Partial correlation : Network analysis

The final year project came to us as an opportunity to get involved in a topic which has appeared to be attractive during the learning process of majoring in economics: statistics and its application to the analysis of economic data, i.e. econometrics.Moreover, the combination of econometrics and computer science is a very hot topic nowadays, given the Information Technologies boom in the last decades and the consequent exponential increase in the amount of data collected and stored day by day. Data analysts able to deal with Big Data and to find useful results from it are verydemanded in these days and, according to our understanding, the work they do, although sometimes controversial in terms of ethics, is a clear source of value added both for private corporations and the public sector. For these reasons, the essence of this project is the study of a statistical instrument valid for the analysis of large datasets which is directly related to computer science: Partial Correlation Networks.The structure of the project has been determined by our objectives through the development of it. At first, the characteristics of the studied instrument are explained, from the basic ideas up to the features of the model behind it, with the final goal of presenting SPACE model as a tool for estimating interconnections in between elements in large data sets. Afterwards, an illustrated simulation is performed in order to show the power and efficiency of the model presented. And at last, the model is put into practice by analyzing a relatively large data set of real world data, with the objective of assessing whether the proposed statistical instrument is valid and useful when applied to a real multivariate time series. In short, our main goals are to present the model and evaluate if Partial Correlation Network Analysis is an effective, useful instrument and allows finding valuable results from Big Data.As a result, the findings all along this project suggest the Partial Correlation Estimation by Joint Sparse Regression Models approach presented by Peng et al. (2009) to work well under the assumption of sparsity of data. Moreover, partial correlation networks are shown to be a very valid tool to represent cross-sectional interconnections in between elements in large data sets.The scope of this project is however limited, as there are some sections in which deeper analysis would have been appropriate. Considering intertemporal connections in between elements, the choice of the tuning parameter lambda, or a deeper analysis of the results in the real data application are examples of aspects in which this project could be completed.To sum up, the analyzed statistical tool has been proved to be a very useful instrument to find relationships that connect the elements present in a large data set. And after all, partial correlation networks allow the owner of this set to observe and analyze the existing linkages that could have been omitted otherwise.

Associations between mood, anxiety or substance use disorders and inflammatory markers after adjustment for multiple covariates in a population-based study.

Inflammation is one possible mechanism underlying the associations between mental disorders and cardiovascular diseases (CVD). However, studies on mental disorders and inflammation have yielded inconsistent results and the majority did not adjust for potential confounding factors. We examined the associations of several pro-inflammatory cytokines (IL-1β, IL-6 and TNF-α) and high sensitive C-reactive protein (hsCRP) with lifetime and current mood, anxiety and substance use disorders (SUD), while adjusting for multiple covariates. The sample included 3719 subjects, randomly selected from the general population, who underwent thorough somatic and psychiatric evaluations. Psychiatric diagnoses were made with a semi-structured interview. Major depressive disorder was subtyped into "atypical", "melancholic", "combined atypical-melancholic" and "unspecified". Associations between inflammatory markers and psychiatric diagnoses were assessed using multiple linear and logistic regression models. Lifetime bipolar disorders and atypical depression were associated with increased levels of hsCRP, but not after multivariate adjustment. After multivariate adjustment, SUD remained associated with increased hsCRP levels in men (β = 0.13 (95% CI: 0.03,0.23)) but not in women. After multivariate adjustment, lifetime combined and unspecified depression were associated with decreased levels of IL-6 (β = -0.27 (-0.51,-0.02); β = -0.19 (-0.34,-0.05), respectively) and TNF-α (β = -0.16 (-0.30,-0.01); β = -0.10 (-0.19,-0.02), respectively), whereas current combined and unspecified depression were associated with decreased levels of hsCRP (β = -0.20 (-0.39,-0.02); β = -0.12 (-0.24,-0.01), respectively). Our data suggest that the significant associations between increased hsCRP levels and mood disorders are mainly attributable to the effects of comorbid disorders, medication as well as behavioral and physical CVRFs.

Transient suppression of Shigella flexneri type 3 secretion by a protective O-antigen-specific monoclonal IgA.

