Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelma

Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelma laadittiin Mäntsälän ja Pukkilan kuntien sekä Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelman laatimisen aikana kerättiin myös kuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia Mäntsälän liikenteestä ja liikkumisesta. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää turvallisen ja kestävän liikkumisen periaatteet, vision ja tavoitteet sekä toimenpiteet turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi ja parantamiseksi Mäntsälässä. Liikenteen aiheuttamat onnettomuuskustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain noin 2–3 miljardin euron suuruiset. Kunnille aiheutuvat kustannukset ovat näistä noin 15–20 %. Laskelmaan sisältyvät sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille aiheutuneet aineettomat menetykset. Mäntsälässä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 2 kuolemaan johtanutta, 35 loukkaantumiseen johtanutta ja 112 omaisuusvahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Näiden laskennalliset kustannukset ovat olleet kunnalle noin 2,6–3,5 miljoonaa euroa. Mäntsäläläisten liikkumistottumuksia, mielipiteitä ja liikenneturvallisuusongelmia kartoitettiin keväällä 2013 tehdyllä asukaskyselyllä. Liikenneturvallisuustilannetta selvitettiin lisäksi vuosina 2007–2011 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien analyyseillä ja maastokäyntien aikana tehdyillä ongelmakohtien kartoituksilla. Lisäksi käytiin läpi ELY-keskukseen ja kunnalle tulleet liikenneturvallisuusaloitteet. Mäntsälän liikenneturvallisuusongelmien ja liikenteen toimintaympäristön sekä kuntalaisten liikkumistottumusten analysoinnin sekä valtakunnallisten ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta Mäntsälään määritettiin liikenneturvallisuusvisio ja liikenneturvallisuustavoitteet. Mäntsälän liikenneturvallisuusvision mukaan Mäntsälä tarjoaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön, jossa ihmiset voivat ja haluavat liikkua monipuolisesti eri kulkutapoja hyödyntäen, kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti Mäntsälän liikenteessä. Lisäksi liikkuminen ja liikenne koetaan turvalliseksi ja mahdollisimman esteettömäksi Mäntsälässä sekä yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja liikenne kehittyvät kestävämpään suuntaan arjen viisaiden liikkumisvalintojen ja -mahdollisuuksien myötä. Fyysisen liikenneympäristön liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtiin toimenpide-esitykset yhteensä 71 kohteeseen. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty keskustan kevyen liikenteen verkoston täydentämistä useilla yhteystarpeilla. Toimenpiteet kohdistuvat Mäntsälän keskusta-alueelle, Sääksjärvelle ja Nummisille, Hirvihaaraan ja Ohkolaan, Anttilaaan ja Sälinkäälle sekä Saareen. Toimenpiteet jaettiin kiireellisyysluokittain kolmeen luokkaan ja niissä painotettiin nopeasti ja suhteellisen edullisesti toteutettavia toimenpiteitä. Toimenpiteistä on esitetty raportissa lyhyet yleiskuvaukset ja raportin liitteinä tarkemmat, helposti päivitettävissä olevat toimenpidekartat ja -taulukot. Toteuttamisohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden kustannusarvio on noin 16 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusarvioon on laskettu myös kevyen liikenteen useat, puuttuvat yhteydet, jotka ovat kalliita toteuttaa ja joiden toteuttaminen on mahdollista tehdä vaiheittain. Kunnan itse tekemä hallintokuntakohtainen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma sisältää liikenneturvallisuuskasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen toimenpiteet tuleville vuosille. Toimenpiteitä kohdistetaan kaikille ikäryhmille sisällyttäen liikenneturvallisuustyö kuntien palveluihin ja osaksi hallintokuntien jokapäiväistä työtä. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamista seurataan kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmässä, jonka kokoonpano muodostettiin työn aikana. Ryhmään kuuluvat kunnan eri hallintokuntien edustajien lisäksi Liikenneturvan, poliisin ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat.

