Yhdessä ja liikkeellä. Mobiili sosiaalinen media

Sosiaalinen media viittaa verkkopalveluihin, joiden toiminta perustuu käyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen aktiiviseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Matkapuhelimien kautta sosiaalinen media on liikkeellä ja pitää käyttäjät yhdessä ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalisen median vetovoima perustuu siihen, että ihmiset jakavat tietoja, kuvia, videota ja ääntä sekä kommentoivat ja jatkavat viestiketjuja. Yhdessä ja liikkeellä -kirja tarkastelee sosiaalisen median uusinta ilmiötä, videoiden jakamista kännykkäpalvelun kautta. Mobiilit videot voivat kertoa jaetuista elämyksistä, konserteista, benji-hypyistä tai jazz-festivaalin vessajonosta. Liikkuva kuva kertoo usein enemmän kuin useampi valokuva, ja monen käyttäjän videokuva samasta tapahtumasta voi jo kertoa monipolvisen tarinan. Yhdessä ja liikkeellä esittelee Mobile Social Media -tutkimushankkeen tuloksia. Tavoitteena on ollut tutkia, millaiset tekijät tukevat mobiilin sosiaalisen median käyttöä ja miten sosiaalista mediaa hyödynnetään matkapuhelimilla, miten sosiaalisen median yhteisö voi muodostaa kännykkävideoista yhteisen tarinan, millaisia teknologisia haasteita mobiilin sosiaalisen median käytölle on. Tutkimushanke on CAT - Culture Art and Technology -verkoston yhteistyötä. Verkostoon kuuluvat Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston Porin yksiköt.

Sosiaalisen median ja metatiedon hyödyntäminen yrityksen toiminnassa

Toimeksiantajayrityksen toimintojen ja prosessien kehittämisen yhteydessä havaittu vaihtoehto sosiaalisen median työvälineiden hyödyntämisestä yrityksessä tarvitsi tarkempaa selvitystyötä ennen toteuttamista. Tämä diplomityö syntyi toteutetun selvitystyön raporttina. Diplomityössä käytettävä tieto kerätään laadullisen menetelmän keskeisillä tutkimusmetodeilla. Teoriatiedon keräämiseen käytetään alan lähdekirjallisuutta, lehtiartikkeleita ja verkkosivustoja. Diplomityön teoriaosuudessa tarkastellaan sosiaalista mediaa ja sen työvälineitä, joita ovat esimerkiksi keskustelupalsta, wiki, blogi, intranet ja tehokas tiedonhaku. Näiden lisäksi tarkastellaan tehokkaiden hakujen mahdollistavaa metatietoa ja toimeksiantajayrityksessä käytössä olevaa SharePoint-järjestelmää. Käytännönosuudessa selvitetään yrityksen nykytila ja esitellään ehdotelma, kuinka toimeksiantajayritys voi hyödyntää sosiaalisen median työvälineitä ja metatietoja olemassa olevalla SharePoint-järjestelmällä. Tulokset sisältävät vaihtoehtojen vertailua ja soveltuvimmalla välineellä toteutus ehdotuksen.

Sosiaaliset mediat sisäisessä viestinnässä

Tässä kandidaatintyössä käsitellään sosiaalista mediaa yritysten sisäisessä viestinnässä. Määritellään mitä sosiaalinen media on, tutkitaan sen käyttäjäryhmiä ja luokkia, tutustutaan Web 2.0 käsitteeseen, esitellään verkostopalveluita ja verrataan näitä kaikki perinteisiin medioihin. Johtopäätöksissä tuodaan esille sosiaalisen median luonnetta, käyttökohteita yrityksessä, parhaita sovelluksia sekä suositellaan käyttötapoja. Lopuksi työssä käsitellään sosiaalisen median käytön ongelmia ja niiden ratkaisuja.