Mucosal immunity to the enteric pathogen Shigella flexneri is mediated by secretory IgA (S-IgA) antibodies directed against the O-antigen (O-Ag) side chain of lipopolysaccharide. While secretory antibodies against the O-Ag are known to prevent bacterial invasion of the intestinal epithelium, the mechanisms by which this occurs are not fully understood. In this study, we report that the binding of a murine monoclonal IgA (IgAC5) to the O-Ag of S. flexneri serotype 5a suppresses activity of the type 3 secretion (T3S) system, which is necessary for S. flexneri to gain entry into intestinal epithelial cells. IgAC5's effects on the T3S were rapid (5 to 15 min) and were coincident with a partial reduction in the bacterial membrane potential and a decrease in intracellular ATP levels. Activity of the T3S system returned to normal levels 45 to 90 min following antibody treatment, demonstrating that IgAC5's effects were transient. Nonetheless, these data suggest a model in which the association of IgA with the O-Ag of S. flexneri partially de-energizes the T3S system and temporarily renders the bacterium incapable of invading intestinal epithelial cells. IMPORTANCE: Secretory IgA (S-IgA) serves as the first line of defense against enteric infections. However, despite its well-recognized role in mucosal immunity, relatively little is known at the molecular level about how this class of antibody functions to prevent pathogenic bacteria from penetrating the epithelial barrier. It is generally assumed that S-IgA functions primarily by "immune exclusion," a phenomenon in which the antibody binds to microbial surface antigens and thereby promotes bacterial agglutination, entrapment in mucus, and physical clearance from the gastrointestinal tract via peristalsis. The results of the present study suggest that in addition to serving as a physical barrier, S-IgA may have a direct impact on the ability of microbial pathogens to secrete virulence factors required for invasion of intestinal epithelial cells.

Dépersonnalisation. Données actuelles.

OBJECTIVE: Depersonalization is a fascinating clinical phenomenon referring to a self-consciousness disorder, characterized by emotional detachment from one's own feelings, thoughts, or actions. This article intends to summarize the current literature in this area. METHOD: Using the Medline data base, we reviewed literature addressing the clinical, etiology, nosology, physiopathology, and treatment of depersonalization. CONCLUSIONS: Derealization means that perception of the world and of external reality are altered. These 2 phenomena are often associated. They are not specific to any psychiatric entity and are reported in many different psychiatric syndromes. Many factors, including use of different substances, are involved in their onset. The physiopathology is still little known. However, some conceptual models suggest partial amygdala inhibition combined with activation of other amygdaloid structures. A serotoninergic functioning impairment is indicated in different pharmacologic studies. Different psychotropic drugs, especially serotoninergic antidepressants, have been proposed for pharmacotherapy; however, there are no conclusive randomized studies, and the contribution of psychotherapy in treating these patients is still questioned

Prognostic significance of nailfold capillary microscopy in patients with Raynaud's phenomenon and scleroderma-pattern abnormalities. A six-year follow-up study.

The aim of this study was to assess the prognostic significance of scleroderma capillary pattern (SD-pattern) in patients with Raynaud's phenomenon. Thirty patients with a capillaroscopy examination suggestive of scleroderma (megacapillaries and/or avascularity) but without clinical criteria of scleroderma (ARA criteria) were reevaluated 6 years after the initial clinical and capillaroscopy examinations. SD-pattern abnormalities were classified according to a semiquantitative method. Eight out of the 28 evaluated patients (28%) developed a scleroderma spectrum disorder (SDS). The presence of avascularity and/or a mean of more than two megacapillaries digit greatly enhanced the percentage of evolution toward SDS (70%/88% respectively). Most of the patients with few enlarged capillaries and no capillary rarefaction at entry had primary acrocyanosis (11/15). None of them developed SDS. The microangiopathy disappeared during the follow-up period in most of these patients (14/15). These results confirm the prognostic value of SD-pattern capillary abnormalities for SDS. Primary acrocyanosis, a benign clinical entity should be considered in presence of few megacapillaries and without capillary rarefaction.