Pukkilan liikenneturvallisuussuunitelma

Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma laadittiin Pukkilan ja Mäntsälän kuntien sekä Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelman laatimisen aikana kerättiin myös kuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia Mäntsälän liikenteestä ja liikkumisesta. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää turvallisen ja kestävän liikkumisen periaatteet, vision ja tavoitteet sekä toimenpiteet turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi ja parantamiseksi Pukkilassa. Liikenteen aiheuttamat onnettomuuskustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain noin 2–3 miljardin euron suuruiset. Kunnille aiheutuvat kustannukset ovat näistä noin 15–20 %. Laskelmaan sisältyvät sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille aiheutuneet aineettomat menetykset. Pukkilassa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 1,4 loukkaantumiseen johtanutta ja 4,2 omaisuusvahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Näiden laskennalliset kustannukset ovat olleet kunnalle noin 0,8 miljoonaa euroa. Pukkilalaisten liikkumistottumuksia, mielipiteitä ja liikenneturvallisuusongelmia kartoitettiin keväällä 2013 tehdyllä asukaskyselyllä. Liikenneturvallisuustilannetta selvitettiin lisäksi Pukkilan kunnan alueella vuosina 2007–2011 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien analyyseillä ja maastokäynneillä tehdyillä ongelmakohtien kartoituksilla. Lisäksi käytiin läpi ELY-keskukseen ja kunnalle tulleet liikenneturvallisuusaloitteet. Pukkilan liikenteen toimintaympäristön, liikenneturvallisuusongelmien sekä kuntalaisten liikkumistottumusten analysoinnin sekä valtakunnallisten ja Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta Pukkilaan määritettiin liikenneturvallisuusvisio sekä määrälliset ja toiminnalliset liikenneturvallisuustavoitteet. Pukkilan liikenneturvallisuusvision mukaan kunta tarjoaa tulevina vuosina turvallisen ja terveellisen elinympäristön, jossa ihmiset voivat liikkua monipuolisesti eri kulkutapoja hyödyntäen. Kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti Pukkilan liikenteessä. Lisäksi liikkuminen koetaan turvalliseksi Pukkilassa ja se kehittyy kestävämpään suuntaan kuntalaisten viisaiden liikkumisvalintojen myötä. Fyysisen liikenneympäristön liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtiin toimenpide-esitykset yhteensä 41 kohteeseen. Toimenpiteet kohdistuvat Pukkilan keskusta-alueelle sekä haja-asutusalueille. Toimenpiteet jaettiin kiireellisyysluokittain kolmeen luokkaan ja niissä painotettiin nopeasti ja suhteellisen edullisesti toteutettavia toimenpiteitä. Toimenpiteistä on esitetty raportissa lyhyet yleiskuvaukset ja raportin liitteinä tarkemmat, helposti päivitettävissä olevat toimenpidekartat ja -taulukot. Toteuttamisohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden kustannusarvio on noin 2,6 miljoonaa euroa. Kunnan itse tekemä hallintokuntakohtainen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma sisältää liikenneturvallisuuskasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen toimenpiteet tuleville vuosille. Toimenpiteitä kohdistetaan kaikille ikäryhmille sisällyttäen liikenneturvallisuustyö kuntien palveluihin ja osaksi hallintokuntien jokapäiväistä työtä. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamista seurataan kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmässä, jonka kokoonpano muodostettiin työn aikana. Ryhmään kuuluvat kunnan eri hallintokuntien edustajien lisäksi Liikenneturvan, poliisin ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat.

Fennica Melindassa 2014

Tarja Mäkisen esitys 13.2.2014 Asiantuntijaseminaarissa Helsingissä.

Pintapuolisesti syysmuutosta

Kirjallisuusarvostelu

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta

Tarja Paakkosen väitöskirja Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta (Itä-Suomen yliopisto 2012).

Näin johdat Oy Minä Ab:tä

Kirjallisuusarvostelu

Melindassa työskentelyn periaatteita

Tarja Mäkisen esitys Kuvailupäivillä 26.3.2014 Helsingissä.

Käteväkätiset kopeloivat käteisesi! Kielen funktiot paikallispoliisin verkkotiedotteissa