Tiedon jakaminen sosiaalisen median työkalujen avulla ICT-yrityksen tulosyksikön sisällä

Työssä on tutkittu ICT-yrityksessä ja sen Yritysasiakas-tulosyksikössä käytössä olevien sosiaalisen median työkalujen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita yrityksen sisäisessä tiedonjakamisessa. Työssä on teorian ja kohdeorganisaatioon tehdyn web-kyselyn avulla selvitetty, mitä haasteita nykyisissä sosiaalisen median työkalujen käytössä on ja millä edellytyksillä sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin yrityksen sisäisessä tiedon jakamisessa ja toimintatapamuutoksissa. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin web-kyselytutkimuksena Yritysasiakas-tulosyksikön henkilöille kesäkuussa 2011. Web-kysely kohdistettiin 493 henkilölle, joista 138 (28 %) vastasi kyselyyn. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tuloksina ilmeni, että sosiaalisen median työkalujen käytöstä yrityksen sisällä saadaan eniten hyötyä, kun ne on kytketty osaksi jokapäiväisiä työrutiineja ja prosesseja. Yrityskulttuurin tulee olla vahvasti yhteisöllinen ja organisaatiorakenteen mahdollisimman kevyt. Sosiaalisen median käyttö edellyttää avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa annetaan myös aikaa sosiaalisessa mediassa käytäville keskusteluille. Käytettävien sosiaalisen median työkalujen määrä tulee olla mahdollisimman pieni. Sosiaalisen median käytön tavoitteiden ja ohjeistusten tulee olla selkeät. Tutkimustulosten perusteella kohdeorganisaation tulee ensin asettaa selkeät tavoitteet sosiaaliselle medialle ja sen työkalujen käytölle. Työkalujen pitää olla kytketty kiinteästi osaksi päivittäisiä toimintatapoja. Työkalujen nykyistä määrää pitää vähentää ja keskittää käyttö mahdollisesti yhteen työkaluun. Valitun työkalun ja sosiaalisen median käyttöä tulee kouluttaa ja kannustaa käyttäjiä sen käyttöön.

Sosiaaliset verkkoyhteisöt osana teollisyrityksen markkinointiviestintää

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli löytää selkeitä rooleja sosiaalisille verkkoyhteisöille osana teollisyrityksen markkinointiviestintää. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään kuinka teollisyrityksen erityispiirteet vaikuttavat sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyyn markkinointiviestintään ja kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyjä toimia voidaan mitata. Teoriaosassa käytiin läpi aiheeseen liittyviä käsitteitä sosiaalisten verkkoyhteisöjen, markkinointiviestinnän, teollisen markkinoinnin erityispiirteiden ja mittaamisen osalta. Käytännön osassa teoriaosan tietoja käytiin läpi esimerkkiyrityksen kautta. Tutkimusaineisto kerättiin teoriaosassa kirjallisuuskatsauksena ja käytännön osuudessa tarkastelemalla lisäksi sosiaalista verkkoyhteisösivustoa. Tutkimustuloksista nähdään mihin markkinointiviestintämixin tehtäviin sosiaaliset verkkoyhteisöt sopivat teollisyrityksissä. Analysoidessa tehtäviä tutkimus osoittaa missä tehtävissä sosiaalisten verkkoyhteisöjen käytöllä voidaan tukeaperinteisiä kanavia ja missä ne voivat korvata perinteiset kanavat. Tämän lisäksi esitellään kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyjä toimia voidaan mitata ja kuinka mittaustulokset auttavat teollisyrityksiä sosiaalisien verkkoyhteisöjen roolin määrittämisessä osaksi markkinointiviestintämixiä. Esimerkkiyrityksen ja esiteltyjen teorioiden kautta muut teollisyritykset voivat saada itselleen suuntaviivoja siitä, kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tulisi toimia.

Sosiaalisen median ja virtuaalisten tapahtumien hyödyllisyys tapahtumamarkkinoinnissa Case: OS/G Event

Tutkielman tarkoituksena on selvittää tapahtumamarkkinoinnin prosessia, ja sitä, millaista hyötyä sosiaalinen media ja virtuaalitapahtumat tuovat tapahtumamarkkinointiin.