Feasibility of Therapeutic Drug Monitoring (TDM) for Imatinib: Preliminary considerations on the dosage adjustment approach for CML patients enrolled in the Imatinib Concentration Monitoring (I-COME) study

Background: As imatinib pharmacokinetics are highly variable, plasma levels differ largely between patients under the same dosage. Retrospective studies in chronic myeloid leukemia (CML) patients showed significant correlations between low levels and suboptimal response, and between high levels and poor tolerability. Monitoring of plasma levels is thus increasingly advised, targeting trough concentrations of 1000 μg/L and above. Objectives: Our study was launched to assess the clinical usefulness of systematic imatinib TDM in CML patients. The present preliminary evaluation questions the appropriateness of dosage adjustment following plasma level measurement to reach the recommended trough level, while allowing an interval of 4-24 h after last drug intake for blood sampling. Methods: Initial blood samples from the first 9 patients in the intervention arm were obtained 4-25 h after last dose. Trough levels in 7 patients were predicted to be significantly away from the target (6 <750 μg/L, and 1 >1500 μg/L with poor tolerance), based on a Bayesian approach using a population pharmacokinetic model. Individual dosage adjustments were taken up in 5 patients, who had a control measurement 1-4 weeks after dosage change. Predicted trough levels were confronted to anterior model-based extrapolations. Results: Before dosage adjustment, observed concentrations extrapolated at trough ranged from 359 to 1832 μg/L (median 710; mean 804, CV 53%) in the 9 patients. After dosage adjustment they were expected to target between 720 and 1090 μg/L (median 878; mean 872, CV 13%). Observed levels of the 5 recheck measurements extrapolated at trough actually ranged from 710 to 1069 μg/L (median 1015; mean 950, CV 16%) and had absolute differences of 21 to 241 μg/L to the model-based predictions (median 175; mean 157, CV 52%). Differences between observed and predicted trough levels were larger when intervals between last drug intake and sampling were very short (~4 h). Conclusion: These preliminary results suggest that TDM of imatinib using a Bayesian interpretation is able to bring trough levels closer to 1000 μg/L (with CV decreasing from 53% to 16%). While this may simplify blood collection in daily practice, as samples do not have to be drawn exactly at trough, the largest possible interval to last drug intake yet remains preferable. This encourages the evaluation of the clinical benefit of a routine TDM intervention in CML patients, which the randomized Swiss I-COME study aims to.

Workplace adjustment of an expatriate manager: identifying key components from a social capital perspective

Perustaen tutkimuksen kansainvälisen sopeutumisen teoreettiselle rungolle täydentäen sitä sosiaalisen pääoman teorialla, tämä tutkielma tutkii kuinka johtoasemassa oleva ulkosuomalainen luo hyvin toimivan sosiaalisen verkoston hong kongilaisella työpaikallansa. Tutkielma lähestyy aihetta Nahapietin ja Ghoshalin (1998) kehittämän sosiaalisen pääoman kolmen ulottuvuuden mallin avulla. Tutkielmassa kirjallisuudesta haettua teoriaa käytetään tutkimustavarten tehtyjen haastattelujen analysointiapuna. Tutkimalla sosiaalista pääomaa, kansainvälisen sopeutumisen kirjallisuutta, ekspatriootin perinteisiä menestystekijöitä ja guanxia (kiinalaisten henkilökohtaisia siteitä) tämän tutkimuksen teoriaosuus implikoi, että sosiaalisella pääomalla tulisi olla täydentävä rooli kansainvälisen sopeutumisen kirjallisuudessa. Sosiaalisen pääoman kolmen ulottuvuuden mallia käytetään pohjana empiirisen datan analysointiin. Tutkielman empiiriset tulokset osoittavat, että työpaikan sosiaaliseen verkostoon sopeutuminen liittyy exspatriootin kykyyn käsitellä estäviä ja mahdollistajia sosiaalisen pääoman luontiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi sopeutuminen vaatii exspatriootin tunnistavan kohdemaalle tyypillisiä exspatriootin menestystekijöitä ja ekspatriootinomia tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Syttyminen ja palamisen eteneminen partikkelikerroksessa

