Prepositionsbruk på olika färdighetsnivåer i svenska

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ruotsin prepositioiden käyttöä suomen-kielisten oppijakielessä. Ennen kaikkea olen kiinnostunut selvittämään, esiintyykö prepositioiden käytössä eroja eri taitotasojen välillä. Tarkemmin sanottuna tutkin, mitä eri prepositioita oppijat käyttävät ja millaisissa funktioissa. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä prepositiot vaikuttavat olen oppijoille vaikeimpia ja mitkä taas helpoimpia. Tutkin myös sitä, millaiset kontekstit todennäköisimmin ennustavat prepositioiden oikeaoppista käyttöä ja mitkä taas helposti johtavat virheisiin. Virheiden osalta tarkastelen, millaiset virheet näyttäisivät olevan suomenkielisille oppijoilla tyypillisiä. Materiaalini on osa laajempaa tutkimusmateriaalia Topling-nimisestä projektista. Materiaali koostuu lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamasta 137 aineesta, kertomuksista ja mielipideteksteistä, jotka kaikki on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoskaalan mukaan. Tutkittavat aineet sijoittuvat taitotasoille A1, A2, B1 ja B2. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa kvantitatiivisia, mutta myös kvalitatiivisia menetelmiä on hyödynnetty määrällisen analyysin tukena. Ei-normatiivinen analyysi osoittaa, että kolme selvästi yleisintä prepositiota oppijakielessä ovat i, till ja på tässä järjestyksessä. Muita tavallisia prepositioita ovat för, med, av, om ja från. Alimmilla taitotasoilla esiintyy lähes yksinomaan vain kahdeksaa tavallisinta prepositiota, kun taas ylemmillä taitotasoilla esiintyy runsaasti myös muita prepositioita. Tavallisin funktio prepositiolausekkeelle on paikanadverbiaalit, joiden osuus kaikista funktioita kuitenkin laskee alimmalta taitotasolta ylimmälle. Päinvastainen kehityssuunta pätee ”muihin funktioihin”, joiden osuus lisääntyy alimmalta tasolta ylimmälle. Kaiken kaikkiaan prepositioiden käyttö eri funktioissa näyttää kehittyvän konkreettisista funktioista abstraktimpiin funktioihin. Normatiivisesta analyysistä käy ilmi, että taitotaso korreloi voimakkaasti prepositioiden käytön oikeellisuuden kanssa sekä ei-obligatorisissa että obligatorisissa konteksteissa. Keskimäärin parhaiten osataan prepositiot med, av ja från, kun taas eniten vaikeuksia tuottaa prepositio på. Eri funktioista parhaiten hallitaan paikanilmaukset sekä ”muut funktiot”. Ylivoimaisesti eniten vaikeuksia kaikilla taitotasoille tuottaa preposition valinta. Erityisen vaikeaa oppijoille on valita prepositioiden i ja på välillä, kun kyse on ajan- ja paikanilmauksista. Ylimääräisiä prepositioita esiintyy lähinnä tietyissä paikanilmauksissa. Preposition poisjättöä taas tavataan prepositioverbien yhteydessä. Kaikkien tutkimuskysymysten osalta suurimmat taitotasojen väliset erot esiintyvät tasojen A2 ja B1 välillä.

Synvinklar på samarbete mellan bibliotek och skola : en fallstudie om S:t Karins huvudbibliotek och S:t Karins svenska skola