Disconnect.Me. User Engagement and Facebook

In the beginning of its 10th year of existence Facebook has engaged and connected 1.2 billion monthly active users. This article-based dissertation Disconnect.Me – User Engagement and Facebook approaches this engagement from the opposite direction: disconnection. The research articles focus on social media specific phenomena including leaving Facebook, tactical media works such as Web 2.0 SuicideMachine, memorializing dead Facebook users and Facebook trolling. The media theoretical framework for this study is built around affect theory, software studies, biopolitics as well as different critical studies of new media. The argument is that disconnection is a necessary condition of social media connectivity and exploring social media through disconnection – as an empirical phenomenon, future potential and theoretical notion – helps us to understand how users are engaged with social media, its uses and subsequent business models. The results of the study indicate that engagement is a relation that precedes user participation, a notion often used to conceptualize social media. Furthermore, this engagement turns the focus from users’ actions towards the platform and how the platform actively controls users and their behavior. Facebook aims to engage new users and maintain the old ones by renewing its platform and user interface. User engagement with the platform is thus social but also technical and affective. When engaged, the user is positioned to algorithmic connectivity where machinc processes mine user data. This data is but sold also used to affect and engage other users. In the heart of this study is the notion that our networked engagements matter and disconnection can bring us to the current limits of network culture.

Crowdfunding and its utilization for startup finance in Finland – factors of a successful campaign

This thesis studies crowdfunding with qualitive methods to introduce the phenomenon as well as provide guidance to those interested in its utilization. Knowledge and ideas were gathered form several sources, from academic literature to commercial media and expert interviews. Crowdfunding has already demonstrated its ability to impact the startup scene but is still far from being utilized to its full extent, especially in Finland, where even its legality has been questioned. Crowd financing can provide capital to entrepreneurs who might not otherwise be able to obtain funding as well as enable crowdsourcing the funders in several ways. A successful campaign, however, requires a wealth of knowledge on the subject, careful planning and hard work on the implementation. The thesis will provide most benefit to entrepreneurs who are considering the use of this new form of finance, but should also be of value for investors, academics, politicians and everyone else interested in the subject.

Stress responses of the fish Nile tilapia subjected to electroshock and social stressors

Plasma cortisol and glucose levels were measured in 36 adult Nile tilapia males, Oreochromis niloticus (standard length, mean ± SD, 14.38 ± 1.31 cm), subjected to electroshock and social stressors. Pre-stressor levels were determined 5 days after the adjustment of the fish to the experimental aquaria (1 fish/aquarium). Five days later, the effects of stressors on both cortisol and glucose levels were assessed. The following stressors were imposed for 60 min: pairing with a larger resident animal (social stressor), or a gentle electroshock (AC, 20 V, 15 mA, 100 Hz for 1 min every 4 min). Each stressor was tested in two independent groups, one in which stress was quantified immediately after the end of the 60-min stressor imposition (T60) and the other in which stress was quantified 30 min later (T90). Pre-stressor values for cortisol and glucose were not statistically different between groups. Plasma cortisol levels increased significantly and were of similar magnitude for both electroshock and the social stressor (mean ± SD for basal and final samples were: electroshock T60 = 65.47 ± 15.3, 177.0 ± 30.3; T90 = 54.8 ± 16.0, 196.2 ± 57.8; social stress T60 = 47.1 ± 9.0, 187.6 ± 61.7; T90 = 41.6 ± 8.1, 112.3 ± 26.8, respectively). Plasma glucose levels increased significantly for electroshock at both time points (T60 and T90), but only at T90 for the social stressor. Initial and final mean (± SD) values are: electroshock T60 = 52.5 ± 9.2, 115.0 ± 15.7; T90 = 35.5 ± 1.1, 146.3 ± 13.3; social stress T60 = 54.8 ± 8.8, 84.4 ± 15.0; T90 = 34.5 ± 5.6, 116.3 ± 13.6, respectively. Therefore, electroshock induced an increase in glucose more rapidly than did the social stressor. Furthermore, a significant positive correlation between cortisol and glucose was detected only at T90 for the social stressor. These results indicate that a fish species responds differently to different stressors, thus suggesting specificity of fish stress response to a stressor.

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten markkinointiviestinnän välineenä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yritykset pystyvät hyödyntämään sosiaalista mediaa markkinointiviestinnässään ja minkälaisia hyötyjä ja haasteita tästä koituu yrityksille. Tutkimuksessa selvitetään myös miten perinteinen markkinointiviestintä eroaa markkinointiviestinnästä sosiaalisessa mediassa ja minkäaisia sosiaalisen median osa-alueita on olemassa.