Syttymistä ja palamisen etenemistä partikkelikerroksessa tutkitaan paloturvallisuuden parantamista sekä kiinteitä polttoaineita käyttävien polttolaitteiden toiminnan tuntemista ja kehittämistä varten. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena kerätä yhteen syttymiseen ja liekkirintaman etenemiseen liittyviä kokeellisia ja teoreettisia tutkimustuloksia, jotka auttavat kiinteäkerrospoltto- ja -kaasutus-laitteiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Työ on esitutkimus sitä seuraavalle kokeelliselle ja teoreettiselle osalle. Käsittelyssä keskitytään erityisesti puuperäisiin polttoaineisiin. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet sekä kiinteiden jätteiden energiakäytön lisääminen ja kaatopaikalle viennin vähentäminen aiheuttavat lähitulevaisuudessa kerrospolton lisääntymistä. Kuljetusmatkojen optimoinnin takia joudutaan rakentamaan melko pieniä polttolaitoksia, joissa kerrospolttotekniikka on edullisin vaihtoehto. Syttymispisteellä tarkoitetaan Semenovin määritelmän mukaan tilaa ja ajankohtaa, jolloin polttoaineen ja hapen reaktioissa muodostuva nettoenergia aikayksikössä on yhtäsuuri kuin ympäristöön siirtyvä nettoenergiavirta. Itsesyttyminen tarkoittaa syttymistä ympäristön lämpötilan tai paineen suurenemisen seurauksena. Pakotettu syttyminen tapahtuu, kun syttymispisteen läheisyydessä on esimerkiksi liekki tai hehkuva kiinteä kappale, joka aiheuttaa paikallisen syttymisen ja syttymisrintaman leviämisen muualle polttoaineeseen. Kokeellinen tutkimus on osoittanut tärkeimmiksi syttymiseen ja syttymisrintaman etenemiseen vaikuttaviksi tekijöiksi polttoaineen kosteuden, haihtuvien aineiden pitoisuuden ja lämpöarvon, partikkelikerroksen huokoisuuden, partikkelien koon ja muodon, polttoaineen pinnalle tulevan säteilylämpövirran tiheyden, kaasun virtausnopeuden kerroksessa, hapen osuuden ympäristössä sekä palamisilman esilämmityksen. Kosteuden lisääntyminen suurentaa syttymisenergiaa ja -lämpötilaa sekä pidentää syttymisaikaa. Mitä enemmän polttoaine sisältää haihtuvia aineita sitä pienemmässä lämpötilassa se syttyy. Syttyminen ja syttymisrintaman eteneminen ovat sitä nopeampia mitä suurempi on polttoaineen lämpöarvo. Kerroksen huokoisuuden kasvun on havaittu suurentavan palamisen etenemisnopeutta. Pienet partikkelit syttyvät yleensä nopeammin ja pienemmässä lämpötilassa kuin suuret. Syttymisrintaman eteneminen nopeutuu partikkelien pinta-ala - tilavuussuhteen kasvaessa. Säteilylämpövirran tiheys on useissa polttosovellutuksissa merkittävin lämmönsiirtotekijä, jonka kasvu luonnollisesti nopeuttaa syttymistä. Ilman ja palamiskaasujen virtausnopeus kerroksessa vaikuttaa konvektiiviseen lämmönsiirtoon ja hapen pitoisuuteen syttymisvyöhykkeellä. Ilmavirtaus voi jäähdyttää ja kuumankaasun virtaus lämmittää kerrosta. Hapen osuuden kasvaminen nopeuttaa syttymistä ja liekkirintaman etenemistä kunnes saavutetaan tila, jota suuremmilla virtauksilla ilma jäähdyttää ja laimentaa reaktiovyöhykettä. Palamisilman esilämmitys nopeuttaa syttymisrintaman etenemistä. Syttymistä ja liekkirintaman etenemistä kuvataan yleensä empiirisillä tai säilyvyysyhtälöihin perustuvilla malleilla. Empiiriset mallit perustuvat mittaustuloksista tehtyihin korrelaatioihin sekä joihinkin tunnettuihin fysikaalisiin lainalaisuuksiin. Säilyvyysyhtälöihin perustuvissa malleissa systeemille määritetään massan, energian, liikemäärän ja alkuaineiden säilymisyhtälöt, joiden nopeutta kuvaavien siirtoyhtälöiden muodostamiseen käytetään teoreettisella ja kokeellisella tutkimuksella saatuja yhtälöitä. Nämä mallinnusluokat ovat osittain päällekkäisiä. Pintojen syttymistä kuvataan usein säilyvyysyhtälöihin perustuvilla malleilla. Partikkelikerrosten mallinnuksessa tukeudutaan enimmäkseen empiirisiin yhtälöihin. Partikkelikerroksia kuvaavista malleista Xien ja Liangin hiilipartikkelikerroksen syttymiseen liittyvä tutkimus ja Gortin puun ja jätteen polttoon liittyvä reaktiorintaman etenemistutkimus ovat lähimpänä säilyvyysyhtälöihin perustuvaa mallintamista. Kaikissa malleissa joudutaan kuitenkin yksinkertaistamaan todellista tapausta esimerkiksi vähentämällä dimensioita, reaktioita ja yhdisteitä sekä eliminoimalla vähemmän merkittävät siirtomekanismit. Suoraan kerrospolttoa ja -kaasutusta palvelevia syttymisen ja palamisen etenemisen tutkimuksia on vähän. Muita tarkoituksia varten tehtyjen tutkimusten polttoaineet, kerrokset ja ympäristöolosuhteet poikkeavat yleensä selvästi polttolaitteiden vastaavista olosuhteista. Erikokoisten polttoainepartikkelien ja ominaisuuksiltaan erilaisten polttoaineiden seospolttoa ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Polttoainepartikkelien muodon vaikutuksesta on vain vähän tutkimusta.Ilman kanavoitumisen vaikutuksista ei löytynyt tutkimuksia.