Denna pro gradu-avhandling studerar samarbetet mellan det svenskspråkiga lågstadiet S:t Karins svenska skola och S:t Karins stadsbibliotek. I detta fall är huvudvikten på de svenskspråkiga elevernas och lärarnas behov och krav som de har på bibliotekstjänsterna i S:t Karins. Eftersom kommunens enda svenska skola är S:t Karins svenska skola valdes den som undersökningsobjekt. Andra deltagare i avhandlingen är bibliotekspersonalen i S:t Karins bibliotek och S:t Karins stads administrativa personal. Avhandlingens resultat bidrar med ett antal intressanta aspekter. Resultatet erbjuder en mångsidig syn på samarbetet. Från bibliotekets synvinkel är det viktigaste att bygga ett helt nytt bibliotek så snart som möjligt. Bibliotekspersonalen tycker att biblioteksutrymmena är trånga och att de inte motsvarar bibliotekets behov. Dessutom finns det inneluftsproblem i bibliotekshuset som orsakar hälsorisker. Personalen i S:t Karins svenska skola anser att antalet svenskspråkiga böcker är den största bristen hos biblioteket. Biblioteksutrymmena borde också utvecklas eller så borde kommunen investera i nya lokaler i den närmaste framtiden. Från skolans synvinkel är den största fördelen att eleverna och lärarna får betjäning på svenska. Andra fördelar är att det finns en bibliotekarie som är ansvarig för S:t Karins svenska skola och att det är lätt att gå till biblioteket eftersom det ligger nära. S:t Karins bildningsdirektör och den svenskspråkiga stadsfullmäktigeledamoten anser att biblioteksverksamhet beror på pengar och investeringar. Detta styr hurdana S:t Karins bibliotekstjänster är i framtiden. Sammanfattningsvis är det inte möjligt att direkt förutsäga vilken linje samarbetet mellan biblioteket och S:t Karins svenska skola ska ta. Härmed kan konstateras att biblioteket har långa samarbetstraditioner och att samarbetet ska fortsätta. Barn, ungdomar och skolorna är ett av de mest centrala fokusområden för biblioteksverksamhet i S:t Karins region i dag och i framtiden.

Pojkar kan visst skriva! : skrivkompetenser på nationellt prov i svenska i årskurs tre i Sverige

10-year old boys are writing texts in a National Test in the spring of 2009. The aim of this study is to increase knowledge in and understanding of boys’ writing skills through description, analysis and interpretation of the texts produced by the boys in the National Test in Swedish for junior level year three, taken in Sweden in 2009. The material consists of texts produced by boys and is focused on their ability to write. Through avoiding relating to texts produced by girls, it is possible to search, review, interpret and observe without simultaneously comparing the two genders. The aim of the test is to measure writing proficiency from a normative perspective, while I am investigating content, reception, awareness, and other aspects relevant when producing text. Genres are described through the instruction given in the test, which defines the work that takes place in the classroom and thereby my approach to the analysis. The latter is focused on finding patterns in the competence of the students rather than looking for flaws and limitations. When competence is searched for beyond the relationship to syllabi or the demands of the test in itself, the boys’ texts from the test provide a general foundation for investigating writing proficiency. Person, place and social group have been removed from the texts thereby avoiding aspects of social positioning. The texts are seen from the perspective of 10-year old boys who write texts in a National Test. The theoretical basis as provided by Ivaničs (2004; 2012) offers models for theory on writing. A socio-cultural viewpoint (Smidt, 2009; Säljö, 2000) including literacy and a holistic view on writing is found throughout. By the use of abdicative logic (see 4.4) material and theory work in mutual cooperation. The primary method hermeneutics (Gadamer 1997) and analytical closereading (Gustavsson, 1999) are used dependent on the requirements of the texts. The thesis builds its foundation through the analysis from theoretically diverse areas of science. Central to the thesis is the result that boys who write texts in the National Test, are able to write in two separate genres without conversion or the creating hybrids between the two. Furthermore, the boys inhibit extensive knowledge about other types of texts, gained from TV, film, computers, books, games, and magazines even in such a culturally bound context as a test. Texts the boy has knowledge of through other situations can implicitly be inserted in his own text, or be explicitly written with a name of the main character, title, as well as other signifiers. These texts are written to express and describe what is required in the topic heading of the test. In addition other visible results of the boys’ ability to write well occur though the multitude of methods for analysis throughout the thesis which both search, and find writing competence in the texts written by the boys.

Utkast till en geologisk karta öfver Spetsbergen : enligt iaktagelser under de svenska expeditionerna 1858, 1861 och 1864 / af C. W. Blomstrand, O. Torell och A. E. Nordenskiöld

1 kartta.

Det svenska tabellverkets uppkomst, organisation och tidigare verksamhet: några minnesblad ur den svensk-finska befolkningsstatistikens historia af Aug. Hjelt

S. 103-109: Resumé in deutscher Sprache.

Finlândìâ

Kannessa julkaisuvuosi: 1899.