Inviting the Audience – Interactive, Participatory, and Social Television in Finland

The television and the ways it has invited the audience to take part have been changing during the last decade. Today’s interaction, or rather participation, comes from multiplatform formats, such as TV spectacles that combine TV and web platforms in order to create a wider TV experience. Multiplatform phenomena have spread television consumption and traditional coffee table discussions to several different devices and environments. Television has become a part of the bigger puzzle of interconnected devices that operates on several platforms instead of just one. This thesis examines the Finnish television (2004–2014) through the notion of audience participation and introduces the technical, thematic, and social linkages as three different phases, interactive, participatory, social, and their most characteristic features in terms of audience participation. The aim of the study is also to focus on the idea of a possible change by addressing the possible and subtler variations that have taken place through the concept of digital television. Firstly, Finnish television history has gone through numerous trials, exploring the interactive potential of television formats. Finnish SMS-based iTV had its golden era around 2005, when nearly 50% of the television formats were to some extent interactive. Nowadays, interactive television formats have vanished due to their negative reputation and this important part of recent history is mainly been neglected in the academic scope. The dissertation focuses also on the present situation and the ways television content invites the audience to take part. “TV meets the Internet” is a global expression that characterises digital TV, and the use of the Web combined with television content is also examined. Also the linkages between television and social media are identified. Since television can nowadays be described multifaceted, the research approaches are also versatile. The research is based on qualitative content analysis, media observation, and Internet inquiry. The research material also varies. It consists of primary data: taped iTV formats, website material, and social media traces both from Twitter and Facebook and secondary data: discussion forums, observations from the media and Internet inquiry data. To sum up the results, the iTV phase represented, through its content, a new possibility for audiences to take part in a TV show (through gameful and textual features) in real-time. In participatory phase, the most characteristic features from TV-related content view, is the fact that online platform(s) were used to immerse the audience with additional material and, due to this, to extend the TV watching enjoyment beyond the actual broadcast. During the Social (media) phase, both of these features, real-timeness, and extended enjoyment through additional material, are combined and Facebook & Twitter, for example, are used to immerse people in live events (in real-time) via broadcast-related tweets and extra-material offered on a Facebook page. This thesis fills in the gap in Finnish television research by examining the rapid changes taken place on the field within the last ten years. The main results is that the development of Finnish digital television has been much more diverse and subtle than has been anticipated by following only the news, media, and contemporary discourses on the subject of television. The results will benefit both practitioners and academics by identifying the recent history of Finnish television.

Sport for Development Organizations: An Analysis of Stakeholder Dynamics

Sport for Development (SFD) uses the power of sport to support international development initiatives that affect social change and empower under-resourced communities (Levermore, 2008a). Currently, there are more than 1,000 SFD organizations globally (Doyle, Payne, & Wolff, 2011) working to enact change and development initiatives in the least developed regions of the world. Stakeholders are key components of the long-term sustainability, development, and success of these SFD organizations. The purpose of this research is to examine the relationships between SFD organizations and their stakeholders through the lens of social responsibility (SR). Through the analysis of interviews conducted with SFD leaders and their stakeholders, this research offers a modified version of Carroll’s (1979) four categories of SR. This modified version addresses the differences that exist with SFD stakeholder relationships from the perspectives of the organizations and their stakeholders. Further, broader implications will be discussed in terms of compatibility and long-term sustainability.

Social Organization on the Web: How Sex workers Rights Organizations Engage in Activism and Advocacy Work Online

The purpose of this study was to examine how sex workers rights organizations use their websites as a site of activist and advocacy work and ask (i) how do various organizations conceptualize sex work on their websites, and to what extent do they incorporate an intersectional feminist perspective? (ii) what communication strategies are used by the four organizations to target audiences in the viewing public? (iii) what audiences do the four websites target? (iv) how do the four organizations discuss successes and challenges on their websites? (v) in what ways do sex worker right organizations use websites to further their goals? The websites of Maggie’s, POWER, and Stella attempt to embrace an intersectional feminist perspective of sex work, while PACE does not. The four organizations strategically use their websites to target audiences with diverse needs, specifically through advocacy efforts in educating the general public about the legitimacy of sexual labour. Additionally, to increase the use of the websites by sex workers, using social media platforms, such as Facebook and Twitter augment the untapped potential for creating action, mobilization, interaction, and dialogue on the websites.