BoBo mixing meseasurement at Belle using dilepton events tagged with a soft pion

L'expérience Belle, située dans le centre de recherche du KEK, au Japon, est consacrée principalement à l'étude de la violation de CP dans le système des mésons B. Elle est placée sur le collisionneur KEKB, qui produit des paires Banti-B. KEKB, l'une des deux « usines à B » actuellement en fonction, détient le record du nombre d'événements produits avec plus de 150 millions de paires. Cet échantillon permet des mesures d'une grande précision dans le domaine de la physique du méson B. C'est dans le cadre de ces mesures de précision que s'inscrit cette analyse. L'un des phénomènes remarquables de la physique des hautes énergies est la faculté qu'a l'interaction faible de coupler un méson neutre avec son anti-méson. Dans le présent travail, nous nous intéressons au méson B neutre couplé à l'anti-méson B neutre, avec une fréquence d'oscillation _md mesurable précisément. Outre la beauté de ce phénomène lui-même, une telle mesure trouve sa place dans la quête de l'origine de la violation de CP. Cette dernière n'est incluse que d'une façon peu satisfaisante dans le modèle standard des interactions électro-faibles. C'est donc la recherche de phénomènes physiques encore inexpliqués qui motive en premier lieu la collaboration Belle. Il existe déjà de nombreuses mesures de _md antérieures. Celle que nous présentons ici est cependant d'une précision encore jamais atteinte grâce, d'une part, à l'excellente performance de KEKB et, d'autre part, à une approche originale qui permet de réduire considérablement la contamination de la mesure par des événements indésirés. Cette approche fut déjà mise à profit par d'autres expériences, dans des conditions quelque peu différentes de celles de Belle. La méthode utilisée consiste à reconstruire partiellement l'un des mésons dans le canal ___D*(D0_)l_l, en n'utilisant que les informations relatives au lepton l et au pion _. L'information concernant l'autre méson de la paire Banti-B initiale n'est tirée que d'un seul lepton de haute énergie. Ainsi, l'échantillon à disposition ne souffre pas de grandes réductions dues à une reconstruction complète, tandis que la contamination due aux mésons B chargés, produits par KEKB en quantité égale aux B0, est fortement diminuée en comparaison d'une analyse inclusive. Nous obtenons finalement le résultat suivant : _md = 0.513±0.006±0.008 ps^-1, la première erreur étant l'erreur statistique et la deuxième, l'erreur systématique.<br/><br/>The Belle experiment is located in the KEK research centre (Japan) and is primarily devoted to the study of CP violation in the B meson sector. Belle is placed on the KEKB collider, one of the two currently running "B-meson factories", which produce Banti-B pairs. KEKB has created more than 150 million pairs in total, a world record for this kind of colliders. This large sample allows very precise measurements in the physics of beauty mesons. The present analysis falls within the framework of these precise measurements. One of the most remarkable phenomena in high-energy physics is the ability of weak interactions to couple a neutral meson to its anti-meson. In this work, we study the coupling of neutral B with neutral anti-B meson, which induces an oscillation of frequency _md we can measure accurately. Besides the interest of this phenomenon itself, this measurement plays an important role in the quest for the origin of CP violation. The standard model of electro-weak interactions does not include CP violation in a fully satisfactory way. The search for yet unexplained physical phenomena