Tämän tutkielman aiheena ovat Suomen paikallispoliisin verkkotiedotteet ja niiden kieli. Tavoitteena on selvittää, millaista kieltä verkkotiedotteissa käytetään ja miksi tekstit ovat juuri sellaisia kuin ovat. Vastauksia jälkimmäiseen kysymykseen etsitään tekstilajikonventioista, tiedotteiden laatimiskäytännöistä ja tiedotteiden kirjoittamista koskevasta ohjeistuksesta. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemän eri poliisilaitoksen tiedotteista, jotka ovat ilmestyneet laitosten omilla verkkosivuilla. Aineisto käsittää yhteensä 105 tiedotetta, 15 kultakin laitokselta. Työssä on mukana myös Poliisihallituksen viestintäpäällikön ja kuuden poliisilaitoksen haastattelut. Niiden avulla selvitetään poliisin sisäisiä tiedotusohjeita ja -käytäntöjä. Tutkimus kuuluu lingvistisen tekstintutkimuksen alaan, mutta se liittyy läheisesti myös tekstilajin ja virkakielen tutkimukseen. Menetelmällisesti tutkimuksen pääpaino on kie-len laadullisessa analyysissa. Tärkein taustateoria on Roman Jakobsonin (1968) teoria viestintätilanteen osatekijöistä ja funktioista. Jakobsonin määrittelemistä kuudesta kielen funktiosta tarkastelen työssäni emotiivista, konatiivista ja poeettista funktiota. Fennistisistä tutkimuksista tukeudun erityisesti Salli Kankaanpään (2006) väitöskirjaan, joka käsittelee hallinnon lehdistötiedotteiden kieltä. Tutkimustulosten mukaan emotiivinen funktio ilmenee paikallispoliisin verkkotiedotteissa affektisina ilmauksina. Aineiston affektisuus jakautuu teemoiltaan kolmeen ryhmään, jotka ovat rikollisten ja heidän toimintansa kommentointi, poliisin toiminnan kommentointi ja onni onnettomuudessa -lausumat. Subjektiivisesta luonteestaan huolimatta ilmaukset ovat tiedotteissa yhdenmukaisia. Konatiivinen funktio näkyy tiedotteissa lukijan ohjailuna. Direktiivien muotoryhmistä yleisimpiä ovat performatii-viverbit ja modaaliset verbiilmaukset. Ohjailevien ilmausten käyttö vaihtelee poliisi-laitoksittain, mutta sävyltään ohjailu on kaikissa tiedotteissa kohteliasta. Poeettista funktiota aineistossa edustavat alku- ja loppusointu, arki- ja puhekielisten ilmausten käyttö sekä metaforat. Kohosteisen alkusoinnun ja arkikielen käyttö on yhteydessä siihen, miten tiedotteen laatinut laitos suhtautuu persoonalliseen kielenkäyttöön päivittäistiedottamisessa. Poliisin tuottamia tekstejä ei aikaisemmin ole käytetty fennistisen tutkimuksen aineistona. Työ antaa siksi lisätietoa niin virkakielen kuin tiedotteen tekstilajin tutkimukseen.

Digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyys nuorten liikenneturvallisuudessa

Tutkimuksen tavoite oli selvittää digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyyttä nuorten liikenneturvallisuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden asenteita ajonopeuksia ja digitaalista ajoseurantamenetelmää kohtaan selvitettiin ennen ja jälkeen ajojaksoa tehdyillä kyselyillä. Nuorten osuus tieliikenteen onnettomuusmääristä on kasvussa. Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää tehdä tutkimuksia nuorten ajotavoista. Tutkimuksessa käytössä olleen ajoseurantalaitteen avulla saatiin tietoa siitä paljonko nuoret ajavat, missä ajavat, millaisilla nopeuksilla ja mihin aikaan vuorokaudesta. Tutkimuksen perusteella nuoret pitivät ajoseurantamenetelmää hyödyllisenä. Moni vastasi loppukyselyssä laitteen vähentäneen alun kokeilunhaluja sekä auton käsittelyyn oli tullut kiinnitettyä paljon huomiota. Ajoseurantamenetelmän tarpeellisuudesta kertoo tutkimuksen pienellä otoskoolla saatu suuri ylinopeuksien määrä. Ajojaksonsa aikana yksikään kovimpia nopeuksia ajaneista ei joutunut poliisin kanssa tekemisiin ylinopeuden vuoksi. Tietosuojakysymysten takia kaikille kuljettajille, joilla ajoseurantalaite on autossa, tulee tehdä selväksi mitä tietoja kerätään ja keiden nähtäväksi tiedot tulevat. Laitteiden parhaat tulevaisuuden käyttömahdollisuudet nuorille lienevät ajo-opetuksen yhteydessä. Muitakin mahdollisia kohderyhmiä ajoseurantalaitteilla on nuorten lisäksi. Laite voisi olla suoran ajokiellon määräämisen sijaan mahdollisuus toistuvasti tai törkeästi ylinope¬utta ajavalle henkilölle. Laitteiden avulla saatava yksityiskohtainen tieto nopeuksista, kiihdytyksistä sekä jarrutuksista helpottaisi poliisin tutkintaa onnettomuustapauksissa.