Fair Copyright for Canada: Lessons for Online Social Movements from the First Canadian Facebook Uprising

Despite their growing importance, the political effectiveness of social media remains understudied. Drawing on and updating resource mobilization theory and political process theory, this article considers how social media make “political engagement more probable,” and the determinants of success for online social movements. It does so by examining the mainstreaming of the Canadian “user rights” copyright movement, focusing on the Fair Copyright for Canada Facebook page, created in December 2007. This decentralized, grassroots, social media-focused action – the first successful campaign of its kind in Canada and one of the first in the world – changed the terms of the Canadian copyright debate and legitimized Canadian user rights. As this case demonstrates, social media have changed the type and amount of resources needed to create and sustain social movements, creating openings for new groups and interests. Their success, however, remains dependent on the political context within which they operate.

S'engager à l'ère du Web : attitudes, perceptions et sens de l'engagement chez la "génération de l'information" (20-35 ans)

Cette recherche explore le sens que la « génération de l’information » (20-35 ans) donne à l’engagement. Alors que sociologues et médias ont longtemps brandi des chiffres alarmants concernant la désaffection électorale des jeunes et leur rejet des associations ou groupes de pression usuels, le développement du Web 2.0 semble donner lieu à de nouvelles formes d’action visant le changement social, qui sont particulièrement prisées par les jeunes. Analysant leur recours à des pratiques de manifestations éclairs (flash mobs), de cyberdissidence, l’utilisation du micro-blogging et des réseaux Facebook et Twitter dans le cadre de mobilisations récentes, des enquêtes suggèrent qu’elles témoignent d’une nouvelle culture de la participation sociale et politique, qui appelle à repenser les façons de concevoir et de définir l’engagement. Or, si nous assistons à une transformation profonde des répertoires et des modes d’action des jeunes, il demeure difficile de comprendre en quoi et comment l’utilisation des TIC influence leur intérêt ou motivation à « agir ». Que veut dire s’engager pour les jeunes aujourd’hui ? Comment perçoivent-ils le contexte social, politique et médiatique ? Quelle place estiment-ils pouvoir y occuper ? Soulignant l’importance du sens que les acteurs sociaux donnent à leurs pratiques, la recherche s’éloigne des perspectives technocentristes pour explorer plus en profondeur la façon dont de jeunes adultes vivent, expérimentent et interprètent l’engagement dans le contexte médiatique actuel. La réflexion s’ancre sur une observation empirique et deux séries d’entretiens en profondeur (de groupe et individuels), menés auprès de 137 jeunes entre 2009-2012. Elle analyse un ensemble de représentations, perceptions et pratiques d’individus aux horizons et aux modes d’engagement variés, soulignant les multiples facteurs qui agissent sur la façon dont ils choisissent d’agir et les raisons qui les mènent à recourir aux TIC dans le cadre de pratiques spécifiques. À la croisée d’une multiplication des modes de participation et des modes d’interaction qui marquent l’univers social et politique des jeunes, la recherche propose de nouvelles hypothèses théoriques et une métaphore conceptuelle, le « murmure des étourneaux », pour penser la façon dont les pratiques d’affichage personnel, de relais, et d’expérimentation mises en avant par les jeunes s’arriment en réseau à celles d’autrui pour produire des « dérives culturelles » : des changements importants dans les façons de percevoir, d’agir et de penser. Loin d’une génération apathique ou technophile, les propos soulevés en entretiens suggèrent un processus réflexif de construction de sens, dont l’enjeu vise avant tout à donner l’exemple, et à penser ensemble de nouveaux possibles. La recherche permet d’offrir un éclairage qualitatif et approfondi sur ce qui caractérise la façon dont les jeunes perçoivent et définissent l’engagement, en plus d’ouvrir de nouvelles avenues pour mieux comprendre comment ils choisissent d’agir à l’ère du Web.