is, therefore, the main motivation of the Belle collaboration. Many measurements of _md have previously been performed. The present work, however, leads to a precision on _md that was never reached before. This is the result of the excellent performance of KEKB, and of an original approach that allows to considerably reduce background contamination of pertinent events. This approach was already successfully used by other collaborations, in slightly different conditions as here. The method we employed consists in the partial reconstruction of one of the B mesons through the decay channel ___D*(D0_)l_l, where only the information on the lepton l and the pion _ are used. The information on the other B meson of the initial Banti-B pair is extracted from a single high-energy lepton. The available sample of Banti-B pairs thus does not suffer from large reductions due to complete reconstruction, nor does it suffer of high charged B meson background, as in inclusive analyses. We finally obtain the following result: _md = 0.513±0.006±0.008 ps^-1, where the first error is statistical, and the second, systematical.<br/><br/>De quoi la matière est-elle constituée ? Comment tient-elle ensemble ? Ce sont là les questions auxquelles la recherche en physique des hautes énergies tente de répondre. Cette recherche est conduite à deux niveaux en constante interaction. D?une part, des modèles théoriques sont élaborés pour tenter de comprendre et de décrire les observations. Ces dernières, d?autre part, sont réalisées au moyen de collisions à haute énergie de particules élémentaires. C?est ainsi que l?on a pu mettre en évidence l?existence de quatre forces fondamentales et de 24 constituants élémentaires, classés en « quarks » et « leptons ». Il s?agit là de l?une des plus belles réussites du modèle en usage aujourd?hui, appelé « Modèle Standard ». Il est une observation fondamentale que le Modèle Standard peine cependant à expliquer, c?est la disparition quasi complète de l?anti-matière (le « négatif » de la matière). Au niveau fondamental, cela doit correspondre à une asymétrie entre particules (constituants de la matière) et antiparticules (constituants de l?anti-matière). On l?appelle l?asymétrie (ou violation) CP. Bien qu?incluse dans le Modèle Standard, cette asymétrie n?est que partiellement prise en compte, semble-t-il. En outre, son origine est inconnue. D?intenses recherches sont donc aujourd?hui entreprises pour mettre en lumière cette asymétrie. L?expérience Belle, au Japon, en est une des pionnières. Belle étudie en effet les phénomènes physiques liés à une famille de particules appelées les « mésons B », dont on sait qu?elles sont liées de près à l?asymétrie CP. C?est dans le cadre de cette recherche que se place cette thèse. Nous avons étudié une propriété remarquable du méson B neutre : l?oscillation de ce méson avec son anti-méson. Cette particule est de se désintégrer pour donner l?antiparticule associée. Il est clair que cette oscillation est rattachée à l?asymétrie CP. Nous avons ici déterminé avec une précision encore inégalée la fréquence de cette oscillation. La méthode utilisée consiste à caractériser une paire de mésons B à l?aide de leur désintégration comprenant un lepton chacun. Une plus grande précision est obtenue en recherchant également une particule appelée le pion, et qui provient de la désintégration d?un des mésons. Outre l?intérêt de ce phénomène oscillatoire en lui-même, cette mesure permet d?affiner, directement ou indirectement, le Modèle Standard. Elle pourra aussi, à terme, aider à élucider le mystère de l?asymétrie entre matière et anti-matière.