissa biopankin välityksellä myös kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen.