Are high-lysine cereal crops still a challenge?

The essential amino acids lysine and threonine are synthesized in higher plants via a pathway starting with aspartate that also leads to the formation of methionine and isoleucine. Lysine is one of most limiting amino acids in plants consumed by humans and livestock. Recent genetic, molecular, and biochemical evidence suggests that lysine synthesis and catabolism are regulated by complex mechanisms. Early kinetic studies utilizing mutants and transgenic plants that over-accumulate lysine have indicated that the major step for the regulation of lysine biosynthesis is at the enzyme dihydrodipicolinate synthase. Despite this tight regulation, recent strong evidence indicates that lysine catabolism is also subject to control, particularly in cereal seeds. The challenge of producing crops with a high-lysine concentration in the seeds appeared to be in sight a few years ago. However, apart from the quality protein maize lines currently commercially available, the release of high-lysine crops has not yet occurred. We are left with the question, is the production of high-lysine crops still a challenge?

Kieltoilmaisujen säilyminen konekäännöksessä – tutkimus ranska- suomi-käännösten laadusta Googlen kääntäjällä

Tutkimuksen aiheena on kieltoilmaisujen kääntyminen Google-kääntäjällä ranskasta suomeen. Tutkimuksessa käsitellään yksinkertaisen kiellon ne pas, kaksoiskiellon ni ni sekä kieltoilmaisujen ne plus, ne rien, ne jamais, ne aucun ja ne personne käännöksissä ilmeneviä virheitä. Hypoteesina oli, että kiellon jääminen pois näiden kieltoilmaisujen käännöksissä voi muuttaa sanoman merkityksen päinvastaiseksi. Tutkimusmenetelmänä oli satunnaisten ranskankielisten näytelauseiden kääntäminen Google-kääntäjällä suomeksi ja tulosten arviointi kieltoilmaisun käännöksen onnistumisen kannalta ja sen osalta, kääntyykö merkitys päinvastaiseksi, jos kielto jää pois. Tutkimuksessa todettiin kiellon jäävän pois 58/108 lauseesta. Lauseista, joista kielto oli jäänyt pois, 16:n voidaan arvioida muuttuneen merkitykseltään päinvastaiseksi. Epäselviä tapauksia oli runsaasti käännösten heikon laadun vuoksi, mikä vaikeutti arviointityötä. Monissa tapauksissa kielto kääntyi vain osittain. Jos käännettävät lauseet ovat monimutkaisia ja niissä on enemmän kuin yksi kielto, käännös onnistuu yleensä tavanomaista huonommin. Google-kääntäjä on ns. tilastollinen konekääntäjä, eli sen käännösten onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti käytettävissä olevien yksi- ja monikielisten sanastojen ja kaksi- tai monikielisten käännösten määrä ja laatu. Konekääntäjien käytettävissä olevaa suomenkielistä sanasto- ja käännösmateriaalia pitäisikin saada lisätyksi. Konekääntäjien tulosten laadun parantamisella on oleellista vaikutusta tulevaisuuden käännöskustannusten kehittymisen ja ylipäätään lisääntyvien käännöstarpeiden tyydyttämisen kannalta.

Perusyhtymän viestijoukkojen suorituskyvyn kehittyminen jatkosodasta alueelliseen puolustukseen

Suomalaisen perusyhtymän kehityskaari on pääpiirteittäin tutkittua tietoa, mutta aselajien kehityksestä ei ole vielä tehty tarkempia tutkimuksia. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään perusyhtymän viestijoukkojen suorituskyvyn kehitystä tarkastelemalla kokoonpanojen, kaluston ja taktiikan muutoksia 1950-luvulta 1970-luvulle. Tutkielma on induktiiviseen päättelyyn perustuva tutkimus jossa on käytetty lähteinä pääasiassa kirjallisuutta ja arkistomateriaalia. Arkistomateriaalista suurin osa on Pääesikunnan Järjestely- ja Viestiosastojen salaisista arkistoista koottua. Divisioonat toimivat perusyhtyminä 1950-luvun alkuun saakka. Perusyhtymän viestitoiminnan ja -taktiikan kehittyminen pohjautui paljolti divisioonien viestipataljoonien saamiin kokemuksiin. Keskeisimpinä havaintoina sodista olivat kaapeliyhteyksien huono taistelunkestävyys, viestijärjestelmän heikkoudet toiminnan sitoutuessa kantaviestiverkkoon ja positiiviset kokemukset radioista liikkuvien sotatoimien aikana. Prikaatin kehityskaari perusyhtymänä alkoi vuonna 1951, kun uuden organisaation suunnittelu aloitettiin. Uudessa organisaatiossa perusyhtymän viestitoiminnasta vastasi erillisyksikkönä toiminut viestikomppania jossa oli runsaasti yhteyksien rakentamiseen tarvittavaa miesvoimaa, mutta ei kalustoa. Perusyhtymien viestikaluston uudistus alkoi samoihin aikoihin organisaation kehittämisen kanssa. Uudistus koski lähinnä radiokalustoa joka pyrittiin nykyaikaistamaan ja yhdenmukaistamaan 1950-luvun aikana. Tavoitetta ei kuitenkaan määrärahojen pienuuden vuoksi saavutettu. Päätös perusyhtymän organisaation muuttamisesta tehtiin 1950-luvun lopulla ja lopputuloksena syntyi prikaati 62. Viestiyksikkönä säilyi edelleen viestikomppania, mutta sen rakennetta muutettiin prikaatin esikunnan organisaation muutoksen vuoksi. Viestijoukkojen liikkuvuutta parannettiin osittaisella moottoroinnilla. Kaluston osalta ei tapahtunut merkittävää parannusta edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Puhelin- ja keskuskaluston vanheneminen ja radiokaluston puutteet alkoivat muodostaa todellisen ongelman perusyhtymän suorituskyvyn kannalta. Taistelunkuvan muuttuminen 1960-luvulla vaati perusyhtymän kokoonpanon tarkistamista. Erityisesti operatiivisen ja taktisen liikkuvuuden parantamiseen tähdänneen uudistuksen aikana suunniteltiin prikaati 70. Viestikomppanian osalta muutos pienensi yksikön vahvuutta ja jakoi sen aiempaa pienempiin osiin. Jaolla pyrittiin joustavoittamaan prikaatin, erityisesti esikunnan, tarvitsemien yhteyksien rakentamista. Kaapeliyhteyksien rakentamisvoiman karsiminen sitoi perusyhtymän johtamistoiminnan osittain kantaviestiverkon yhteyksiin. Kaluston puutteita yritettiin korvata hankkimalla välttämätön määrä jo valmiiksi teknisesti vanhentunutta materiaalia Neuvostoliitosta. 1950-luvulla suunnitellut radiot päätettiin hylätä ja lopulta 1973 siirryttiin länsimaisen radiokaluston käyttöön. Viestitoimintaan suunnattujen määrärahojen vähyyden vuoksi perusyhtymille ei saatu hankittua niiden tarvitsema viestikalustoa tutkittavalla aikakaudella. Viestimateriaalin puutteiden vuoksi perusyhtymät eivät olisi kyenneet toteuttamaan ohjesääntöjen ja oppaiden mukaista taktiikkaa.

Alterações fisiológicas e bioquímicas durante a embebição de sementes de sucupira-preta (Bowdichia virgilioides Kunth.)

Nessa pesquisa foi avaliado o comportamento das sementes de sucupira-preta durante a embebição, bem como as modificações em algumas proteínas durante esse processo. As sementes foram embebidas em rolo de papel umedecido, a 30°C e pesadas a cada 6 horas até a protrusão radicular de 50% das sementes, após o que as sementes foram submetidas a análises protéicas pela técnica da eletroforese. A curva de embebição dessa espécie segue um modelo trifásico. Na avaliação dos sistemas enzimáticos, foi observado um comportamento constante para as enzimas superóxido dismutase e malato desidrogenase. Para a enzima álcool desidrogenase, catalase e α-amilase, a intensidade das bandas variou em função do lote utilizado. Para as proteínas resistentes ao calor, foi observada a presença de bandas durante toda a germinação, com alterações na intensidade no decorrer do processo.

Desempenho durante o armazenamento de sementes de pepino submetidas a diferentes métodos de secagem

A secagem de sementes de pepino é etapa obrigatória no seu beneficiamento, bem como o armazenamento para conquistar mercados competitivos e melhores oportunidades de preços. Portanto, o objetivo com este trabalho foi o de avaliar o desempenho fisiológico e bioquímico durante a secagem e armazenamento de sementes de pepino. A cultivar utilizada foi o híbrido de pepino Ômega comercializado pela Agristar Ltda. As sementes foram lavadas e secadas em temperatura ambiente de 25 ºC, 35 ºC e 45 ºC até atingir grau de umidade de 7%. As sementes foram embaladas em sacos de papel multifoliado e armazenadas em condições de ambiente não controlado. As avaliações da qualidade foram realizadas aos 0, 3, 6, 9 e 12 meses pelos testes de germinação, primeira contagem, condutividade elétrica e emergência de plântulas em bandeja. Avaliaram também as atividades enzimáticas de superóxido dismutase, catalase, esterase, lipoxigenase, isocitrato liase e proteína LEA, e por fim o teste de sanidade. A secagem de sementes de pepino, em temperatura ambiente, e a 35 ºC resulta em sementes de melhor qualidade. Ocorre redução da qualidade fisiológica das sementes e da atividade da proteína LEA a partir de seis meses de armazenamento, independente da temperatura de secagem.

Desempenho fisiológico e bioquímico de sementes de pepino nos diferentes estádios de maturação

O trabalho foi realizado com o objetivo de avaliar o desempenho fisiológico e bioquímico durante a maturação de sementes de pepino. Foi utilizado o híbrido de pepino "Ômega". Os frutos foram colhidos aos 30, 35, 40, 45, 50 e 55 dias após a antese e as sementes foram avaliadas após o processamento e secagem a sombra. Avaliou-se a massa de frutos, o teor de água e massa seca das sementes, massa de mil sementes e a análise de imagens por meio de raios-X. A qualidade fisiológica foi avaliada pelos testes de germinação, primeira contagem, condutividade elétrica e índice de velocidade de emergência. Foi realizada a eletroforese das enzimas superóxido dismutase, catalase, esterase, lipoxigenase, isocitrato liase e proteínas LEA. A análise enzimática e os testes de raios-x e fisiológicos indicam que a melhor qualidade fisiológica em sementes de pepino híbrido Ômega é obtida aos 45 e 50 dias após a antese quando os frutos apresentam coloração verde esbranquiçada.

1800-luvun itseoppineiden kansanihmisten tekstit

Kirjallisuusarvostelu

Amplification of the DFR1 gene in Saccaromyces cerevisiae

A new system was employed to study amplification of t,he DHF'R gene DFB,1 ) in Sa<,:;charoillYCB§. .Q~~Yi...S!i<;1~. . This system consists of a series of yeast strains containing a casset,te which encodes t he yeast, D..ERl gene ttghtly linked tjO a f usion of the yeast 1EU2. regulat,ory region wi tJ1 the LAQZ str ctural gene from E. cO.1-1 (,) . M. Clement , unpubl i,::;hed) . Th's casset;t e was shown t.o be integrat,ed int o a unj que chromosomal l ocati on in each strain . Yeast cells were se l ected for MTX-resistance and overproduction of ~ galac t osi d se ( B-gal ). Since the inserted DF'Rl and ~ACZ genes are independently regulated, it was thought that cel l s with this phenotype probably contain e d ampl if ications of the cassette. A lar ge variat ion in the f requn y o f MTX-resistance was found between the di ff e r ent str ains. These freqlen c ~ es r anged from about 2 x 10 - 7 fo r a population of cells containing the cassette integrated at, the BI J2.l gene in t,he middle of the long arm of chromosome V, to about 5 x 10-4 for a strain with the cassette i nserted in the r DNA cluster Abo It 85% of the MTX- res i stcmt iso l ates examined showed enhanced B·-gal act i v ity rel a t ive t o the parental strain . For the ma jorit y of strains, the mean B- gal activity in drug-r sistant clones was about 3 times that o f the parent following a single se l ect i on step . I n con t r ast, primary MTX-resistant derivat~ves of cells with the cassette inserted 3 at the rDNA cluster showed inc r eases in B- gal activity ranging from 9 - 14 f old r elative to the parent. Analysis of the latte r s train by Southe rn hybr idization indicated that the cassette was inde e d amplified several fold in MTX-re sistant derivatives. A sing l e strain, in which the cassette was inserted at the !lEA;], loc u.s , was used to examine in more detai 1 , the parameters affecting DFRl gene amplificat~ion in yeast . The mean B- gal activity in drug-resistant derivatives of this strain could be increased from 3 to 6 or 7 fold relative to the parent, by stepwise sel ection using increasing MTX concentrations. B-gal overproduction was found to be un stable in all primary and highly -resistant isolates examined. There was no indication, h owever, of a decrease i n growth r a t e in MTX-res i s tant cells which overproduced B - gal.

Visual word learning in good and poor readers

Forty students from regular, grade five classes were divided into two groups of twenty, a good reader group and a' poor reader group, on the basis. of their reading scores on Canadian Achievement Tests. .The subjects took. part in four experimental conditions iM which they .learned lists of pronounceable and unprono~nceable pseudowords, some with semantic referents, and responded to questions designed tci test visual perceptu~l learning and lexical ·and semantic association learning. It' was hypothesized "that the good reade~ group would be able to make use of graphemic and phonemic redundancy patterns in order to improv~·visuSl perceptual learning and lexical and semantic association lea~ningto a greater extent. than would .the poor reader gr6up. The data supported this hypothesis, and also indicated that, although the poor readers were less adept at using familiar sound and letter patterns, they were more dependent on· such pa~terns as an aid to visual recognition memory and semantic recall than were the good readers. It wa.s postulated that poor readers are in a double- ~ . bind situatio~ of having to choose between using weak graphemic-semantic associations or gr~pheme-phoneme associations which are also weak and which have hindered them in developing automaticity in. reading.

Manual para la producción de carbón vegetal con métodos simples [por] F. Wolf [y] E. Vogel

UANL