[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

’’Täällä on mun koti, täällä on mun paikka’’. Tutkimus halislaisten maahanmuuttajanaisten kotikokemuksista

Tutkimukseni käsittelee Turun Halisten kaupunginosassa asuvien maahanmuuttajanaisten kotikokemuksia. Pohdin kodin määrittymistä maahanmuuttajalle eri aika tasoilla paikallisen sekä ylirajaisen arkielämän kautta. Työssäni selvitän mitä merkityksiä naiset antavat kotimailleen sekä kodeilleen niin entisessä asuinmaassaan kuin Suomessa. Tutkin sitä, miten Halinen sekä siellä sijaitseva nykyinen koti koetaan ja millaisia ajatuksia entinen sekä kuviteltu tulevaisuuden koti heissä herättävät. Pääteemana tarkastelen ylirajaisen kotikokemuksen muotoutumista maahanmuuttajan arkikäytänteiden kautta. Tärkeimpänä tutkimusaineistonani toimii kenttähaastattelut, jotka olen kerännyt vuosien 2011–2012 aikana. Teemahaastattelin kymmentä naista, jotka asuvat tai ovat asuneet Halisissa. Maahanmuuttajan koti on haasteellinen ja laaja käsite. Uudessa asuinmaassa kotia ja paikkaa rakennetaan omien sekä paikallisten tapojen ja kulttuurien risteyskohdassa. Tärkeinä työkaluina tässä neuvotteluprosessissa toimivat entisen kotimaan sukulaisiin ja ystäviin yhteydenpito, näissä maissa vieraileminen sekä omien kulttuuristen tapojen ylläpitäminen. Nämä käytänteet muokkaavat maahanmuuttajan transnationaalisesta arjen tilasta merkityksellisen paikan eli kodin, joka haastatteluissani konkreettisen paikkakokemuksen sijaan määrittyy mentaalisesti ajatukseen perheestä ja läheisistä ihmissuhteista.

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Emman kirja surusta : realistisesti kuolemaa käsittelevä lastenkirja

Teimme opinnäytetyönämme realistisesti kuolemaa käsittelevän lastenkirjan. Kirjamme kohderyhmänä ovat pääasiassa 4-8-vuotiaat lapset ja sen tarkoituksena on auttaa sosiaalialan ammattilaisia, lasten vanhempia ja läheisiä käsittelemään kuolemaan liittyviä asioita yhdessä lasten kanssa. Opinnäytetyöprosessimme alkuvaiheessa keväällä 2004 surua ja kuolemaa käsittelevä lastenkirjallisuus ja niiden puutteellisuus oli näkyvästi esillä mediassa. Opinnäytetyömme taustaksi luimme aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, joka vahvisti myös mediassa todetun tarpeen realistisesti kuolemaa käsittelevistä lastenkirjoista. Kirjamme Emman kirja surusta kertoo Emman ja hänen perheensä elämästä Saara-siskon kuoleman jälkeen. Kirjan jokainen kappale on rakennettu kuoleman käsittelyn kannalta oleellisen asian ympärille. Kirjassa tuodaan esille erilaiset reagointitavat kuolemaan, kuolemaan ja suruun liittyvät tunteet, selviytymiskeinot sekä pienille lapsille tyypillinen maaginen ajattelu. Kirjan lopussa painotamme, että suru ja ikävä helpottuvat ajan myötä. Kirjan taakse olemme koonneet kysymyksiä aiheen käsittelyn tueksi. Opinnäytetyömme taustalla on sosiaalipedagoginen viitekehys, joka kokoaa yhteen käyttämämme eri teoriat. Sosiaalipedagogiikan teoriasta olemme käyttäneet voimaantumista ja vuorovaikutusta. Kirjamme käsittelemät aihealueet on nostettu esiin lapsen surua ja kuolemakäsityksiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä terapeuttisen lastenkirjallisuuden teoriasta. Kirjamme kuvat on tehty kuvituksen teoriaa hyödyntäen. Raportissa käsittelemme eri teorioiden lisäksi myös opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyötä tehdessämme jatkotutkimusaiheiksi nousivat seuraavat aiheet: työvälineet lasten surutyön tukemiseen, pääkaupunkiseudun sururyhmät ja muita vaikeita aiheita käsittelevät lastenkirjat.

Mitä musiikkiopistojen pääsykokeissa testataan? : tutkimus Helsingissä sijaitsevien SML:n liittoon kuuluvien musiikkiopistojen pääsykokeista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä musiikkiopistoissa käytössä olevat pääsykoetestit mittaavat sekä mitataanko niissä varsinaisesti musikaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lahjakkuuden ja musikaalisuuden teorioita sekä niiden suhdetta käytössä oleviin pääsykoetesteihin. Tutkimus kohdistui Helsingissä sijaitsevien Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluvien musiikkiopistojen 4-7-vuotiaille pyrkijöille suunnattuihin pääsykokeisiin. Tutkimusaineisto koostui pääsykoekäytäntöjen osalta musiikkiopistojen rehtoreiden teemahaastattelusta sekä analysoitavaksi saaduista kirjallisista yksilö- tai ryhmätesteistä. Helsingissä sijaitsevista yhdestätoista musiikkiopistosta kymmenen osallistui teemahaastatteluun (10/11), ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleista kymmenestä opistosta seitsemällä oli tarjota myös pyydetty kirjallinen materiaali tutkimuksen toista vaihetta, kirjallisen testiaineiston analyysia varten (7/10). Haastattelujen ja testien analyysin perusteella saatiin selville musiikillisia ja ei-musiikillisia osatekijöitä, joiden mittaamisesta pääsykoe muodostui. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Johtopäätösten kannalta oli olennaista analysoida saatuja tuloksia suhteessa teoriataustassa esiteltyihin lahjakkuus- ja musikaalisuuskäsityksiin. Tulosten valossa on ilmeistä, että musikaalisuuden määrittelyn ongelmallisuudesta johtuen ei voida yksiselitteisesti vastata kysymykseen siitä, mitataanko pääsykoetesteissä juuri musikaalisuutta. Käytetyt testit mittaavat sekä musiikillisia että ei-musiikillisia tekijöitä ja erityisesti niihin harjaantumista. Testien kehittämisessä tulisi selkeämmin huomioida lapsen ikäkauden asettamat haasteet sekä lapsen yleiseen kehitykseen että erityiseen musiikilliseen kehitykseen kohdistuva tutkimus.